Otto Meri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otto Meri
Meri vuonna 2018.
Meri vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt15. joulukuuta 1989 (ikä 34)
Helsinki, Suomi
Poliitikko
Puolue Kansallinen Kokoomus
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Koulutus Oikeustieteen tohtori
Valtiotieteen kandidaatti
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Lapset 1
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Otto Aleksi Meri (s. 15. joulukuuta 1989) on helsinkiläinen asianajaja, varatuomari, oikeustieteen tohtori ja kokoomuslainen poliitikko.[1] Hän on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2017 ja kaupunginhallituksen varajäsen vuodesta 2018.[2][3]

Meri työskentelee asianajajana Asianajotoimisto Hippi & Kallaskarilla.[4] Hän on toiminut vuodesta 2023 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton puheenjohtajana.[5]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meri syntyi Helsingissä ja varttui Patolassa. Koulunkäyntinsä hän kuitenkin aloitti Tampereella. Meri kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vuonna 2008.[1][6][7]

Meri valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 2014 ja oikeustieteen maisteriksi vuonna 2015.[1] Lisäksi hän on opiskellut politiikan tutkimusta ja oikeustiedettä Pohjois-Carolinan yliopistossa Ashevillessä, Yhdysvalloissa.[1][8]

Suomen Asianajajaliiton asianajajatutkinnon Meri on suorittanut vuonna 2015.[9] Meri väitteli tammikuussa 2023 oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta velvoiteoikeudesta aiheenaan: "Lain ja hyvän tavan vastaiset sopimukset: Sopimusoikeudellinen tutkimus kiellonvastaisista oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista"[10]

Yliopistosta valmistumisensa jälkeen Meri työskenteli Dittmar & Indrenius Asianajotoimistossa vuosina 2015-2017. Hän työskenteli vuosina 2017-2019 kokoomuksen eduskuntaryhmässä lainsäädäntösihteerinä.[1]

Meri sai varatuomarin arvonimen vuonna 2020. Vuosina 2020–2021 hän toimi sopimusoikeuden tutkijana Helsingin yliopistossa.[1] Meri on työskennellyt vuodesta 2022 asianajajana Asianajotoimisto Hippi & Kallaskarilla.[11]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskeluaikana Meri toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä sekä Oikean edustajistoryhmän puheenjohtajana.[1]

Meri tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa 691 äänellä.[12] Hänet valittiin kaupunginhallituksen varajäseneksi vuonna 2018. Lisäksi hän toimi ensimmäisellä valtuustokaudellaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä ja Jääkenttäsäätiön hallituksen jäsenenä. Vuosina 2018-2022 Meri verotuksen oikaisulautakunnan jäsenenä ja vuosina 2019-2022 Uudenmaan liiton maakuntahallituksen jäsen.[1][13][14]

Vuoden 2021 kuntavaaleissa Meri sai 1 088 ääntä ja tuli valituksi jatkokaudelle Helsingin kaupunginvaltuustoon.[15] Hän on toiminut vuodesta 2022 kaupunkiympäristölautakunnan jäsenenä ja kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana.[16][17]

Meri oli ehdolla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä, muttei tullut valituksi 3 062 äänellään.[18][19]

Tammikuussa 2024 Meri oli yhtenä vastuuhenkilöistä Poliittiset lakot kiellettävä -kansalaisaloitteessa, joka esittää, että eduskunta ryhtyy toimiin poliittisten lakkojen kieltämiseksi.[20][21] Aloite sai kerättyä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta 7. maaliskuuta 2024, mikä tarkoittaa aloitteen etenevän eduskunnan käsittelyyn.[22]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meri kuvailee itseään oikeistoliberaaliksi. Hän ajattelee, että ihmisillä tulee olla vapaus elää minkälaista elämää haluavat elää, kunhan ei rajoita muiden vapauksia.[23] Hän kannattaa tiukkaa taloudenpitoa ja vastustaa kunnallisveron korotuksia.[24][25]

Meri teki vuonna 2019 valtuustoaloitteen, jossa ehdotettiin maidon tarjoilun lopettamista Helsingin kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa. Hän perusteli aloitettaan niin ilmasto-, ravintosuositus- kuin kustannussyilläkin.[26]

Meri pitää seksityötä hyväksyttävänä ja laillisena elinkeinona ja pitää sitä tasavertaisena muiden ammattien kanssa. Hänen mielestään sen esteenä ovat ummehtuneet moraalikäsitykset.[27]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänimäärä Tulos
2017 Helsinki 691 Valittiin. [28]
2021 Helsinki 1 088 Valittiin. [29]
Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänimäärä Tulos
2023 Helsinki 3 062 Ei valittu. [19]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meri on ollut naimisissa vuodesta 2022[30] ja parilla on yksi lapsi (s. 2023).[31][32] Perhe asuu Helsingin Kruununhaassa.[6]

