Satu Silvo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satu Silvo
Satu Silvo elokuussa 2015.
Satu Silvo elokuussa 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. elokuuta 1962 (ikä 56)
Sippola
Ammatti näyttelijä, poliitikko, yrittäjä
Puoliso Heikki Kinnunen (1986–2002)
Lapset Paavo Kinnunen
Vilma Kinnunen
Näyttelijä
Merkittävät roolit
  • ”Anja Hänninen”
  • Eteisiin ja kynnyksille
  • ”Stella”
  • Viettelyksen vaunu
  • ”Ilona Ahlgren”
  • Niskavuori
  • ”Lumikuningatar”
  • Lumikuningatar
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Satu Irmeli Silvo (s. 2. elokuuta 1962 Sippola)[1] on suomalainen näyttelijä.

Silvon taiteellinen ala on verraten laaja. Usein hänen roolityyppinsä on moderni, itsenäinen nainen, jonka maailmankuva joutuu vastakkain konservatiivisten arvojen kanssa.[2] Myös lukuisat koomiset roolihahmot, farssit ja musikaalit kuuluvat Silvon repertuaariin. Näyttelemisen ohella Silvo on toiminut ravintolayrittäjänä sekä kansalaisaktivistina.

Silvo nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreiden listalta.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhenäyttämö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silvo opiskeli näyttelijäntyötä Jouko Turkan oppilaana Teatterikorkeakoulussa vuosina 1981–1985, minkä jälkeen hänet kiinnitettiin näyttelijäksi Helsingin Kaupunginteatteriin.[4] Vuodesta 1994 hän on toiminut vapaana näyttelijänä useissa teattereissa sekä elokuva- ja televisiotuotannoissa.

Helsingin Kaupunginteatterissa Silvon rooleja olivat muun muassa Chantal (Parveke, syksy 1985), Noita (Macbeth, syksy 1989), Anja Hänninen (Eteisiin ja kynnyksille, kevät 1991) ja Stella Kowalski (Viettelyksen vaunu, syksy 1991).[5] Vapaana näyttelijänä ollessaan hän on näytellyt muun muassa Helsingin Kaupunginteatterissa Hertta Kuusista näytelmässä Hertta ja Olavi keväällä 2003.[6] Silvo on nähty niin ikään Komediateatteri Arenan, Tampereen Komediateatterin ja Ryhmäteatterin lavoilla.

Musikaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Silvo näytteli Luisaa Teatteri Imatran musikaalissa Nine.[7] Syksyllä 2012 Silvo näytteli Tampereen Komediateatterin Broadway-musikaalissa Annie neiti Hanniganin roolin.[8] Lisäksi Silvo on näytellyt musikaalissa Chicago.[9]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silvon elokuvaura alkoi hänen opiskeluvuosinaan Matti Kassilan Niskavuori-filmatisoinnissa (1984). Hän tulkitsi keskeisen naisosan, Ilona Ahlgrenin vastanäyttelijänään Esko Salminen. Seuraavana vuonna hänellä oli Rositan osa Ere Kokkosen komediassa Uuno Epsanjassa. Päivi Hartzellin Lumikuningattaressa (1986) Silvolla oli nimiosa.[10] Vuosina 1993–1997 hänellä oli Pipsan rooli Timo Koivusalon komediallisten Pekko-elokuvien sarjassa. Muita 1990-luvun keskeisiä elokuvatehtäviä olivat Bella (Porttikielto taivaaseen, 1990), Ritva (Kaikki pelissä, 1994) ja Siru (Tie naisen sydämeen, 1996). Seuraavan vuosisadan puolella Silvon elokuvaroolit ovat olleet lähinnä sivuosia.

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satu Silvo on näytellyt niin ikään useissa televisiotuotannoissa. Televisiosarjassa Musta tuntuu (1985 ja 1988) hänellä oli Anita Lainesalon rooli. MTV3-kanavan suositussa Ihmeidentekijöissä (1996–1998) ja sen jatko-osassa Parhaat vuodet (2000) Silvo näytteli Oona Hynnistä. Vuonna 2004 hän oli Armi Hiitolan roolissa sarjassa Pelkovaara. Vuonna 2012 Silvolla oli sivurooli MTV3:n sarjassa Helsingin herra.

