Kristoffer I
Kristofer I[1][2] tai Kristoffer I[3] (tansk. Christoffer I) ; (1219 – 29. toukokuuta 1259) oli Tanskan kuningas vuosina 1252–1259.[1]
Hän oli Valdemar II Sejrin[1] ja tämän toisen puolison, Portugalin infanta Berengárian eli Bengjerdin (1194–1221) nuorin poika. Berengaria oli kuningas Sancho I:n ja Dulce Aragonialaisen tytär. Hänellä oli yksi velipuoli, kolme sisarusta ja kaksi aviotonta velipuolta.
Kristoferin vanhempia veljiä olivat Abel ja Eerik IV Plovpenning. Kristoferin valtakausi oli hyvin levotonta.[1] Kristoferia edelsi kuninkaana hänen veljensä Abel, ja seuraajaksi tuli hänen poikansa Eerik Klipping. Kristofer kuoli mahdollisesti myrkytettynä.
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristofer I avioitui vuonna 1248 puolalaisen prinsessa Margarete Sambiria Pommerellen (1230/1234–1282) kanssa, joka oli Pommerellen herttua Sambor II:n ja Mechtild von Mecklenburgin tytär.
Heille syntyi kolme lasta:
- Matilda (k. 23. huhtikuuta 1299/19. marraskuuta 1300), avioitui Brandenburg-Salzwedelin markkreivi Albrecht III:n kanssa
- Margareta (k. 1306), avioitui kreivi Johann II von Holstein-Kielin (k. 1320/1322) kanssa
- Eerik V (1249–1286), Tanskan kuningas
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d esimerkiksi: Facta 2001, WSOY 1985, 9. osa, palsta 169
- ↑ Anders Røhr: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 260. Suomentanut Laura Kolbe. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07458-X
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 923. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2