Alemannit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alue, jossa asui alemanneja

Alemannit tai alamannit olivat germaaniheimo, joka asui 200-luvulla keskisen Reinin varrella Lounais-Germaniassa.

Alun perin alemannit muodostuivat useista germaaniheimoista, jotka olivat liitossa keskenään ja kuuluivat sveebien ryhmään. Heidät mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran, kun Rooma hyökkäsi heidän kimppuunsa vuonna 213. Seuraavina vuosikymmeninä alemannit alkoivat puolestaan hyökkäillä Rooman provinsseihin ja valloittivat Mainin eteläpuolella sijainneen Agri Decumatesin noin vuonna 260. [1] Keisari Julianus voitti heidät Strasbourgin taistelussa 357, mutta alemannit jatkoivat kuitenkin ryöstöretkiään eteläiseen Galliaan. [2]

Alemannit levittäytyivät nykyiseen Alsaceen ja Sveitsin pohjoisosiin 400-luvulla, ja juurruttivat saksan kielen näille alueille. Vuonna 496 frankkien kuningas Klodvig voitti alemannit Tolbiacin taistelussa ja liitti heidän alueensa frankkien valtakuntaan.[1][2]

Alemannien alue Alemannia vastasi osittain myöhempää Schwabenin herttuakuntaa. Saksan ranskankielinen nimi "Allemagne" ja espanjankielinen nimi "Alemania" ovat peräisin alemanneilta[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Alemanni Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic.. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 4.7.2015.
  2. a b Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 25