Matti Niiranen
Matti Olavi Niiranen (s. 30. toukokuuta 1962 Oulu) on helsinkiläinen toimittaja, yrittäjä ja järjestöjohtaja. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Niiranen on ollut Keravan kaupunginvaltuutettu vuosina 1985–1990 ja Helsingin kaupunginvaltuutettu ja varavaltuutettu vuodesta 2013 alkaen.
Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niiranen toimi Kansallinen senioriliitto ry:n toiminnanjohtajana 2016–2021[1]. Yrittäjänä hän on työskennellyt 1994-2016 ja 2021- . Kokoomuksen Nykypäivä-lehden politiikan toimittajana hän oli 1987–1994. Vuonna 1994 hän oli Kyllä Euroopalle -kansanliikkeen lehden tuottaja ja vuodet 1995–2005 Suomen Eurooppaliike ry:n Eurometri-lehden päätoimittajana. Hän toimi 1997–2008 Pro Estonia -lehden kustantajana ja päätoimittajana ja sen verkkolehden päätoimittajana vuosina 2000–2009. Vapaana toimittajana hän on avustanut lukuisia eri lehtiä vuodesta 1994 alkaen.[2] Niiranen toimi Koululaisjärjestöjen keskusliitto ry:n (KKL) pääsihteerinä ja Koulusanomat -lehden päätoimittajana 1982-84.
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niiranen kirjoitti ylioppilaaksi Keravan lukiosta vuonna 1982. Vuotta aiemmin hän oli valmistunut ylioppilaaksi Jacksonissa, Michiganissa YFU-vaihto-oppilasvuotensa päätteeksi. Niiranen on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta pääaineenaan poliittinen historia. Sivuaineina hänellä ovat olleet kaupunkitutkimus, johtaminen ja valtio-oppi.[3]
Politiikassa ja järjestöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Niiranen vaikutti keskeisesti ylipolitisoituneen Suomen Teiniliiton lakkauttamiseen keväällä 1983 ja myöhemmin Suomen Lukiolaisten Liiton perustamiseen johtaneeseen kehitykseen 1983–1985. Vuonna 1985 liittokokouksessa Niiranen yritti Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi, mutta tässä kamppailussa hävittyään aloittikin KNL:n ja Tuhatkunnan yhteisen Tasavalta-lehden päätoimittajana 1987–1990.[3]
Niiranen toimi Keravan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä 1985–1990. Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen hän oli 1983–1987, eli kolme kautta. Eduskuntaan Niiranen pyrki Uudenmaan vaalipiiristä 1987 ja sai noin 3 000 ääntä. Presidentin valitsijamiesvaaleissa hän oli ehdokas vuonna 1988 (Harri Holkeri). Poliittiset luottamustoimet hän jätti 1990 keskittyäkseen politiikan toimittajan työhön. Vuonna 1994 hän perusti oman viestintäalan yrityksen, ja toimi sen jälkeen yrittäjän ja vapaan toimittajan töidensä ohessa muun muassa kolmen kokoomuslaisen kansanedustajan poliittisena avustajana.[3]
2012 kuntavaaleissa Niiranen valittiin Kokoomuksen listalta Helsingin kaupunginvaltuustoon 955 henkilökohtaisella äänellä.[4] Hän toimi valtuustokauden 2013-2017 kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä ja Uudenmaan liiton maakuntahallituksen varajäsenenä. Helsingin kaupunginteatteria hallinoivan teatterisäätiön hallituksen varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2013 alkaen.[3] Kuntavaaleissa 2017 hän oli aluksi menossa läpi, mutta putosi tarkastuslaskennan jälkeen valtuustosta, koska hänelle oli alustavasti merkitty vahingossa sata ääntä liikaa. Hän keräsi lopulta 575 ääntä ja tuli valituksi varavaltuutetuksi kaudelle 2017-2021.[5] Niiranen valittiin kesäkuussa 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hallituksen jäseneksi.[6] Kuntavaaleissa 2021 Niiranen sai Helsingissä 681 ääntä ja tuli valituksi Helsingin varavaltuutetuksi[7], minkä jälkeen kokoomus nimesi hänet kaudelle 2021-25 jäseneksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja Helsingin teatterisäätiön hallitukseen.[8] Niiranen oli Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n hallituksen jäsen 2015-19.[9]
Niiranen on paneutunut Suomen eläke-, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan työssään Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtajana ja kirjoittanut aiheesta lukuisia artikkeleita.[10] Hän toimi 2016-21 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksessa ja työvaliokunnassa[11] sekä muun muassa Soste Suomen sosiaali-ja terveys ry:n valtuuston jäsenenä sekä Kansaneläkelaitoksen eläkeasiainneuvottelukunnassa ja Eläkefoorumissa.[12]
Suomen Viro-yhdistysten liitto ry:n varapuheenjohtajana (1995–2000) hän vahvisti järjestön organisaatiota vastaamaan nousevan valtakunnallisen Viro-toiminnan tarpeita. Niiranen on toiminut Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä (2005–2013).
