Škoda
Škoda Transportation a.s. | |
---|---|
Yritysmuoto | Osakeyhtiö[1] |
Perustettu | 1859[2] |
Toimitusjohtaja | Tomáš Krskov[1] |
Kotipaikka | Plzeň[3] |
Toimiala | joukkoliikennevälineet |
Tuotteet | sähköjunat, johdinautot sekä niiden komponentit[1][3] |
Liikevaihto | 18 571 000 000 CZK (2009) |
Liikevoitto | 2 161 000 000 CZK (2007)[1] |
Henkilöstö | yli 4 000[3] |
Tytäryhtiöt |
Škoda Transtech Škoda Electric a.s. Škoda Vagonka, a.s. Pars nova a.s. Movo spol s.r.o. VÚKV a.s. Poll, s.r.o. Sibelektroprivod Ganz-Skoda Electric Zrt.[4] |
Kotisivu | http://www.skoda.cz/en/ |
Škoda Transportation a.s. on tšekkiläinen joukkoliikennevälineiden ja niiden komponenttien valmistamiseen erikoistunut konepajakonserni. Yritys työllistää yli 4 000 henkilöä[3], ja sen liikevaihto on yli 18 miljardia korunaa (2009).[1] Konsernin kotipaikka on Plzeňissä. ja siihen kuuluu kahdeksan tytäryhtiötä.[4] Tšekin lisäksi sillä on toimintoja Venäjällä ja Unkarissa.[3]
Vuonna 2015 Škoda osti Transtechin.[5]
Yritys on perustettu vuonna 1859, ja historiansa aikana se on valmistanut myös aseita, höyryvetureita, lentokoneita ja autoja.[2]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raideliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sähkökäyttöiset mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleissähköveturi 109 E:stä on kaksi muunnelmaa, joiden huippunopeudet ovat 160 ja 200 km/h.[6] Moottorijunamallistoon kuuluu kaksikerroksiset tyypit 471, 575, 671 ja 675. Mallit on suunnattu paikallisliikennekäyttöön. Yritys on esitellyt myös täysin uuden yksikerroksisen, matalalla lattialla varustetun mallin.[7] Matalalattiatyyppisistä raitiovaunuista 16 T on yhteen suuntaan ja 19 T on kumpaankin suuntaan kulkeva. Mallistoon kuuluvat myös kolmiosaiset erikoissovellukset ForCity Prague ja ForCity Riga.[8] Tuotevalikoimassa olevia metrovaunuja on myyty Kiovaan, Kazaniin sekä Pietariin.[9]
Dieselkäyttöiset mallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dieseltoiminen, VR:n toimeksiannosta kehitetty Dm12 on suunniteltu paikallisliikenteeseen erityisesti kylmiin olosuhteisiin. 814-914 ja 814-014 -814 ovat osittain matalalattiaisia; ensimmäinen koostuu kahdesta ja toinen kolmesta vaunusta.[10] Škoda on valmistanut Slovakian valtion rautateille lähiliikenteeseen tarkoitettua kaksikerroksista tyyppiä 951, johon kuuluu myös vaunumalli 051.[11]
Perusparannukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Škoda on tehnyt perusparannettua 71 Em -tavaraveturimallia[6] ja uudistaa Prahan metrovaunuja.[9] Vuosina 2006–2010 Škoda perusparansi 30 954-mallista postijunaa. Uudistuksen yhteydessä niihin asetettiin kauko-ohjaus.[12] Perusparannuspaketteja myydään myös vanhoihin Tatra T3-, -K2- -K3R-NT- ja -T6A5-mallisiin raitiovaunuihin sekä eräisiin sähköveturisovelluksiin.[13]
Johdinautot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritys valmistaa johdinautomalleja Škoda 24Tr, Škoda 27Tr ja Škoda 30Tr, joista ensimmäinen ja viimeinen ovat pituudeltaan 12 metriä ja keskimmäinen 18 metriä. Kaikki mallit ovat matalalattiaisia.[14] Vanhemmat mallit, kuten Škoda 9Tr (1961-1983) ja Škoda 14Tr (1980-2004), menestyivät hyvin.
