Aro-Yhtymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aro-Yhtymä
Yritysmuoto perheyritys
Perustettu 1969
Perustaja Simo Aro[1]
Toimitusjohtaja Markku Järvinen[2]
Puheenjohtaja Kalevi Aro[2]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala autojen vähittäismyynti, aiemmin myös maahantuonti, rakennusaineteollisuus
Liikevaihto Autokeskus Oy 309 milj. € (2019)[2]
Katepal Oy 44 milj. € (2019)[2]
Henkilöstö Autokeskus Oy 500 henkeä (2019)[2]
Katepal Oy 130 henkeä (2019)[2]
Tytäryhtiöt Autokeskus Oy (1997–)[3]
Katepal Oy (1986–)[4]
Katepal AS (Norja, 2015–)[4]
Katepal AB (Ruotsi, 2019–)[4]
Chrysler Finland Oy, sittemmin AutoFennica Oy (2006–2014)[3]
Aro Parts Logistics Oy (2006–2016)[3]
Aro Vehicles Logistics Oy (2006–2015)[3]
Omistaja Aron perhe
Kotisivu aro.fi

Aro-Yhtymä Oy on suomalainen perheyritys, jonka tunnetuinta toimintaa on vuosikymmeniä ollut henkilöautojen ja hyötyajoneuvojen vähittäiskauppa, vuoteen 2014 asti myös maahantuonti, Autokeskus-yhtiön ja muiden tytäryhtiöiden kautta. Aro-Yhtymän toinen perinteinen toimiala on koko ajan ollut kattomateriaalien valmistus tytäryhtiö Katepal Oy:ssä Lempäälässä[1][5].

Autoliiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aro-Yhtymän juuret juontavat Uusi Autokeskus Oy:öön, joka perustettiin vuonna 1934 Chrysler Corporationin valmistaman Dodgen maahantuontia varten. Vuonna 1949 tamperelainen Simo Aro (1920–1983) perusti Lempäälään bitumikateaineita tuottavan Katepal Oy:n ja hankki 1950-luvulla omistukseensa myös autokauppoja Tampereen seudulta. Vuonna 1964 hän osti myös Autokeskuksen. Näiden kahden toimialan yritysten fuusiosta syntyi vuonna 1969 Aro-Yhtymä Oy.[3][6]

Aro-Yhtymä oli 1980-luvun taitteessa Suomen suurin automaahantuoja[7]. Vuonna 2014 päättyneen automaahantuonnin merkkejä olivat Chrysler, Dodge ja Plymouth (vuodesta 1934)[8], Datsun ja Nissan (1962–2006)[1][9], General Motorsin amerikkalaisautot (1982–1991)[10], Subaru (1982–1994)[10] sekä Jeep (?–2014)[1], Fiat, Alfa Romeo ja Lancia (2009–2014)[11].

Konsernin suurimmalla yhtiöllä, autokauppaketju Autokeskuksella on myymälät Helsingin Konalan lisäksi viidessä Etelä-Suomen kaupungissa, ja se edustaa 2020-luvun alussa automerkkejä BMW, Citroën, Ford, Kia, Nissan, Peugeot, Škoda ja Toyota[2][12].

Kattomateriaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katepal perustettiin vuonna 1949, ja neljä vuotta myöhemmin valmistuivat uudet isommat tehtaat Lempäälään: bitumituotetehdas, kemiallinen tehdas, muovitehdas ja pakkaamo. Vuosina 1968–1985 Katepal oli osakkaana suomalaisten kattohuopavalmistajien yhteisessä vientiorganisaatiossa Oy Roofing Ab:ssa. Vientitoimintaa oli pääasiassa Ruotsiin ja Neuvostoliittoon, mutta myös Tanskaan ja Norjaan. Katepalin aloitteesta Suomen eristystöitä tekevät ammattiliikkeet yhdistyivät Tasokattajat-nimiseksi yhteistyöketjuksi, joka nykyisin toimii nimellä Katepal Kattajat.[4]

1980-luvulla Katepal kasvoi nopeasti muun muassa kattolaattojen käytön lisääntyessä omakotirakentamisessa. Tuotteiden tukirakenteissa alettiin käyttää yhä enemmän epäorgaanisia lasi- ja polyesterikuituja. Värivalikoimaa laajennettiin ja Katepal eteni kattamistuotteista ääneneristystuotteisiin, jotka saivat kysyntää myös Ruotsista ja Yhdysvalloista.[4]

Suomen 1990-luvun alun lamavuosina Katepal uskaltautui investoimaan uuteen kattolaattojen automaattiseen leikkauslinjaan ja syntyi uusi kattolaattamalli Katrilli. Vientitoiminta laajeni 1990-luvulla Etelä-Koreaan, Venäjälle, Norjaan ja pariinkymmeneen muuhun maahan. 2000-luvun alussa Katepal siirtyi myös kuluttajatuotteiden osalta puhalletusta bitumista paremmin säätä kestäviin kumibitumimassoihin, ja energianlähde vaihtui raskaasta polttoöljystä maakaasuun.[4]

Vuonna 2009 Katepalille valmistui uusi tuotantolinja menekkiään lisänneille aluskatteille, ja kymmentä vuotta myöhemmin rakennettu tuotantolinja mahdollisti uudenlaisen Mansion-kaksikerroslaatan valmistuksen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Laitinen, Pentti: Kikkailua kaihtava suuromistaja. (Kalevi Aron 50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 9.6.1997, s. 26. Näköislehti (maksullinen) Viitattu = 6.6.2021.
  2. a b c d e f g Kolmas sukupolvi Aro-Yhtymä-konsernin johtoon Aro-Yhtymä. Viitattu 6.6.2021.
  3. a b c d e Virstanpylväitä Aro-Yhtymä. Viitattu 6.6.2021.
  4. a b c d e f g Katepal Oy – Historia katepal.fi. Viitattu 8.6.2021.
  5. Autoja, autoalan palveluita ja bitumikatteita Aro-Yhtymä. Viitattu 6.6.2021.
  6. Kuolleita: Pääjohtaja S. K. Aro. Helsingin Sanomat, 17.7.1983, s. 10. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 7.6.2021.
  7. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 202. Helsinki: Alfamer, 2013.
  8. Aro-Yhtymä/Autokeskus esittelee Chrysler/Dodge malliston maan suurimmassa pysyvässä amerikkalaisten autojen näyttelyssä! (Autokeskuksen mainos) Helsingin Sanomat, 27.3.1980, s. 26. Näköislehti (maksullinen) Viitattu 6.6.2021.
  9. Virta, Ismo: Autokauppa kannattaa pian huonommin. Ilta-Sanomat, 3.2.2006. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.6.2021.
  10. a b Autokeskuksen historia Autokeskus Oy. Viitattu 6.6.2021.
  11. Jalovaara, Toni: Fiat palaa tauon jälkeen ”kotiin” – Bergé Auto Group ostaa Alfa Romeon, Fiatin ja Jeepin maahantuonnin Suomessa. Tekniikan Maailma, 4.10.2019. Digilehti (maksullinen) Viitattu 6.6.2021.
  12. Autokeskus aloittaa Kia-jälleenmyynnin Helsingissä Aro-Yhtymä. 13.09.2019. Viitattu 6.6.2021.