Fornjótrin suku

Fornjótrin (myös Forniot) suku on 'jotunien' tai muinaisjättiläisten Fornjótrista alkava kuningassuku, joka tunnettiin useissa saagoissa, kuten muinaisnorjankielisissä Fundinn Noregr- ja Hversu Noregr byggdist -teksteissä. Näitä hahmoja, joista kolmea luonnehditaan "Gothlandia, Finnlandia ja Kvenlandia" hallinneiksi kuninkaiksi, on tulkittu skandinaavisen mytologian muiden jättiläisten tapaan myös luonnonilmiöiden henkilöitymiksi. 800-luvulle ajoitetussa Ynglingatal-runossa Fornjótrin poikia ovat vesi, tuli ja ilma. Tanskalaisissa annaaleissa (Annales Ryensis, Chronicon Lethrense) Hler (eli Aegi) sekä Snaer mainitaan legendaarisina kuninkaina.

Maininnat saagoissa

Vuoden 1200 tienoilla kirjoitettu Orkneyinga-saagaan sisältyvä Fundinn Noregr -teksti kertoo miten Norja perustettiin. Se sisältyy Olavi Tryggvenpojan saagan johdantona islantilaiseen Flateyn käsikirjoitukseen (Flateyjarbok). Tässä tekstissä todetaan, että Fornjótrin pojista Aegir hallitsi merta, Kári tuulta ja Logi tulta. Fornjótria ei tässä lähteessä kutsuta kuninkaaksi, mutta hänen jälkeläistään Snaer Vanhaa nimitetään "Gothlandia, Finnlandia ja Kvenlandia" hallinneeksi kuninkaaksi.

Ynglingatal-runossa, joka on ajoitettu 800-luvun lopulle, ja on siten Fundinn Noregr -tekstiä vanhempi ja alkuperäisempi lähde, tulesta käytetään kenning-kiertoilmausta nimellä ”Fornjótrin poika”. Vastaavanlaisella tavalla 1200-luvun alkuun ajoittuvassa Skáldskaparmál-tekstissä tuulta nimitetään ”Fornjótrin pojaksi”, "Aegin veljeksi" ja "tulen veljeksi". Skáldskaparmál yhdistää Fornjótrin pojat ja tuulen myös mainitessaan Fornjótrin poikien puhaltaman lumipyryn. Joissakin Skáldskaparmálin käsikirjoitusversioissa on erikseen jättiläisten luettelo, johon Fornjótr sisältyy.

Bardr Lumitunturinharjun saaga sanoo Fornjótrin jälkeläisten olleen ”jättiläissukua”.

Gylfaginning-tekstissä Logi esiintyy tulen henkilöitymänä. Aegi eli Hlér mainitaan useissa eri tarinoissa meressä tai meren rannalla asuvana jättiläisenä. Tämän mukaisesti Fornjótrin poikia pidetään klassisten alkuaineiden henkilöityminä: Logi on tuli, Kári on tuuli (=ilma) ja Aegi eli Hlér on meri (=vesi). Heidän isäänsä Fornjótria on epäilty maan elementin henkilöitymäksi. Fornjótrin seuraavat jälkeläiset yhdistyvät nimiensä perusteella talveen. Frosta (Frosti) tarkoittaa pakkasta ja Snaer lunta. Thorri tarkoittaa ensimmäistä sydäntalven jälkeistä kuukautta (viikinkiajan kalenterissa tammikuun puolivälistä helmikuun puoliväliin), Gói taas seuraavaa kuukautta. Suomalaisissa kansanrunoissa esiintyvän hahmon Pakkanen Puhurin poika on nähty sopivan Kariin ja tämän poikaan Frostiin. Hversu Noregr byggdist mainitsee vielä sellaisia talveen viittaavan nimen omaavia Fornjótrin sukuun liittyviä hahmoja kuin Jökull (=jäätikkö), Drifa (=lumipyry) jne.

Myyttitutkijoiden mukaan^lähde? on erittäin todennäköistä, että Fornjótrin sukuun liittyvät hahmot ovat alun perin olleet skandinaavisen taruston jättiläisiä. Saagojen jättiläiset yhdistettiin Fornjótrin jälkeläisten tavoin talveen, pakkaseen ja muihin luonnonvoimiin. Fornjótrin nimi saattaa tarkoittaa ”muinaista jättiläistä” (toisten tulkintojen mukaan ”muinaista juuttia”, ”muinaista kanta-asukasta”, tai ”muinaista hävittäjää”).

