Siirry sisältöön

Lancia

Wikipediasta
Lancia
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 29. marraskuuta 1906
Perustaja Vincenzo Lancia
Toimitusjohtaja Roberta Zerbi[1]
Kotipaikka Torino, Italia
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet henkilöautot
Emoyhtiö Stellantis Europe
Omistaja Stellantis
www.lancia.com

Lancia [lanˡtʃa] on Stellantis-konserniin kuuluva, Stellantis Europe S.p.A. -yhtiön omistama italialainen henkilöautojen valmistaja. Lancian perusti autourheilija ja insinööri Vincenzo Lancia vuonna 1906. Lancian nimeen yhdistetään autourheilu, ja Lancia tunnettiin ralliautoilusta 1970-luvulta 1990-luvulle. Merkki oli mukana myös Formula 1 -luokassa 1950-luvulla, mutta menestystä ei kuitenkaan saavutettu samassa määrin kuin rallin parissa.

Vuonna 2014 Lancian vienti Italian ulkopuolelle päättyi, ja näin ollen Lanciaa myydään enää Italiassa.[2]

Historiaa

muokkaa
Lancia Beta Torpedo (1909).

Vincenzo Lancia ja Claudio Fogolin perustivat Automobili Lancian vuonna 1906 Torinoon. Lancia oli jo hankkinut kokemusta autonvalmistuksesta Fiat-yhtiössä ja ajoi myös kilpaa sen autoilla. Ensimmäinen Lancia-malli oli Alpha, joka esiteltiin Torinon autonäyttelyssä vuonna 1908. Näitä seurasi joukko kreikan kielen aakkosin nimettyjä autoja kuten Beta, Gamma, Delta, Epsilon, Eta ja Zeta.

Vuonna 1913 esiteltiin loistoauto Theta, jossa oli iskutilavuudeltaan viiden litran polttomoottori. Lancia Theta oli ensimmäinen eurooppalainen auto, jossa oli vakiovarusteena sähköjärjestelmä ja sähkökäynnistys. Aivan ensimmäinen sähkökäynnistyksellä varustettu auto oli englantilainen Arnold. Lancia Thetaa valmistettiin vuosina 1913–1919.[3]

Ensimmäisen maailmansodan aikana Lancia valmisti kuorma-autoja sotilaskäyttöön. Vuonna 1922 esiteltiin edistyksellinen automalli Lancia Lambda, jossa oli maailman ensimmäinen itsekantava kori ja erillisjousitus etupyörissä. Auto oli varsin menestyksellinen, ja sitä valmistettiin vuoteen 1931 asti noin 13 000 kappaletta. Vincenzo Lancia kuoli vuonna 1937 eikä kerennyt näkemään Aprilia-mallia, joka oli muotoiltu aerodynaamiseksi Torinon teknillisen koulun tuulitunnelissa. Vincenzon poika Gianni alkoi johtaa yritystä. Vuonna 1950 Torinon autonäyttelyssä esiteltiin Lancia Aurelia, jossa oli siihen aikaan erikoinen rakenne: moottori edessä, vaihteisto, kytkin ja tasauspyörästö takana. Aurelia oli myös maailman ensimmäinen tuotantoauto, jossa oli V6-moottori.

Stellantis (2021–)

muokkaa

Lancia siirtyi tammikuussa 2021 uuden Stellantis-konsernin omistukseen, joka muodostui kun Fiat Chrysler Automobiles yhdistyi PSA:n kanssa. Lancian toimitusjohtajaksi nimitettiin Luca Napolitano, joka oli työskennellyt aiemmin Lancialla muun muassa myyntipäällikkönä. Uuden konsernin toimitusjohtaja Carlos Tavares julkisti Lancian olevan yksi konsernin ylellisistä merkeistä Alfa Romeon ja DS:n kanssa. Lancia julkisti huhtikuussa 2022 tuovansa markkinoille kolme uutta mallia; Ypsilon, Aurelia ja Delta. Vuotta myöhemmin esiteltiin Pu+Ra HPE konseptiselvennä Milanossa.[4] Lancian tarkoitus on siirtyä tuottamaan vain sähköautoja vuoden 2026 jälkeenlähde?.

Tammikuussa 2023 esiteltiin Ypsilon Gamma hybrid. Mallin uutuutena edelliseen faceliftiin oli perutuuskameran lisäksi puhelimen latausteline.

