Harald Herlin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bror Harald Herlin (30. elokuuta 1874 Helsinki25. heinäkuuta 1941) oli suomalainen insinööri ja teollisuusmies.

Herlinin vanhemmat olivat kauppias Gustaf Albert Herlin ja Hanna Wecksell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui insinööriksi 1898. Herlin teki opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan ja Englantiin vuosina 1900–1904.

Vesijohtoalan asiantuntijana ja yritysjohtajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herlin oli Helsingin kaupungin rakennuskonttorin ja vesijohtolaitoksen apulaisinsinöörinä 1898–1904 ja Vesijohtoliike Oy:n johtajana 1904–1920. Hän toimi Helsingin Laivatelakka Oy:n johtajana 1912–1928 ja Suomen Sähkö Oy Gottfrid Strömbergin johtajana 1924–1929. Strömbergin palveluksessa ollessaan Herlin laati tappiolliselle yritykselle tervehdyttämisohjelman jonka avulla yhtiö saatiin neljässä vuodessa kannattavaksi.

Herlin hankkii Kone Oy:n[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1924 Herlin osti Strömbergin omistaman hissejä valmistaneen Kone Oy:n. Kone Oy:n edeltäjä Koneliike Tarmo oli perustettu 1905 ja se oli harjoittanut käytettyjen koneiden ostoa, myyntiä ja korjausta. Strömberg osti vuonna 1910 liikkeen ja muodosti siitä Kone Oy -nimisen tytäryhtiön. [1]Ensimmäisen maailmansodan aikana yhtiö valmisti sotatarvikkeita Venäjän armeijalle mutta se kärsi pahoja taloudellisia tappioita Venäjän vallankumouksen jälkeen kun tarviketoimitukset jäivät maksamatta. Sodan jälkeen Kone Oy aloitti pienimuotoisen hissien lisenssivalmistuksen.

Harald Herlin toimi Kone Oy:n johtokunnan puheenjohtajana 1924–1941. Vuodesta 1932 yhtiön toimitusjohtajana oli hänen poikansa Heikki H. Herlin. Kone Oy osti 1926 Sörnäisten rantatien varrella sijainneen Kokos Oy:n entisen saippuatehtaan ja aloitti sen tiloissa hissien valmistuksen. Tehtaan valmistusohjelmaan tulivat 1930-luvulla hissien ohella myös nosturit ja kuljetuslaitteet. Kone Oy valmisti itse myös hisseissä käytetyt sähkömoottorit. 1930-luvun lopulla Kone Oy valmisti noin 250 hissiä vuodessa ja työntekijöitä oli 300–400 välillä. Yhtiö aloitti 1930-luvulla myös tuotteidensa viennin ulkomaille mikä siihen aikaan oli harvinaista suomalaisessa metalliteollisuudessa. Kone Oy:n hissitehdas toimi Sörnäisten rantatiellä aina vuoteen 1967 jolloin hissien valmistus siirtyi Hyvinkäälle.[2]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harald Herlin hankki 1912 Thorsvikin kartanon Kirkkonummelta tilanomistaja Feodor Teriehoffin konkurssipesän huutokaupasta ja hän omisti kartanon kuolemaansa saakka.

Harald Herlin oli naimisissa vuodesta 1900 kansakoulunopettaja Minna Westerlundin kanssa. Heidän poikansa Heikki H. Herlin jatkoi Kone Oy:n johdossa isänsä jälkeen.

Aalto-yliopiston pääkirjasto nimettiin marraskuussa 2016 Harald Herlinin kunniaksi Harald Herlin -oppimiskeskukseksi [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]