Kekkosten miniänä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kekkosten miniänä
Muistelmia Sylvi ja Urho Kekkosen perheestä 1950–1970-luvuilla
Kekkosten miniänä.jpg
Kirjailija Marja Linnankivi
Terttu Levonen (toim.)
Kansitaiteilija Helena Kajander
Kieli suomi
Genre muistelmat
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2010
Sivumäärä 240 s.
ISBN 978-951-31-5366-3
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kekkosten miniänä – muistelmia Sylvi ja Urho Kekkosen perheestä 1950–1970-luvuilla on opetusneuvos Marja Linnankiven (ent. Kekkonen, o.s. Linnala) vuonna 2010 ilmestynyt muistelmateos ajoista, jolloin hän oli Matti Kekkosen vaimo ja Sylvi ja Urho Kekkosen miniä. Teoksen on toimittanut Terttu Levonen, ja sen on julkaissut Tammi.

Tausta ja sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marja Linnala tutustui Matti Kekkoseen ylioppilastansseissa syksyllä 1951. Vanhemmat eivät ihastuneet sulhaskandidaattiin, kiistellyn poliitikon ja pääministerin poikaan, mutta Linnala piti päänsä. Heidät vihittiin 1954, ja hänestä tuli Marja Kekkonen, miniöistä se joka on karttanut julkisuutta[1]. Häämatkalle pariskunta sai mukaansa Sylvi Kekkosen.[2]

Marja Linnankivi kuvaa Kekkosten perhe-elämää sisältä päin. Hän näki politiikan kääntöpuolen, sen aiheuttamat paineet ja parjauskampanjat, jotka synnyttivät perheeseen vaikenemisen kulttuurin. Elettiin akvaarioelämää, jossa kalat lipuvat hiljalleen sinne tänne aistien toisten liikkeet kylkiviivallaan, kuten Marja Linnankivi sanoo. Alun lämmin suhde anoppiin kiristyi välillä voimakastahtoisen Sylvi Kekkosen puuttuessa liiaksi poikansa perhe-elämään. Urho Kekkosta Linnankivi taas kuvaa kotipiirissä leppoisaksi ja joustavaksi, riitoja kaihtavaksi.[3] Erityisesti hieman salaperäiseen ja etäiseen Sylvi Kekkoseen kirja antaakin uusia piirteitä.[2]

Linnankiven muistelmat tulivat suurena yllätyksenä, kun julkisuudessa oli pitkään ollut tietoja Brita Kekkosen tulevista muistelmista. Linnankiven muistelmista paljastuu se, mitä presidentti Kekkosen julkaistuista päiväkirjoista jätettiin pois Marja ja Matti Kekkosen avioliitosta. Kekkosia kohtaan kirja on vähäeleinen ja tahdikas. Linnankivi oppi jo alkuaikoina perheen vaikenemisen kulttuurinkenen mukaan?, joka kriitikon mukaankenen mukaan? lyö leimansa myös kirjaan.[2]

Kirjassa myös kerrotaan ensimmäisen kerran julkisuudessa tietoja presidentti Kekkoseen ilmeisesti kohdistuneesta murhayrityksestä, joka tapahtui juhannuksena 1957 Kultarannassa.[4] Samassa yhteydessä Linnankivi kertoo myös aseellisesta tunkeutujasta, ja sekin tapaus vaiettiin.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tammi.fi (Sama teksti Elisan sivulla)
  2. a b c Unto Hämäläinen, Sylvi Kekkonen oli todellinen tahtonainen, Helsingin Sanomat, 20.5.2010 s. C 2 Artikkelin verkkoversio
  3. Lappalainen, Tuomo: Akvaarioelämää Suomen kuvalehti 19/2010, 14.5.2010 Artikkeli verkossa
  4. MOT: Presidentti Kekkonen murhayrityksen kohteena 6.10.2014. Yle TV1.
  5. Kekkosten miniänä s. 155–156