Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet
Markku Toikka ja Ari Piispa
Markku Toikka ja Ari Piispa
Kirjoittaja Jukka Asikainen, Arto Melleri ja Heikki Vuento
Alkuperäiskieli suomi
Tapahtumapaikka ja -aika Ajassa jota emme enää tunne, meren rannalla sijaitsevassa kylässä
Kantaesitys 1978
Kantaesityspaikka Suomen Kansan Teatteri (Koiton sali, Helsinki).

Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet on Jukka Asikaisen, Arto Mellerin ja Heikki Vuennon kirjoittama, Arto af Hällströmin ohjaamana vuonna 1978 kantaesityksensä saanut suomalainen näytelmä. Musiikista vastasi Toni Edelmann ja Antti Hytti. Pete Q:sta tuli oman aikansa kultti-ilmiö ja se joutui myös kiivaan polemiikin kohteeksi.[1][2]

Pete Q:n vaikutus Suomen teatterielämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmä oli 1970-luvun lopun nuorelle suomalaiselle teatteripolvelle 1960-luvun Lapualaisoopperaa vastaava merkkipaalu. Pete Q:ssa uusi teatterisukupolvi teki pesäeron 1970-luvun alun teatterin valtavirtoihin: brechtiläiseen teatteriin ja marxilaisiin sosialistisen realismin ihanteisiin. Vaikka joukossa oli monia taistolaisliikkeessäkin mukana olleita nuoria teatterilaisia, Pete Q itsessään oli vailla ideologisia painolasteja. Sen kritiikin kohteena oli totalitarismi ilmansuunnista riippumatta. Myös kerronnan tapa poikkesi monessa suhteessa 1970-luvun alun ihanteista.[2][3]

Suomen Kansan Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain tätä produktiota varten perustetun Suomen Kansan Teatterin esiintyjäkaarti oli etupäässä joukko nuoria teatterikoululaisia, joista moni sittemmin nousi teatterin, elokuvan ja tv-viihteen tähdiksi. Heitä olivat muun muassa Eija Ahvo, Kari Väänänen, Kari Heiskanen, Erkki Saarela, Markku Toikka, Vesa Vierikko ja Pirkka-Pekka Petelius.[2] Merkittävää on myös että Pete Q:n tiimoilla toisensa kohtasivat useat niistä nuorista teatterintekijöistä jotka olivat seuraavalla vuosikymmenellä mukana luomassa Ryhmäteatterista yhden Suomen merkityksekkäimmistä näyttämöistä.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinikka Koskinen: Viikon kirjailija: Arto Melleri Helsingin kaupunginkirjasto - Sanojen aika. helsinki.fi. Viitattu 6.7.2010.
  2. a b c Jukka Lindfors: Pete Q - nuorallatanssijan kuolema 20.02.2009. YLE Areena: YLEISRADIO OY. Viitattu 6.7.2010.
  3. a b Rolf Bamberg: Pete Q:n liito vei sittenkin pitkälle demari.fi. 19.02.2009. Uutispäivä Demari. Viitattu 11.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asikainen, Jukka. Pete Q : Jälkeenjääneet paperit. Otava, 1979.