Visavuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Visavuori
Visavuori1.JPG
Osoite Visavuorentie 80
Sijainti Tarttila, Sääksmäki, Valkeakoski
Koordinaatit 61°10′30″N, 024°01′15″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1912
Suunnittelija Emil Wikström
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Visavuoren ylätalo eli Wikströmien asunto.

Visavuori on kuvanveistäjä Emil Wikströmin entinen taiteilijakoti ja ateljee, joka sijaitsee Vanajaveden etelärannalla Sääksmäen Tarttilassa Valkeakoskella.

Wikström rakennutti ateljeensa vuosina 1893–1912. Aluksi paikalla oli vuosina 1893–1894 rakennettu karjalaistyylinen hirsirakennus, joka oli koko Suomen ensimmäinen erämaa-ateljee. Tässä rakennuksessa ateljee- ja asuintilat olivat samassa yhteydessä, mutta rakennus tuhoutui perustuksiaan myöten tulipalossa vuonna 1896, joten Wikström rakennutti tämän jälkeen erilliset asuin- ja ateljeerakennukset. Näistä ensimmäisenä valmistui kansallisromanttinen asuinrakennus vuonna 1902 ja vuosi sen jälkeen keskieurooppalaista rakennustyyliä edustava ateljee. Ateljeen yhteyteen Wikström suunnitteli myös tähtitornin ja Suomen ensimmäisen pronssivalimon. Wikström oli ensimmäinen suomalainen, joka oppi salaisena pidetyn pronssivalun taidon, ja hänen kauttaan saman taidon oppivat myös muut suomalaiset taidevalajat. Vuonna 1912 Wikström rakennutti ateljeeseensa laajennusosan, jonka yhteyteen valmistuivat myös talvipuutarha sekä urkuparvi Wikströmin veljen rakentamille uruille.

Visavuoren rakennukset ovat säilyneet 1900-luvun alun asussa, ja asuinrakennuksessa on myös alkuperäinen irtaimisto jäljellä. Suuri osa huonekaluista on ostettu Pariisista. Visavuori on vuodesta 1967 lähtien ollut yleisölle avoin museo, jonka omistaa vuonna 1966 perustettu Visavuoren museosäätiö.

Visavuoren alueella on myös Emil Wikströmin tyttärenpojan pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa esittelevä Kari-paviljonki, joka valmistui vuonna 1990 Emil Wikströmin entisen kasvihuoneen paikalle. Kari Suomalainen lahjoitti vuonna 1988 koko elämäntuotantonsa (yli 8 000 pilapiirrosta ja lisäksi maalauksia ja muita piirroksia) Visavuoren museosäätiölle.

Taideteokset Visavuoren alueen maastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ain' yhä ajattelevi (Väinämöinen); Ateljeerakennuksen vieressä; Emil Wikström 1992 (valu, alkuperäisteos 1907-1908)[1]
  • Hvitträskin karhu; Ateljeerakennuksen sivulla vesialtaan vieressä; Emil Wikström 1905-1906[2]
  • Kalastajapoika / Kalapoika / Poika ja ahven; Ateljeerakennuksen sivulla vesialtaan reunalla; Emil Wikström 1988 (valu, alkuperäisteos 1889)[3]
  • Kari Suomalaisen muistomerkki; Kari-paviljongin vieressä; Terho Sakki 1999 (muistomerkissä Kari-mitali vuodelta 1993)[4]
  • Kokko, hauki ja Ilmarinen (Ilmarinen-suihkukaivo), Emil Wikström 1995 (valu 1994, alkuperäisteos 1891)[5]
  • Marjatta, Emil Wikström 1998 (valu, alkuperäisteos 1908-1926)[6]
  • Robert Kajanus; Ateljeerakennuksen takapihalla; Emil Wikström 1905-1914[7]
  • Tule leikkimään; Kari-paviljongin pääoven edustalla; Emil Wikström 1990 (valu, alkuperäisteos 1921)[8]
  • Äiti ja lapsi; Ateljeerakennuksen sisääntulon seinällä; Emil Wikström 1900[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valli, Juhani (kirjoittaja) ja Kukila, Antti (valokuvaaja): Patsaskaupunki Valkeakoski, 2017, ISBN: 978-952-93-9077-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valli, sivut 50-51
  2. Valli, sivu 56
  3. Valli, sivut 54-55 ja 18
  4. Valli, sivut 48-49
  5. Valli, sivu 52
  6. Valli, sivut 52-53
  7. Valli, sivut 56-57
  8. Valli, sivu 50
  9. Valli, sivu 54

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]