Myyttitutkija Bruce Lincolnin strukturalistisen tulkinnan mukaan Fornjótrin suku on sommiteltu joukosta käsitteellisiä vastakkaispareja: maa ja ilma, meri ja tuli, lumi ja pakkanen, tammikuu ja helmikuu, merellinen viikinkielämä (Górr) ja talonpoikainen elämä (Nórr). Margaret Clunies Ross puolestaan arvelee, että kuvaus jättiläisten perustamasta Norjasta saattaa olla mikrokosminen versio luomistarusta, jossa maailma luotiin Ymir-jättiläisen ruumiista.

Vallitsevan akateemisen näkemyksen mukaan näillä myyttisillä hahmoilla ei olisi yhteyttä todellisuudessa eläneisiin henkilöihin.

Tieteellisen käsityksen mukaan Nórr on johdettu Norjan nimestä eikä päinvastoin^lähde? - Norjan nimen tarkoittaessa ”pohjoista tietä”, tai saamen kielen ilmausta 'rantaa pitkin'.

Yhteys suomalaiseen kansantarustoon

Historiantutkija ja suomentaja Martti Linna on halunnut verrata Fornjótrin sukua suomalaisen mytologian olentoihin. Hänen mukaansa Fornjótr, "Iku-Jotuni", olisi sama hahmo kuin Iku-Turso, Kári Ilmarinen, Logi Lemminkäinen eli Liekkiö, Aegir Väinämöinen (Väinämöisen on arveltu olleen alkuaan veteen liittyvä jumalolento).

Suomen kuninkaiksi tulkittuja hahmoja esiintyy muissakin saagoissa. Fundinn Noregrissa esiintyvät ovat kuitenkin olleet tunnetuimmat. Osittain niihin pohjautuu muun muassa Johannes Messeniuksen "Suomen kronikka" ja toinen, tuntemattoman tekijän "Suomen kronikka", jotka kumpikin ovat luultavasti 1600-luvulta. Samat kuninkaat mainitaan myös Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa vuonna 1789. On epäselvää kuinka paljon nämä kirjoittajat tunsivat muita saagalähteitä.

Fornjótrin suvussa voidaan nähdä helposti yhtäläisyyksiä kalevanpoikiin.

Vaihtoehtoinen historiantulkinta ja sen arvostelu

Vuonna 1988 Martti Linna esitti saagoihin perustuvan hypoteesin, jonka mukaan Fornjótr-tarusto oli rinnasteinen Ynglinga-saagalle, ja että sen kuningasluettelo 1200-luvulla oli Ynglinga-saagan tapaan mielletty historialliseksi kertomukseksi esivanhempien suvusta. Fornjótr olisi 1200-luvun käsitysten mukaan elänyt 500-luvulla jaa. ja hallinnut voimakasta Suomen alueella sijainnutta kuningaskuntaa.

Linna arveli, että 1200-luvun käsitys Fornjótrin "jättiläissuvusta" olisi saattanut johtua pitkäkasvuisista alemannilaisista maahanmuuttajista, joita hänen mukaansa siirtyi Lounais-Suomeen 500-luvulla. Edelleen Linna piti mahdollisena, että kuvauksella Nórr-kuninkaan sotaretkistä ja Norjan perustamisesta olisi jonkinlainen historiallinen tausta. Lisäksi Linna julkaisi teoksessaan kirjallisuushistoriallisen kaavion siitä, miten 1200-luvun saagojen kirjoittajat olivat kytkeneet Fornjotr-taruston saagoissaan yhteen. Linnan teoria ei aikanaan saanut kaikkien tutkijoiden kannatusta. Mikko Häme todisteli kriittisessä kommentissaan Fornjótrin olevan kuvitteellinen hahmo.

Euran aluetta 1960-luvulta alkaen tutkinut arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander puolestaan huomautti, ettei kuningaskunnan olemassaolosta tai germaanisesta maahanmuutosta ole arkeologisia todisteita. Hän katsoi Suomessa olleen "päälliköitä". Lehtosalo-Hilander tosin toteaa: "Täydellisellä varmuudella Martti Linnan teorioita ei voi torjua." Lehtosalo-Hilander katsoo, että asia saattaa ratketa toistaiseksi vähän tutkitun Euran Pappilanmäen lisäkaivauksilla."

