Sveebit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Germaaniheimojen asuinalueita noin vuonna 50. Sveebit on merkitty oranssilla.

Sveebit tai sveevit (lat. Suebi, Suevi) oli roomalaisten antama yhteisnimitys useille läntisille germaaniheimoille. Sveebit olivat suurimpia ja sotaisimpia germaanien heimoryhmittymiä, ja heihin kuuluivat muun muassa semnonit, markomannit, kvadit, langobardit ja hermunduurit.[1][2] Sveebit olivat luultavasti alun perin kotoisin Itämeren eteläisiltä rannoilta. 100-luvulla eaa. sveebit asuivat Elben, Mainin, Neckarin ja Reinin jokien ympäristössä[1].

Gallialaiset arvernit ja sekveenit kutsuivat Ariovistuksen johtaman sveebijoukon Galliaan noin 71 eaa. avuksi naapuriheimo heeduja vastaan. Pian sveebit kuitenkin alistivat heedujen lisäksi myös arvernit ja sekveenit. Caesar puolestaan löi Galliaan asettuneet sveebit 58 eaa.[2]

400-luvulla osa sveebeistä vaelsi Galliaan vandaalien ja alaanien mukana. Sveebit jatkoivat kuitenkin vaellustaan Espanjaan saakka, perustaen Galiciaan itsenäisen kuningaskunnan[1]. Muut sveebit jäivät asumaan nykyisen Etelä-Saksan ja Sveitsin alueelle. Visigootit löivät Espanjassa sveebien kuninkaan Rechiarin vuonna 456, ja valloittivat lopulta Galician viimeistään vuonna 585[1] jolloin Sveebien valtakunta lakkasi olemasta[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suebi Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.11.2011. englanti
  2. a b Pietilä & Pietilä-Castrén 2000, s. 549-550
  3. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 746 (art. "Sveevit")
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sveebit.