Komponentit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Škoda valmistaa sähkömoottoreita raitiovaunuihin, metroihin, sähkövetureihin, johdinautoihin ja kaivostyökoneisiin.[15] Tuotteisiin kuuluu myös johdinautojen ja raideliikennevälineiden ohjausjärjestelmät.[16]
Tytäryritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tytäryritys | Toimiala | Sijainti |
---|---|---|
Škoda Electric a.s.[17] | komponentit, johdinautot | Plzeň, Tšekki |
Škoda Vagonka, a.s.[18] | moottorijunat | Ostrava, Tšekki |
Pars nova a.s.[19] | perusparannukset | Šumperk, Tšekki |
Movo spol s r.o.[20] | huolto, perusparannukset | Plzeň, Tšekki |
VÚKV a.s.[21] | testaus | Praha, Tšekki |
Poll, s.r.o.[22] | komponentit | Praha, Tšekki |
Sibelektroprivod | komponentit[23] | Novosibirsk, Venäjä[24] |
Ganz-Skoda Electric Zrt.[25] | komponentit, johdinautot | Budapest, Unkari |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1859 kreivi Waldstein-Wartenberg perusti tytäryrityksen valimo- ja konepajayritystään varten. Vuonna 1866 yrityksen henkilöstö käsitti jo yli 100 työntekijää, ja yritystä johtamaan nimitettiin Emil Škoda. Škoda osti tehtaan vuonna 1869 ja alkoi pian laajentaa sitä. 1880-luvulla avattiin nykyaikainen valimo, jossa pystyttiin tuottamaan jopa kymmenien tonnien kokoisia kappaleita. Yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat laivanrakennukseen käytetyt suuret valetut ja taotut kappaleet sekä sokerinjalostuslaitteistot.[2]
Aseteollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrityksestä muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1899, ja siitä kasvoi pian Itävalta-Unkarin suurin asetehdas, joka valmisti tykkejä ja niiden ammuksia jalkaväen ja merivoimien käyttöön. Škoda teki myös merkittäviä vientikauppoja; se valmisti muun muassa Niagaran vesivoimalaitoksen putkistojärjestelmän, Suezin kanavan sulkuportit, useita sokeritehdaslaitteistoja Turkkiin ja panimoita ympäri Eurooppaa. Tykkejä myytiin Kaukoitään sekä Etelä-Amerikkaan.[2]
Ensimmäinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan aikana yritykseen investoitiin voimakkaasti. Tuolloin Škoda-konserniin kuului useita asetehtaita nykyisen Tšekin alueella ja sen ulkopuolella. Vuonna 1917 yrityksessä työskenteli jo yli 35 000 henkilöä.[2]
Monialayritykseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 Škoda muuttui asetehtaasta monialayritykseksi. Perinteisten teollisuusalojen lisäksi yritys alkoi valmistaa höyryvetureita. Vuonna 1923 siivekäs nuoli rekisteröitiin yrityksen tavaramerkiksi. 1930-luvulla vallinneen poliittisen tilanteen seurauksena aseiden valmistuksen osuus alkoi jälleen kasvaa.[2]
Kansallistaminen ja uudelleenjärjestelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan aikana yritys kärsi merkittäviä vahinkoja; 70 prosenttia Škodan tuotantotiloista tuhoutui ilmapommitusten seurauksena. Vuonna 1945 yritys kansallistettiin ja pilkottiin; Mladá Boleslavin autotehtaat, Prahassa ollut lentokonetehdas, Slovakiassa sijainneet tehtaat sekä elintarvikkeiden jalostuslaitteistoja valmistaneet tehtaat irrotettiin emoyrityksestä. Ydintoimialoiksi muodostuivat raskas konepajateollisuus, tuotantovälineet, joukkoliikennevälineet sekä energiantuotantovälineet. Sosialistiset maat muodostivat merkittävimmän osan vientikohteista.[2]
Yksityistäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1989 tapahtuneen sosialistisen järjestelmänmuutoksen jälkeen Škoda muutettiin valtionyrityksestä yksityiseksi osakeyhtiöksi. Markkinoita alettiin hakea SEV-maiden ulkopuolelta, ja tuotannossa päätettiin keskittyä raideliikennevälineiden valmistukseen ja kunnostukseen, jota pidettiin yrityksen vahvimpana ydintoimialana.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e E15.cz/Zprávy – Škodu Transportation získal šéf Krsek a další manažeři Mladá fronta a.s.. Viitattu 17.7.2011. (tšekiksi)
- ↑ a b c d e f g h Škoda Transportation a.s. – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Škoda Transportation a.s. – Company Profile Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Škoda Companies Škoda Transportation a.s.. Viitattu 17.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda ostaa vaunuvalmistaja Transtechin Yle Uutiset. 4.8.2015. Yleisradio. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Locomotives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Electric Multiple Units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Tramcars Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Škoda Transportation a.s. – Metro Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Motor cars and units Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Coaches Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Control Vehicle 954 Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Repair and modernization of rail vehicles Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Trolleybuses Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Traction motors Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Transportation a.s. – Drives Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Electric a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Škoda Vagonka, a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Pars nova a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Movo spol s r.o. – Let us introduce ourselves Movo spol s r.o.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ VÚKV a.s. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Poll, s.r.o. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Sibelektroprivod – Products – Traction systems Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Sibelektroprivod – About the company – History Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Ganz-Skoda Electric Zrt. Škoda Transportation a.s.. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Škoda Wikimedia Commonsissa