Ateljee
Ateljee eli studio on taiteilijan työhuone. Studio-sanaa käytetään etenkin elokuvan, animaation, valokuvauksen, musiikin sekä radion ja televisiotyön yhteydessä. Kuvataiteessa, etenkin jos on kyse elävistä taiteilijoista, käytetään usein sanaa työhuone ranskalaisperäisen ateljeen sijasta. Ateljee-termiä käytetään myös valokuvaamoista sekä muodin, tekstiilitaiteen ja vaatetuksen alalla,[1] toisinaan myös taidemyyntiliikkeistä ja gallerioista.
Ateljeeksi kutsuttiin alun perin kaikkia taidekäsityöpajoja, mutta varsinkin puusepänverstaita. Myöhäiskeskiajalta alkaen ateljee tai työhuone on tarkoittanut taiteilijan ja hänen oppilaidensa työskentelytilaa.[2]
Kuvataiteilijan työhuoneen ihanne on korkeahko tila, jossa on suuret ikkunat pohjoiseen tai kattoikkunat.[1] Suurin osa taiteilijoista työskentelee kuitenkin huomattavasti vaatimattomammissa pienissä tiloissa esimerkiksi entisissä tehdaskiinteistöissä tai asunnossaan.[3]
Kuvanveisto, varsinkin monumentaalikuvanveisto, asettaa ateljeelle erityisvaatimuksia jo tilan koon ja korkeuden suhteen, joskin suuret veistostilaukset myös taloudellisesti mahdollistavat ateljeeksi suunniteltujen tilojen hankkimisen.
Suomalaisia tunnettuja ateljeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aimo Tukiaisen ateljee Orivedellä
- Albert Edelfeltin ateljee Haikossa, Porvoossa
- Getsemane, Kalervo Palsan ateljee Kittilässä
- Halosenniemi, Pekka Halosen ateljee Tuusulan Rantatiellä
- Humala ja Krapula, Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken ateljeetalot Hyvinkään Hyvinkäänkylässä
- Hvitträsk, Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin rakennuttama ateljee Kirkkonummella
- Kalela, Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljee Ruovedellä
- Lallukan taiteilijakoti Helsingissä
- Palanderin talon ateljee Tampereen keskustassa Nalkalan kaupunginosassa
- Reidar Särestöniemen ateljee Kittilän Kaukosessa
- Tampereen ateljeetalo
- Tarvaspää, Akseli Gallen-Kallelan ateljee Espoossa
- Visavuori, Emil Wikströmin ateljeeasunto Sääksmäellä, Valkeakoskella
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, s. 794. Helsinki: Otava, 1960-1965.
- ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 48. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
- ↑ Taiteilijat työskentelevät vanhoissa teollisuustiloissa Yle Uutiset. 3.7.2007 (päivitetty 30.10.2008).
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tiainen, Jussi: Taiteilijatiloja. Valokuvat: Jussi Tiainen. Taiteilijatekstit toimittanut Antti Tiainen. Helsinki: Parvs, 2007. ISBN 978-952-5654-08-0.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ateljeet Wikimedia Commonsissa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Studiot Wikimedia Commonsissa