Helmikuussa 2024 julkistettiin Lancian ensimmäinen sähkömalli. Uusi Ypsilon luokiteltiin superminiksiselvennä. Napolitano esitteli heti erikoisversion, joka sisältää luksushuonekaluja valmistavan Cassinan yhteistyöllä tehdyn auton sisustan. Mallia tuotettiin Lancian perustamisvuoden mukaan 1906 kappaletta.[5] Lisäksi toukokuussa 2024 Napolitano julkisti Lancian palaavan takaisin ralliin. Ypsilon HF -malli tulisi kilpailemaan vuonna 2025 rallin Euroopan-mestaruussarjan Rally 4 -luokassa.[6]

Lancia Suomessa

muokkaa

Muutama yksittäinen Lancia oli tuotu Suomeen 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella, mutta ainoatakaan tämän merkkistä autoa ei ollut rekisterissä 1970-luvun alussa.[7] Vuonna 1961 helsinkiläinen tuontiliike Uotila Oy ilmoitti Lancia Appia Sedanin hinnaksi 1 180 000 markkaa, mikä oli melkein kaksi kertaa Volkswagen Kuplan hinta.[8] Lancian tehdasjoukkue osallistui Jyväskylän Suurajoihin 1960-luvun puolivälissä, vaikka autot eivät sopineetkaan sorateille kovin hyvin. Suomalaiset Simo Lampinen, Jorma Lusenius, Hannu Mikkola ja Pauli Toivonen ajoivat tehdastallin autoilla ralleja maailmalla, Lusenius joskus myös Suomessa.[9] Lancian tuonnin Suomeen aloitti Fiatia edustanut Autonovo Oy vuonna 1973. Lancian paras myyntivuosi oli 1975, jolloin sitä rekisteröitiin 125 kappaletta. Vuonna 1977 Lancian pohjoismaiset toiminnot siirtyivät Saabille, ja niinpä Suomessakin maahantuojaksi vaihtui Saabin edustaja Oy Scan-Auto Ab. Suomessa rekisteröitiin koko 1970-luvun aikana 349 Lancia-henkilöautoa, eikä merkki yltänyt 25 eniten myydyn automerkin tilastoon minään vuonna.[7]

Yhtenä vaihtoehtona ikääntyneen Saab 96:n seuraajaksi Uudenkaupungin autotehtaan tuotevalikoimaan oli 1970-luvun lopulla esillä Lancia Delta, joka valittiin vuoden autoksi Euroopassa vuonna 1980 ja jota myytiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa nimellä Saab-Lancia 600. Uudenkaupungin tuotantoon tuli kuitenkin Ranskassa suunniteltu Talbot Horizon.[7]

Lancian rallikuljettajista 1980-luvulla muistetaan etenkin Henri Toivonen, joka sai surmansa rajussa ulosajossa Korsikan rallissa vuonna 1986.[10] Juha Kankkunen voitti Lancialla rallin maailmanmestaruuden vuonna 1987.[11]

Autonovo Oy aloitti Lancian tuonnin Suomeen kymmenen vuoden tauon jälkeen uudelleen vuonna 1987, jolloin Fiat-henkilöautojen edustus oli siirtynyt Oy Veho Ab:lle. Lancian Suomessa myytävään mallistoon kuuluivat tällöin Y10, Prisma ja Thema, jotka olivat teknisesti läheistä sukua Fiatin malleille. Suurinta Thema-mallia pyrittiin markkinoimaan etenkin yritysten edustusautoksi ja pienintä Y10:ta puolestaan naisten kaupunkiautoksi.[11] Vuonna 1988 Suomessa rekisteröitiin 649 uutta Lancia-henkilöautoa; edellisenä vuonna vastaava luku oli ollut 131.[12] Vuonna 1989 Lancia Y10 maksoi Suomessa 61 500 markkaa, kun teknisesti lähes samanlaisen, mutta tilavamman Fiat Unon hinta oli 53 700 markkaa.[13] Vuoden 1989 lopussa Suomessa oli rekisterissä 1 675 Lancia-autoa, jotka olivat melkein kaikki vuosimalleja 1987–1989.[11]

Lancian ja Autonovo Oy:n yhteistyö päättyi vuoden 1990 lopussa, minkä jälkeen maahantuonti siirtyi Konelan tytäryhtiöksi perustetulle Italkon Oy:lle.[11] Vuoden 1999 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 2 193 Lanciaa.[14] Lanciaa ei pitkään aikaan tuotu Suomeen 1990-luvun lopun jälkeen, kunnes syksyllä 2007 Delta Motor Group aloitti maahantuonnin Ypsilon-mallilla. Myöhemmin tuontiohjelmaan tuli myös muita malleja. Sittemmin Lancian maahantuonti siirtyi Aro-Yhtymän tytäryhtiölle AutoFennica Oy:lle syyskuussa 2009 Delta Motorin ajauduttua yrityssaneeraukseen.

Moottoriurheilussa

muokkaa
Lancia D50A kuvattuna vuonna 2007.

Gianni Lancian myötä tehdas alkoi myös osallistua autourheiluun; se oli mukana mm. Formula 1:ssä D50-mallilla, mutta vetäydyttyään formuloista kesken kautta vuonna 1955 se luovutti kaiken F1-materiaalin Ferrarille, joka voittikin mestaruuden vuonna 1956 (Juan Manuel Fangio). Varsinaisesti Lancia on tullut tunnetummaksi rallin puolella, jossa se on yksi menestyneimmistä merkeistä.