Kirjailija Veijo Meri on Meren isoisä.[33]

Meren sotilasarvo on luutnantti.[34]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h CV Otto Meri. Viitattu 6.3.2023.
  2. ↑ Valtuutettu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  3. ↑ Sivut - Kokoomuksen eduskuntaryhmä www.eduskunta.fi. Viitattu 12.6.2018.
  4. ↑ Hippi & Kallaskari: Asiantuntijat hippi.fi. Viitattu 20.2.2024.
  5. ↑ Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden uusi aikakausi www.sammagazine.fi. Viitattu 20.2.2024.
  6. ↑ a b Kokoomuksen Otto Meri sisustaa Mannerheim-tavaralla | Poliittinen koti | Image www.apu.fi. 2.1.2024. Viitattu 8.3.2024.
  7. ↑ Tiedotus: Uudet hallituslaiset esittäytyvät ja vanhat antavat lupauksia Nuoret Juristit ry. 27.1.2016. Viitattu 8.3.2024.
  8. ↑ Otto Meri LinkedInissä linkedin.com. Viitattu 8.3.2024.
  9. ↑ Asianajajatutkinnon huhtikuun kirjallisen kokeen läpäisseet asianajajaliitto.fi. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  10. ↑ Otto Meren väitöskirja helda.helsinki.fi.
  11. ↑ Asianajajaliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Kokeile HS:n vaalikoneessa, miten samaa mieltä Otto Meri on kanssasi www.vaalikone.fi. Viitattu 12.6.2018.
  13. ↑ Kaupunginhallituksen jäsenet Helsingin kaupunki. Viitattu 12.6.2018.
  14. ↑ Jäsenet Helsingin kaupunki. Viitattu 12.6.2018.
  15. ↑ Otto Meri Yle - Tulospalvelu. Viitattu 6.1.2022.
  16. ↑ Luottamustoimet 2021-2025 Helsingin Kokoomus. Viitattu 20.2.2024.
  17. ↑ Meri, Otto | Päätökset | Helsingin kaupunki paatokset.hel.fi. 20.6.2022. Viitattu 20.2.2024.
  18. ↑ https://www.helsinginkokoomus.fi/2022/08/29/helsingin-kokoomus-nimesi-ensimmaiset-eduskuntavaaliehdokkaansa-2/ Viitattu 7.3.2023
  19. ↑ a b https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/ehdkutulos_01.html
  20. ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Poliittiset lakot kiellettävä Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 22.1.2024.
  21. ↑ Otto Meri: Kansalaisaloite poliittisten lakkojen kieltämiseksi Uusi Suomi Puheenvuoro. 22.1.2024. Viitattu 22.1.2024.
  22. ↑ Poliittisten lakkojen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite eteni eduskuntaan www.iltalehti.fi. Viitattu 7.3.2024.
  23. ↑ "Helsinki2030"-vaaliohjelma kuntavaaleissa 2021 https://drive.google.com/file/d/1KqcrdgTDG9FzACcnJnkcj1Ee7aGNMH0-/view
  24. ↑ Vaalikone
  25. ↑ Teemat Ottemeri.fi
  26. ↑ Valtteri Parikka: Kokoomuksen Otto Meri haluaa lopettaa maidon tarjoilun Helsingin kouluissa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa Hs.fi 29.9.2019
  27. ↑ https://twitter.com/ottomeri/status/1432602983112626176
  28. ↑ Helsinki, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.2.2024.
  29. ↑ Helsinki, valitut tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 20.2.2024.
  30. ↑ Otto Meri Twitterissä: "Elämäni onnellisin päivä. 12.3.2022" twitter.com. 19.3.2022. Viitattu 10.12.2023.
  31. ↑ Joona Laukkanen: Otto Meren vaimo joutui kolariin – oli viimeisillään raskaana Ilta-Sanomat. 23.8.2023. Viitattu 10.12.2023.
  32. ↑ Otto Meri Twitterissä: "Yöllä elämämme muuttui. Meistä tuli pienen tyttövauvan vanhemmat." twitter.com. 2.9.2023. Viitattu 10.12.2023.
  33. ↑ Kadettiupseerit 1920-2010, s. 584. Kadettikunta ry, 2010.
  34. ↑ STT: Saiko tupakaverisi ylennyksen? Nämä reservin upseerit tasavallan presidentti on ylentänyt tänään Ilta-Sanomat. 4.6.2019. Viitattu 20.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto_Meri&oldid=22245201”