Äänikirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
C-kasettimuodossa oleva äänikirja.
Äänikirjan nauhoittamiseen soveltuva studiotila.

Äänikirja on kuunneltavaksi tarkoitettu äänimuotoon tallennettu kirjallinen teos. Äänikirjassa voi olla joko ihmisen tai puhesyntetisaattorin puhuman tekstin lisäksi muita äänitehosteita. Toisin kuin kuunnelmassa, äänikirjassa tekstiä ei kuitenkaan ole dramatisoitu, toisin sanoen yksi tai useampi lukija lukee teoksen kaikkien henkilöiden repliikit, mukaan lukien tekstin, alkuperäisessä tai lyhennetyssä muodossaan.lähde?

Äänikirjat syntyivät alun perin näkövammaisten tarpeisiin, mutta sittemmin niiden tehtävä muuttunut yleisön kiinnostuksen kasvaessa. Kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen lisäksi merkittävä osa kaupallisesti saatavilla olevista äänikirjoista on lasten- ja nuortenkirjoja. Äänikirjojen osuus kirjojen myynnistä on koko ajan kasvanut. Suosiota on edistänyt CD-soittimien yleistyminen ja ihmisten elämäntyylin muutos. Kirjallisuuteen voi perehtyä teoksen lukemisen lisäksi kuuntelemalla vaikkapa työmatkalla.lähde?

Tavallisimmat äänikirjan tallennusmuodot ovat CD-levy, C-kasetti ja MP3-tiedosto. Äänen tallentaminen vie kuitenkin paljon tilaa, ja siksi tavanomaisesta romaanista tehdyssä äänikirjassa voi olla 15–20 CD-levyä. Äänenlaatuvaatimuksia pienentämällä voidaan tavalliselle CD-levylle tallentaa ääntä MP3-muodossa pakattuna useita tunteja, ja kuuntelijallakin pitää olla käytössään MP3-toistolaite tai muu ääniformaattia tukeva laite, kuten älypuhelin. Nykyisin äänikirjat välitetään kuuntelijoille yhä useammin verkon kautta, ja kirjoja voi kuunnella tietokoneella tai mobiililaitteella.lähde?

Äänikirjoissa on ongelmana halutun kohdan löytäminen ja keskeytyneeseen kohtaan palaaminen. Äänikirjat jaetaankin usein useampaan tiedostoon (kappaleeseen) äänikirjassa siirtymisen helpottamiseksi. Kukin tiedosto saattaa olla esimerkiksi viiden minuutin pituinen, tai tiedostot voidaan jakaa aihekokonaisuuksiin vaikkapa kirjan lukujen perusteella. Varsinaisia kirjanmerkkejä tai edelliseen kuuntelukohtaan palaamista eivät kuunteluun käytettävät laitteet useinkaan tue. Näiden ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi näkövammaisten äänikirjatoiminnassa kehitetty Daisy-äänikirjamuotoa ja sitä tukevia laitteita. C-kasettikirjoissa on lisäksi saatettu käyttää otsikoiden kohdalla matalataajuussignaalia, joka kuuluu pikakelauksessa, mikä helpottaa hieman selaamista.lähde?

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoista tehdään äänikirjoja tuotantoyhtiöissä, joita on Suomessa kymmenkunta[1]. Niistä suurin on Silencio, joka tuottaa 1 500 äänikirjaa vuodessa[1].

Paljon käytettyjä äänikirjojen lukijoita ovat muun muassa Jukka Pitkänen, Vesa Vierikko, Krista Putkonen-Örn, Erja Manto, Ville Tiihonen ja Markus Niemi.[1]

Palveluntarjoajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoratoisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisten äänikirjojen suoratoistopalveluita ovat muun muassa Storytel, Nextory, BookBeat, Supla+, Suomalainen plus, Elisa Kirja ja Audible[2]. Suoratoistopalveluita voidaan nimittää myös lukuaikapalveluiksi[3]. Äänikirjojen suoratoistopalveluita voi käyttää älylaitteilla, kuten puhelimella, tabletilla tai tietokoneella.[4] Useimmat äänikirjojen suoratoistopalvelut tarjoavat sisäänheittotuotteena palveluihinsa maksuttoman kokeilujakson.[5]

Suoratoistopalvelut tarjoavat mahdollisuuden kuunnella valikoimistaan rajoittamattoman määrän äänikirjoja kiinteää kuukausimaksua vastaan. Niillä on karkean arvion mukaan yhteensä noin 150 000 käyttäjää (lokakuu 2019). Näistä BookBeat kertoo olevansa alan markkinajohtaja 100 000 maksavalla käyttäjällään (elokuu 2019). Käyttäjämääristään huolimatta BookBeat on tappiollinen yhtiö.[6]

Äänikirjojen myynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suoratoistopalveluiden lisäksi alalla toimii yksittäiskappaleina digitaalisia äänikirjoja myyviä palveluja, kuten Elisa Kirja, Suomalainen Kirjakauppa ja Adlibris.[6][2] Myös kirjakaupat myyvät äänikirjoja[7][8].

Kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjastot ovat suosittuja äänikirjojen lähteitä.[9]

Suomen kirjastoissa on yli 30 erilaista e-kirjakokoelmaa, jotka palvelevat käyttäjiä vain paikallisesti[9]. Yhden alueen kokoelma voi olla paljon pienempi kuin toisen[9]. Tilanteen korjaamiseksi Yleisten kirjastojen konsortiossa suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa, joka olisi kaikkien suomalaisten käytössä[9]. Kirjastojen käytössä on sähkö- ja äänikirjapalvelu Ellibs[2].

Suomessa Celia-kirjasto tuottaa ja välittää äänikirjoja näkövammaisille.[10]

Markkina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien kustantajien yhteenlaskettu äänikirjamyynti Suomessa oli vuonna 2018 noin kuusi prosenttia kirjojen markkinasta eli noin 15,5 miljoonaa euroa.[6]

Yhdysvalloissa äänikirjojen markkinat ovat noin miljardin dollarin verran vuodessa.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äänikirja.