Henkilöhahmot

• Fornjótr tai Forniot

Fundinn Noregrin mukaan Gothlandia, Finnlandia ja Kvenlandia hallinnut kuningas. Vanhimmissa myyteissä ilmeisesti muinainen jättiläinen, mahdollisesti maan elementin henkilöitymä sekä tulen, veden ja ilman isä.

• Kári tai Kare

Jättiläinen, kuningas, Fornjótrin poika. Kristfried Ganander kertoo Mythologia Fennicassa kyröläisten ja karjalaisten polveutuvan Karesta, ja Käkisalmen saaneen nimensä häneltä (aiemmin Karela).. Tuulen henkilöitymä. Verbi 'karehtia' on tarkoittanut myös tuulenvirettä. Yhdistetty kalevanpoikana myös Ilmariseen.

• Frosti

Karin poika. Taitava velho, joka taisteli ruotsalaisia vastaan ja jolla oli yliluonnollisia voimia. Pakkasen henkilöitymä, mahdollisesti runojen Pakkanen Puhurin poika. Frostin tytär Skjalf naitetaan Ynglingojen suvun Agnille, jonka hautakumpu löytyy Tukholman pohjoispuolelta Sollentunasta.

• Snaer eli Snaer Vanha (Snærr hinn gamli; myös Snio, Snö, Nix, Niera)

Orkneyläisten saagassa Frostin poika. Flateyjarbókissa Karin pojan Jökulin poika. Tulkittu lumen henkilöitymäksi. Taisteli ruotsalaisia vastaan. Lopulta antoi tyttärensä Drifan Uppsalan kuninkaan Vanlandin vaimoksi vastineeksi rauhanteosta. Vanlandi rikkoo kuitenkin lupauksensa ja hylkää Drifan, joka Hulda-nimisen noidan kanssa tapattaa Vanlandin tämän petollisuuden vuoksi. Drifan ja Vanlandin pojasta Visburista jatkui ruotsalainen kuningassuku. Jotkut arviot sijoittavat Vanlandin hallituskauden 470-luvulle.

• Drifa

Snaerin Drifa-tyttären nimi tarkoittaa lumisadetta. Drifalla on myös sisaret Fön ('lumipyry') ja Mjöl ('puuterilumi').

• Thorri tai Torro

Snaerin poika. Fundinn Noregrin mukaan Finnlandia ja Kvenlandia hallinnut kuningas. Thorri voi tarkoittaa jäätynyttä lunta. Unto Salo tulkitsi juomasarvestaan kuuluisan, 1950-luvulla avatun Laitilan Soukaisten 300-luvulle ajoitetun paasiarkkuhaudan lähiseudun lukuisan Torro-nimistön perusteella tämän saagakuninkaan haudaksi.

• Nórr

Thorrin poika, Norjan perustaja ja Norjan kuningassuvun esi-isä. Norjan ensimmäinen "suuri" kuningas. Lähti Kvenlandista hiihtäen länteen etsiessään kadonnutta Gói-siskoaan. Ylitti vuoret, ja löi matkalla lappalaiset. Saapui Trondheimin vuonoon, jossa peittosi kaiken vastarinnan. Hänen joukkonsa "levittäytyivät pelloille kulovalkean tavoin", ja ottivat maan haltuunsa. Siskoa ei kuitenkaan löytynyt. Sinne Nórr kuitenkin jäi ja perusti Norjan kuningaskunnan. Nórr voi olla kuviteltu esi-isähahmo, joka on johdettu Norjan nimestä.

• Górr

Thorrin toinen poika, merikuningas. Englannin kuninkaiden esi-isä. Lähti vastaavasti etsimään Góita meritse. Valtasi myös osan nykyistä Norjaa.

• Gói

Gói tarkoittaa ohutta lunta. Thorrin tytär.

Norrin ja Górrin jälkeläiset

• Thránd

Norrin poika ja Norjan kuningas, Trondheim on nimetty hänen mukaansa. Hänestä jatkui Norjan kuningassuku.

• Gard

Norrin poika. Pienempi päällikkö Norjassa.

• Raum Vanha

Norrin poika. Hallitsi Rauma-joen laaksoa, nykyistä Romsdalia Keski-Norjassa.

• Heiti

Thorrin poika. Hänestä jatkui suku Orkneyn jaarleihin ja Englannin kuninkaisiin.

Katso myös

• Suomen muinaiset kuninkaat