Vesa Vierikko
| Vesa Vierikko | |
|---|---|
| Syntymäaika | 24. toukokuuta 1956 |
| Syntymäpaikka | Lappeenranta, Suomi |
| Aktiivisena | 1977– |
| Oikea nimi | Vesa Tapio Vierikko |
| Ammatti | näyttelijä |
| Merkittävät roolit | Velipoika (Tuulikaappimaa) Jussi Kantola (Talvisota) Lennart Lindberg (Risto Räppääjä-elokuvat) Yrjö-Ylermi-Armas Kuortti (Vääpeli Körmy-elokuvat) Aarne (Tulitikkutehtaan tyttö) useita rooleja (Tabu) Pentti Koponen (Kivisydän) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Palkinnot | |
|
*Parhaan miessivuosan Jussi-palkinto 1989 |
|
Vesa Tapio Vierikko (s. 24. toukokuuta 1956 Lappeenranta) on suomalainen näyttelijä.[1] Hän oli Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori 1. elokuuta 2002 – 31. heinäkuuta 2012.[2]
Vierikko suoritti Teatterikorkeakoulussa näyttelijän teatteritutkinnon 16. toukokuuta 1980. Hän on esiintynyt useissa näytelmissä, elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja kuunnelmissa. Hän on ollut pitkään Ryhmäteatterin kantavia voimia. Vuosina 1986–1987 hän näytteli Ryhmäteatterin sketsiohjelmassa Tabu.
Vierikko on näytellyt lukuisissa elokuvissa, joista mainittakoon Talvisota, Uuno Turhapuro menettää muistinsa, Niko – Lentäjän poika, V2 – Jäätynyt enkeli, Kummeli Kultakuume, Vääpeli Körmy, 21 tapaa pilata avioliitto, Sibelius ja Katsastus.
Vierikko on näytellyt muun muassa televisiosarjoissa Kivisydän, Kaverille ei jätetä, Team Ahma, Tellus ja Pakanamaan kartta. Vuonna 1993 hän näytteli Taru sormusten herrasta -trilogiaan perustuvassa Hobitit-televisiosarjassa Gandalfia. Hän on näytellyt myös ohjelmassa Hunajapupuset. Vierikko on lukenut äänikirjaksi muun muassa suomenkielisen Harry Potter -kirjasarjan.[3] Vierikko on ääninäytellyt Potsoa Vili Vilperi -piirrossarjan toisella tuotantokaudella.
Vierikon tytär Helena Vierikko on niin ikään näyttelijä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vesa Vierikko Elonetissä
- ↑ Professorit kautta aikojen 1979– (archive.org) TEAK. Viitattu 30.4.2015.
- ↑ Suomen kansallisbibliografia
- ↑ Vesa Vierikko antoi tytärtään kosiskelleiden Kotikatu-tekijöiden kuulla kunniansa Iltasanomat.fi. 12.7.2013. Viitattu 30.4.2015.