Silvolla oli oma MTV3:lla esitetty Broadcasters-yhtiön tuottama keskusteluohjelma Satua ja totta vuosina 1998–1999.[11]

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satu Silvo on aina ollut kiinnostunut homeopatiasta, elävästä ravinnosta (raa'asta kasvisruuasta) ja astrologiasta. Homeopaatit ry myönsi Silvolle Similia-tunnustuspalkinnon työstä homeopatian hyväksi vuonna 2000.[12] Silvo teki vuonna 2004 Paula Heinosen kanssa kirjan Satumaista voimaa arkeen, Uutta puhtia jaksamiseen!, jossa keskityttiin raakaan kasvisruokaan.[13]

Silvolla on Helsingin Hakaniemessä kasvisruokaan erikoistunut kahvila-ravintola Silvoplee (Satumainen ravinto Oy).[14]

Silvo perusti yhdessä veljensä tilintarkastaja Jukka Silvon ja insinööri Marja-Leena Palviaisen kanssa Satulinna-nimisen hotellin Hirvensalmelle vuonna 2001.[15]lähde tarkemmin? Hotelli siirtyi myöhemmin Silvon silloisen kumppanin Juha Rantasilan omistukseen. Silvo sanoo toimineensa sen jälkeen palkattomana työntekijänä siihen asti, kunnes välit menivät poikki.[16] Vuonna 2007 toiminta siirtyi Next Hotels & Restaurants -ketjuun ja hotelli- ja ravintolatoiminnan vetäjät vaihtuivat.[17]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silvo oli naimisissa näyttelijä Heikki Kinnusen kanssa vuosina 1986–2002. Avioliitosta syntyivät lapset Paavo ja Vilma Kinnunen, jotka ovat myös näyttelijöitä.[18] Vuosina 2003–2009 Silvo seurusteli Juha Rantasilan kanssa.[19] Syyskuussa 2010 Silvo kihlautui kirjailija-näyttelijä Reidar Palmgrenin kanssa.[20]

Silvo joutui vakavaan onnettomuuteen vuonna 1998 jäätyään Saariselällä laskettelukeskuksessa rinnekoneen alle, mutta toipui vammoistaan työkuntoon puolessa vuodessa.[21]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Satu Silvo Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 28.11.2013.
  2. Honkala, Juha et al.: Uusi tietosanakirja 6. Espoo: WSOY, 2005. ISBN 951-35-6645-5. lähde tarkemmin?
  3. Malminen, Ulla: Näyttelijä Satu Silvosta Helsingin vihreiden valtuutettu – ”Jo vuosia olen miettinyt yhteiskunnallista vaikuttamista” Yle Uutiset. 13.4.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 13.4.2017.
  4. Paavolainen, Pentti (toim.): ”Turkan viisaus, äly ja mielettömyys ja hulluus”, Aikansa häikäisevä peili, s. 125–138. Helsinki: Like, 1999. ISBN 951-578-680-0.
  5. Kalsto, Hanna: Esitysluettelo (PDF) 16.6.2017. Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 28.11.2013.
  6. Hertta ja Olavi (arkistolinkki) Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 28.11.2013.
  7. Vihavainen, Anne: Nine-musikaali luottaa lauluun ja naisvoimaan (arkistolinkki) Uutisvuoksi. 7.10.2010. Viitattu 10.8.2015.
  8. Rooleissa (arkistolinkki) Annie. Viitattu 23.10.2014.
  9. Satu Silvo: Näin puhdistat mielesi MTV. 7.11.2011. Viitattu 23.10.2014.
  10. Lumikuningatar (1986) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 10.8.2015.
  11. Helsingin Sanomat 21.2.1998lähde tarkemmin?
  12. Similia-palkinto homeopaatit.fi. Suomen Homeopaatit ry. Viitattu 24.3.2019.
  13. Satu Silvo ja Paula Heinonen antavat ravintoneuvoja
  14. Vaalisto, Heidi: Satu Silvo oli menettämässä Silvopleen nimen – ”Tehtiin suojaukset tänään” Ilta-Sanomat. 19.8.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 10.3.2017.
  15. Apu. 21.4.2006
  16. Rämö, Matti: Satu Silvo oli Satulinnan palkaton piika Seura. 23.10.2014. Helsinki: Otavamedia Oy. Viitattu 10.8.2015.
  17. NEXT Hotel Satulinna (PDF) (arkistolinkki) 24.1.2007. Next Hotels. Viitattu 10.8.2015.
  18. Kinnunen ja Silvo jättivät eropaperit Ilta-Sanomat. 10.1.2002. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 10.8.2015.
  19. Nieminen, Arja: Seura: Satu Silvolla porttikielto Satulinnaan Iltalehti. 22.10.2014. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 23.10.2014.
  20. Silvo ja Palmgren kihloihin Iltalehti. 9.9.2010. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 23.10.2014.
  21. Lehtikanto, Katariina: Tosielämän sankarit: Näitä tyyppejä ei lannisteta Iltalehti. 11.11.2014. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 10.8.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]