CD-soitin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Philips CD-100 vuodelta 1982 oli yksi ensimmäisistä CD-soittimista
Kannettava CD-soitin

CD-soitin on laite, jolla toistetaan CD-levyjä. Soittimia on kannettavasta soittimesta aina suuriin stereolaitteisiin, jotka sisältävät muitakin toimintoja. Yleinen yhdistelmä on laite, josta löytyvät CD-soittimen lisäksi radioviritin, kasettisoitin ja vahvistin. Useimmilla nykyaikaisilla CD-soittimilla on mahdollista soittaa myös tietokoneella pakattuja musiikkitiedostoja, kuten esimerkiksi MP3- ja WMA-tiedostoja. Joissakin soitinmalleissa on myös USB-tuki. Ensimmäinen kannettava CD-soitin keksittiin vuonna 1984. Ensimmäinen malli oli Sonyn Discman D-50.[1]

Soittimen toiminta perustuu lasersäteeseen, joka lukee levyllä olevan digitaalisen tiedon. Digitaalinen signaali muutetaan DA-muuntimessa analogiseksi ja vahvistetaan kuulokkeita tai kaiuttimia varten, jotka toistavat äänen.

Suomessa CD-soittimet yleistyivät 1990-luvulla.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Play/Pause: A Look at 30 Years of the Compact Disc Bloomberg.com. 1.10.2012. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  2. Eräiden kestokulutustavaroiden omistus kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 1990-2016 (% kotitalouksista) muuttujina Vuosi, Kestokulutustavara ja Sosioekonominen asema Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 18.6.2022. [vanhentunut linkki]