Sylvi Kekkonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sylvi Kekkonen
Sylvi Kekkonen itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1957
Sylvi Kekkonen itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1957
Suomen tasavallan presidentin puoliso
1.3.1956–2.12.1974
Edeltäjä Alli Paasikivi
Seuraaja Tellervo Koivisto
Tiedot
Syntynyt 12. maaliskuuta 1900
Pieksämäki, Suomi
Kuollut 2. joulukuuta 1974 (74 vuotta)
Helsinki, Suomi
Puoliso Urho Kekkonen
Lapset Matti Kekkonen, Taneli Kekkonen
Ammatti kirjailija

Sylvia Salome Kekkonen (o.s. Uino, 12. maaliskuuta 1900 Pieksämäki2. joulukuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen puoliso. Heillä oli kaksi lasta, kaksospojat Matti Kaleva (1928–2013) ja Taneli Kaleva (1928–1985).

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sylvi Uinon vanhemmat olivat kirkkoherra Kauno Edvard Uino (1863–1916) ja Emilia Salome Stenberg (s.1869). [1]tarvitaan parempi lähde Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918 Mikkelissä. Ylioppilaaksi tultuaan hän työskenteli lyhyen aikaa Suomen Käsityön Ystävissä ja pidempään Etsivän Keskuspoliisin kansliassa, missä tapasi tulevan puolisonsa Urho Kekkosen. Pari avioitui vuonna 1926. Kaksosten syntymän jälkeen 1928 Sylvi Kekkonen ei enää tehnyt ansiotyötä.[2]

Tasavallan presidentin puoliso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan Sylvi Kekkonen oli älyllinen, pidättyväinen ja sisäänpäin kääntynyt. Presidentin puolisona hän osallistui edustamistehtäviin parhaansa mukaan, vaikka hänen julkista toimintaansa haittasikin nivelreuma.[2] Sylvi Kekkonen tyynnytteli miehensä kiukunpurkauksia ja sai tämän silottelemaan kirjoituksiaan, mutta toisaalta hänellä oli joskus hyvinkin kärkeviä mielipiteitä poliitikoista. Tamminiemen pesänjakajat -teoksessa todetaan, että Sylvi Kekkonen oli ainoa kriitikko, jota Urho Kekkonen kuunteli ja jonka mielipiteet hän otti huomioon. Monien ystävyyssuhteiden raju katkeaminen presidentin kahdella viimeisellä kaudella johtui juuri hänen vaimonsa, suuren "kotidiplomaatin" poissaolosta.

Kirjallinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sylvi Kekkonen harrasti syvällisesti kirjallisuutta, piti kotonaan kirjallista salonkia ja kirjoitti pienimuotoista proosaa. Hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli mietelmäkokoelman Kiteitä 1949. Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi muistikuvien kokoelma Kotikaivolla. Pienoisromaani Käytävä (1955) kuvasi sairaanhoitajan maailmaa ja pääteokseksi luonnehdittu Amalia (1958) sitä, miten itsensä epäonnistuneeksi tunteva nainen kamppailee omanarvontuntonsa puolesta ja luopuu inhimillisistä toiveistaan. Sylvi Kekkosen viimeinen teos oli lapsuusmuistelma Lankkuaidan suojassa (1968).[2] Professori Kai Laitinen on luonnehtinut Kekkosen kirjailijanjälkeä: ”Hän puhuu lukijalleen koruttomasti, luottavaisesti ja läheltä.”

Vuonna 1949 Sylvi Kekkonen alkoi järjestää kotonaan kirjallisia keskusteluiltoja. Kirjailija Marja-Liisa Vartio on kuvaillut ilmapiiriä kotoisaksi ja vapautuneeksi. Hänen mukaansa Kekkonen oli yleensä mietteliäs ja hiljainen mutta saattoi joskus puhjeta hymyyn, kun vierasjoukko oli täynnä nuoruuden tärkeyttä ja itsevarmuutta. Keskusteluilloista muodostui vähitellen foorumi, jossa eri ikäpolvet tapasivat toisiaan ja heidän näkökantansa kohtasivat. Niihin osallistuivat muun muassa Eeva Joenpelto, Kirsi Kunnas, Kai Laitinen, Lassi Nummi ja Kaari Utrio. Presidentti Kekkonenkin otti osaa keskusteluun, jos hänellä oli aikaa, ja näin hän tutustui 1950-luvun modernisteihin.[3]

Sylvi Kekkosen nimeä kantava kirjallisuustapahtuma Sylvi Symposiumi on järjestetty Pieksämäellä kesäisin vuodesta 2000.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiteitä (mietelmiä, 1949, Otava; toinen, uusittu painos 1964)
  • Kotikaivolla (1952)
  • Käytävä (1955)
  • Amalia (1958)
  • Lankkuaidan suojassa (1968)
  • Hurri, antologiassa Sitä koiraa en unohda koskaan (1969, Otava)
  • Kekkonen, Urho, Rakas Häiskä : Urho ja Sylvi Kekkosen kirjeenvaihtoa vuosilta 1924–1945 / toimittanut Ari Uino (1997, Otava)
  • Sylvi Kekkosen muisto, toim. Aili Palmén (1975, Otava)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Geni.com : Sylvi Uino
  2. a b c Aura Korppi-Tommola: Kekkonen, Sylvi (1900–1974) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Sylvin salongissa väiteltiin kirjallisuudesta. Iltalehden Viikonvaihdeliite, 2010, nro 21, s. 19.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Sylvi Kekkonen.
Edeltäjä:
Alli Paasikivi
Suomen tasavallan presidentin puoliso
19561974
Seuraaja:
Tellervo Koivisto