Lancia on voittanut rallin maailmanmestaruussarjassa autonvalmistajien mestaruuden ennätykselliset 10 kertaa. Lancian kilpailutominta muistetaan erityisesti malleista Lancia Stratos, Lancia 037, Lancia Delta S4 sekä Lancia Delta HF Integrale.

Paluu ralliin (2025)

muokkaa

Lancia teki paluun ralliin 2025. Aluksi Ypsilon-mallilla ajettiin Rally4-luokituksella kansallista sarjaa Trofeo Lancia. Sarjassa ajettiin vain Italiassa viisi rallia touko-lokakuun välisenä aikana. Lancian on aikomus ajaa vuonna 2026 ERC-sarjaa Rally4-autolla. Lokakuussa 2025 Napolitano vahvisti Lancian palaavan MM-sarjaan WRC2-luokkaan.[15]

Lancian automalleja

muokkaa

Fiat Chrysler Automobiles ja Stellantis

muokkaa

Fiatin ja Chryslerin yhdistyttyä 2014 Fiat Chrysler Automobilesiksi Chrysler-mallien myynti päätettiin siirtää Euroopassa Lancialle, jonka oma mallisto oli käynyt hyvin pieneksi. Fuusion jälkeen nämä mallit tosin toteutettiin Chryslereina Isossa-Britanniassa, perinteinen malli Delta mukaan luettuna. Muualla Euroopan suunnitelmaan kuuluivat Lancia Flavia, Lancia Thema sekä Lancia Voyager. Tuotantoon ehtineet mallit varustettiin uusilla maskeilla, yksityiskohdilla sekä Lancian logoilla. Konsernin suunnitelma ei kuitenkaan puhutellut asiakaskuntaa, joten Chryslereiden tuonti Eurooppaan pääosin lopetettiin Lancian malliston supistuessa liki olemattomiin, pieneen erikoisesti muotoiltuun Ypsiloniin, jonka myynti rajoittuu merkin kotimaahan.

Fiat Chrysler Automobilesin ja Groupe PSA:n fuusiossa syntyneellä Stellantiksella on mahdollisia suunnitelmia Lancian malliston laajentamisesta.[16]

Lancialla on perinteisesti ollut tapana nimetä mallinsa kreikkalaisen kirjaimiston mukaan; beta, gamma, delta ja niin edelleen.[17]

Malleja, joiden valmistus on lopetettu

muokkaa
Lancia Delta

Toimitusjohtajat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Roberta Zerbi www.stellantis.com. Viitattu 8.11.2025. (englanniksi)
  2. Lancian myynti loppuu Tuulilasi. 13.1.2014. Viitattu 13.9.2015.
  3. Ruiz, Marco: Suuri autokirja, s. 210. Suom. Jussi Juurikkala. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1985.
  4. Svelato il nome del modello in arrivo dopo la Ypsilon: sarà Gamma quattroruote.it 15.4.2023 Viitattu 4.6.2023 (italiaksi)
  5. New Lancia Ypsilon: official reveal shows off interior and performance specs carmagazine.co.uk 14.2.2024 Viitattu 26.2.2024 (englanniksi)
  6. Lancia to return to rallying with Ypsilon model - CEO reuters.com 27.5.2024 Viitattu 21.7.2024 (englanniksi)
  7. a b c Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä, s. 105–107. Helsinki: Alfamer Oy, 2008. ISBN 978-952-472-003-8.
  8. Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (19. painos), s. 637. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1961.
  9. Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 157. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. ISBN 952-5089-71-1.
  10. Juha Nylund: Suomen ralliautoilun historia, s. 98. Helsinki: Alfamer Kustannus, 1999.
  11. a b c d Timo Laitinen: Auto 80-luvulla: arkiautoja ja erikoisuuksia, s. 103–107. Helsinki: Alfamer Oy, 2022. ISBN 978-952-472-338-1.
  12. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1989, s. 41. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1989.
  13. Laurell (toim.), 1989, s. 115 ja 335.
  14. Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999. Tekniikan Maailma 11/2000, s. 154. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.
  15. Rallin MM-sarjasta jysähti iso uutinen rallit.fi 18.10.2025 Viitattu 19.10.2025 (suomeksi)
  16. Salonen, Juha: Entisellä luksusmerkillä Lancialla on jäljellä vain yksi malli – Stellantis valmistelee merkin paluuta Tekniikka & Talous. 22.1.2021. Viitattu 6.3.2021.
  17. Alpha, Beta, Gamma, Delta, Omicron? Drive. 8.12.2021. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  18. Luca Napolitano www.stellantis.com. Arkistoitu 6.5.2021. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa