Teollisuustyöntekijä Virtanen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Teollisuustyöntekijä Virtanen | |
|---|---|
| Tyyli | dokumenttipohjainen draama |
| Kestoaika | 60 min |
| Alkuperämaa | Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV1 |
| Esitetty | 1977 – |
| Tuotantokausia | 1 |
| Jaksoja | 5 |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) |
|
| Käsikirjoittaja(t) |
|
| Lavastaja(t) | Vesa Tapola |
| Tuotantoyhtiö(t) | MTV |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Teollisuustyöntekijä Virtanen on Mainos-TV:n syyskaudella 1977 esittämä viisiosainen draamasarja teollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden ongelmista[1]. Jokainen osa on oma itsenäinen episodinsa omine ohjaajineen. Käsikirjoittajina toimivat Heikki Kekkonen, Jorma Savikko ja Aira Ruishalme, joka oli kirjoittanut myös edellisvuoden yhteiskunnallisen sarjan Sosiaalityöntekijä Virtanen[2].
Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saga Virtanen, siivooja. Esitetty 26.8.1977. Työskentelipä yrittäjänä tai ison siivousfirman palveluksessa, Saga Virtanen (Ritva Valkama) kohtaa aina samat ongelmat: hankalan työajan, kuluttavan työn ja olemattoman arvostuksen. Käsikirjoitus Aira Ruishalme, ohjaus Ville-Veikko Salminen.[3]
- Lakko. Esitetty 23.9.1977. Tehtaan trukinkuljettajat ryhtyvät palkkavaatimuksensa tueksi istumalakkoon, joka laajenee pian koko tehtaan käsittäväksi seisokiksi. Rooleissa mm. Tapio Hämäläinen ja Yrjö Tähtelä. Käsikirjoitus Heikki Kekkonen, ohjaus Pekka Parikka.[4]
- Kun Virtanen sai potkut. Esitetty 21.10.1977. Insinööri Heikki Virtanen on sanottu irti tuotekehittelylinjan johtajan paikastaan, mutta arvelee joutuneensa juonittelujen kohteeksi ja alkaa epäillä, mitä asioita hänen erottamisella halutaan peittää. Käsikirjoitus Jorma Savikko, ohjaus Tarja-Tuulikki Tarsala.[5]
- Pohojosen poikia. Esitetty 18.11.1977. Nuori mies Pohjois-Suomesta (Markku Huhtamo) hakeutuu koulutukseen ja työhön Etelä-Suomeen. Käsikirjoitus Heikki Kekkonen, ohjaus Pekka Parikka.[6]
- Äiti, jää kotiin. Esitetty 16.12.1977. 34-vuotias Airi Mehto (Ritva Vepsä) on palannut töihin 14 vuoden jälkeen, mutta perhe haluaisi hänen jatkavan kotiäitinä. Käsikirjoitus Heikki Kekkonen, ohjaus Pekka Parikka.[7]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jukka Kajava (Helsingin Sanomat) piti neljättä jaksoa sarjan siihen asti parhaana luontevasti toimivine teatterikeinoineen, joskin turhan monine sivujuonineen.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Teollisuustyöntekijä Virtanen Elonet.
- ↑ Airi Eskanen, Pentti Vänskä & Mauno Hämäläinen: Kuusi tositarinaa. Seura, 9.1.1976, nro 2/1976, s. 116–117. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
- ↑ Sivooja Virtasen elämän arki. Helsingin Sanomat, 26.8.1977, s. 37. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ TV1 ohjelmatiedot. Helsingin Sanomat, 23.9.1977, s. 41. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ TV1 ohjelmatiedot. Helsingin Sanomat, 21.10.1977, s. 43. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Kajava, Jukka: Ihan teatteria. Helsingin Sanomat, 20.11.1977, s. 51. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ TV1 ohjelmatiedot. Helsingin Sanomat, 16.12.1977, s. 51. Näköislehti (maksullinen).