Unto Valtanen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toimitusjohtaja Unto Valtanen metron koejunan luovutus­tilaisuudessa 4. toukokuuta 1972. Kuvassa myös ylipormestari Teuvo Aura ja apulais­kaupungin­johtaja Veikko O. Järvinen.

Unto Aarne Valtanen (29. toukokuuta 1929 Helsinki28. helmikuuta 1989 Las Palmas, Kanarian saaret) oli suomalainen diplomi-insinööri ja Helsingin metrotoimiston entinen toimitusjohtaja joka tuomittiin 1980-luvulla vankeuteen lahjusten ottamisesta.

Valtasen vanhemmat olivat linjatarkastaja, teknikko Aarne Nikolai Valtanen ja Aune Elisabeth Väänänen. Hän pääsi ylioppilaaaksi 1948 ja valmistui insinööriksi 1951 sekä diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1959.

Valtanen toimi Helsingin kaupungin liikennelaitoksen osastopäällikkönä 1959–1962 ja talousjohtajana 1963–1964. Hän oli kaupungin kanslian apulaistaiousarvio-päällikkönä 1965–1967, metrosuunnittelutoimiston johtajana 1968–1969 sekä Helsingin metron rakentamista varten perustetun metrotoimiston toimitusjohtajana vuodesta 1969. Valtanen erotettiin virasta elokuussa 1982 lahjusepäilyiden takia.

Helsingin metrotoimikunta tilasi vuonna 1974 sarjajunan prototyypin ja antoi jatkotilauksesta takuun ohittaen kaupunginvaltuuston.[1] Vuonna 1976 metrotoimikunta ja Strömbergin ja Valmetin perustama Metrovaunut-yhtiö allekirjoittivat sopimuksen 13 kuusivaunuisen metrojunan valmistamisesta.[2] Kauppahinta oli 345 miljoonaa markkaa, ja kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston, ilman tarjouskilpailua ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.[1] Helsingin kaupunginjohtaja Teuvo Aura myönsi Metrovaunut-yhtiölle lainan vaunuja varten, ja metrotoimiston johtaja Unto Valtanen lupasi metrotoimiston hoitavan korot, jolloin kaupunki maksoi ulkopuolisille myöntämänsä velan korkoja itselleen.[1][3] Aura oli ylittänyt valtuutensa, mutta menettelystä ei myöhemmissä selvityksissä kuitenkaan nähty koituneen kaupungille varsinaista haittaa.[4]

Lääninhallitus alkoi selvittää epäiltyjä toimivallan ylityksiä vuonna 1979. Poliisi ja kaupunginhallituksen asettama toimikunta selvittivät kaupunginjohtajan, kaupunginhallituksen, metrotoimikunnan sekä metrotoimiston johtajan osallisuutta päätöksiin ja rahankäyttöön liittyvissä epäselvyyksissä. Oikeudenkäyntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylättiin.[3] Metrotoimiston lahjusepäilyt johtivat erilliseen oikeuskäsittelyyn, jossa korkein oikeus totesi vuonna 1985 useiden henkilöiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Metrotoimiston johtajan virasta pidätetty Unto Valtanen tuomittiin tuomittiin 23. lokakuuta 1987 lahjusten ottamisesta vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeuteen[5] hänen otettuaan Siemens AG:ltä lahjuksina 80 000 Saksan markkaa ja moottoriveneen. Muiden kohdalla syytökset hylättiin vanhentuneina.[6]

Valtanen kuoli helmikuussa 1989 ilmeisesti ruokamyrkytykseen ollessaan lomamatkalla Kanarian saarilla.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Metroa johdettu kuin omaa firmaa. Helsingin Sanomat, 18.9.1982.
  2. Louhivuori 2007, s. 9
  3. a b Louhivuori 2007, s. 10
  4. Metrosyytteisiin ei ole aihetta. Helsingin Sanomat, 16.12.1982.
  5. Pietiläinen, Kimmo: Kansalaiskalenteri 1991, s. 241. WSOY 1990.
  6. "Siemensin musta kassa kummittelee taas". Talouselämä, 11. joulukuuta 2006
  7. Helsingin metro : Näytelmän keskeiset henkilöt