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Niiranen avioitui vuonna 2000 Suvi Rihtniemen kanssa.[3]
Kunnian- ja huomionosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Leijonan ritarikunta, ritarimerkki (SL R) (2012)[13]
- Viron Tasavalta, Maarjamaan Risti IV luokka (2006)
- Suomen Sotaveteraaniliitto, ansiomitali (2022) [14]
- Kansallinen Kokoomus rp, kultainen ansiomerkki (2022)[12]
- Kokoomuksen Nuorten Liitto, kultainen ansiomerkki (2012)[3]
- Suomen Yrittäjät, kultainen yrittäjäristi (2014)[12]
- Suomen Viro-yhdistysten liitto, ansiomerkki (2000)[12]
- Kansallinen Kokoomus rp, 100-vuotisjuhlamitali (2018)[12]
- Kansallinen senioriliitto, 50-vuotisjuhlamitali (2021)[12]
- Helsingin Kokoomus ry, kultainen ansiomerkki (2013)[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti Niirasen kotisivut [1].
- Pro Estonia ja sen verkkolehti.
- Eurometri ja sen verkkolehti.
- Vares, Vesa: Kaksi askelta edellä: Kokoomuksen Nuorten Liiton historia 1928–96. Kokoomuksen Nuorten Liitto, 1999. ISBN 952-91-0794-3.
- Eerola, Antero: Suomen Lukiolaisten liitto 20-vuotishistoriikki. Libris, 2005.
- Kansallinen senioriliitto ry, Patina-lehti [15]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lukusali 24/7 www.lukusali.fi. Viitattu 30.7.2021.
- ↑ Matti Niiranen Matti Niiranen. Viitattu 30.7.2021.
- ↑ a b c d e f https://mattiniiranen.fi/matti-niiranen/elamantarina/
- ↑ Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 3.11.2012.
- ↑ Tarkastuslaskenta koitui kokoomuskonkarin kohtaloksi – äänisaalis hupeni sadalla, jäi rannalle valtuustosta Ilta-Sanomat. 12.4.2017. www.is.fi. Viitattu 18.4.2017.
- ↑ Dynasty tietopalvelu : HSY dsjulkaisu.tjhosting.com. Viitattu 20.7.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tulospalvelu | Kuntavaalit 2021 | Iltalehti www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2021.
- ↑ Helsingin Kokoomus - Listaus valinnoista kaupungin keskeisiin luottamustehtäviin – valintoja täydennetään heinäkuun aikana Helsingin Kokoomus. 30.6.2021. Viitattu 30.7.2021.
- ↑ Hallitus - Kiinteistöliitto Uusimaa www.kiinteistoliitto.fi. Arkistoitu 11.8.2007. Viitattu 20.7.2017.
- ↑ Senioriliiton edunvalvontatyö eläkeläisten ja ikäihmisten puolesta www.senioriliitto.fi. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ Etusivu - EETU-PIO www.eetury.fi. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ a b c d e f g Matti Niiranen – CV Matti Niiranen. Viitattu 25.9.2020.
- ↑ Ritarikunnat ritarikunnat.fi. Viitattu 21.12.2012.
- ↑ Suomen Sotaveteraaniliiton verkkosivut: Suomen Sotaveteraaniliiton verkkosivut Suomen Sotaveteraaniliiton verkkosivut. 30.9.2022. Suomen Sotaveteraaniliiton verkkosivut. Viitattu 4.10.2022.
- ↑ Kansallinen senioriliitto ry:n jäsenlehti Patina www.senioriliitto.fi. Viitattu 30.7.2021.
|
