Kranaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee asetta. Mineraalia käsittelee artikkeli Granaatti.
Yhdysvaltalainen 155 millin kenttätykin sirpalekranaatti latauskourussa.
Yhdysvaltalainen Mk 2 -sirpalekäsikranaatti Vietnamin sodan ajoilta.

Kranaatti on yli 20 millimetrin kaliiperisella ammusaseella ammuttava tai käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike. Sana kranaatti tulee granaattiomenaa tarkoittavasta espanjan sanasta granada. Alun perin krenatöörit (grenadier) olivat sotilaita, jotka käyttivät aseistuksenaan heitettäviä käsipommeja.

Nykyisin käsin heitettäviä kranaatteja kutsutaan käsikranaateiksi. Useat aseet ampuvat räjähtäviä ammuksia, kranaatteja. Arkikielessä sana ”kranaatti” viittaa useimmiten käsikranaattiin, ellei asiayhteydestä ilmene muuta merkitystä. Kuitenkin vain räjähtävä ja sirpaloituva ammus on varsinainen kranaatti.

Kenttätykistö ja kranaatinheittimistö ampuvat pääasiassa kranaatteja sekä joitakin erikoisammuksia. Nykyään yleisin panssarinläpäisevä ammustyyppi on ontelokranaatti, jonka teho perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen.

Toisen maailmansodan aikana yleistyivät erityisesti merivoimien käytössä valokranaatit, joilla saatiin tarvittaessa valoa kohteeseen; valokranaatissa on aikasytytin ja piénehkö laskuvarjo joka hidastaa sen putoamista ja esimerkiksi tykistöllä on täten kiintopiste ammuntaa varten.

Taisteluristeiljä Scharnhorstin upottaminen alkoi, kun kevyt risteilijä HMS Belfast valaisi sen valokranaateilla. Sen jälkeen taistelulaiva HMS Duke of Yorkilla oli selvä ja valaistu maali.

Valokranaattien paloaika vaihteli tarpeen mukaan noin puolesta minuutista kahteen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]