Fiat Uno
Fiat Uno | |
---|---|
![]() |
|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Valmistaja | Fiat |
Valmistusvuodet | 1983–1995 |
Korimalli |
3-ovinen hatchback 5-ovinen hatchback |
Muotoilija | Giorgetto Giugiaro |
Edeltäjä | Fiat 127 |
Seuraaja | Fiat Punto |
Teknisesti samankaltaisia |
Fiat Duna Fiat Fiorino |
Iskutilavuus | 0,9–1,7 l |
Polttoaine |
bensiini diesel |
Vetotapa | etuveto |
Vaihteisto |
4-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen manuaali CVT-automaatti |
Fiat Uno on Fiatin vuosina 1983–1995 valmistama pieni automalli, joka korvasi Fiat 127:n[1]. Unon seuraajaksi puolestaan tuli Fiat Punto.
Fiat Uno (1983–1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fiat Uno tuli markkinoille vuonna 1983 korvaamaan ikääntyvän Fiat 127 -mallin. Auton oli suunnitellut Giorgetto Giugiaro ja se muistutti pienempää Panda-mallia.[2] Unoa kehuttiin hyvistä sisätiloista ja taloudellisuudesta, jotka ovat sen korkean, neliskulmaisen rungon ja matalan (0,34)[2] ilmanvastuskertoimen ansiota. Se valittiin Vuoden Autoksi Euroopassa 1984.[3] Ensimmäiset autot oli varustettu vanhoilla 0,9 OHV- (45 hv), 1,1 SOHC- (58 hv) ja 1,3 SOHC (65 hv) -moottoreilla. Saatavilla oli myös 1,3-litrainen ja 45-hevosvoimainen dieselmoottori. Korimalleina oli saatavissa sekä kolmi- että viisioviset versiot. Fiat Unoon perustui myös pieni hyötyajoneuvomalli Fiat Fiorino. Vuodesta 1985 saataville tuli uusi 1,0 SOHC FIRE (Fully Integrated Robotized Engine) -moottori, jossa oli 45 hevosvoimaa. Se oli vanhoja moottoreita tehokkaampi ja taloudellisempi. Vuonna 1985 esiteltiin myös urheilullisempi malli, Fiat Uno Turbo, varustettuna 1,3-litraisella turboahdetulla moottorilla, jossa tehoa oli 105 hevosvoiman verran. Vuonna 1989 Uno sai pienen faceliftin, jossa tehtiin uudistuksia koriin ja ilmanvastus pienentyi 0,30:een. Uusi ulkomuoto muistutti Fiat Tipoa. Sisätiloihin tehtiin myös muutoksia. Näihin aikoihin vanha 1,1-litrainen moottori korvattiin uudella FIRE-versiolla, jossa oli nyt tehoa 56 hevosvoimaa, ja uusi 1,4-litrainen korvasi vanhan 1,3-litraisen vapaasti hengittävissä- ja turboversioissa.[2]
Uno oli menestyksekäs auto aina tuotantonsa loppumiseen asti. Seuraajaksi tarkoitettu Punto esiteltiin vuonna 1993, mutta Uno pysyi edullisempana mallina sen rinnalla vuoteen 1995 saakka. Mallia valmistettiin yli kuusi miljoonaa kappaletta.
Tuotanto vuoden 1995 jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikkakaan Unoa ei valmistettu vuoden 1995 jälkeen enää Italiassa, sitä valmistettiin vielä vuoteen 2013 saakka Brasiliassa, jossa tuotettiin myös sedan-mallia Fiat Dunaa/Prêmiota ja farmariautoa nimeltään Duna Weekend/Elba. Autoa myytiin Etelä-Amerikassa Fiat Mille -nimellä lähtötason autona ja se sai uusimman kasvojenkohotuksensa vuonna 2004. Vuoden 2005 Brasilian versioon tuli Flex Fuel -järjestelmä, jonka avulla auto kulkee sekä etanolilla että bensiinillä vapaalla sekoitussuhteella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jansson, Matti: Tuleeko Unosta ykkönen?. Helsingin Sanomat, 29.1.1983, s. 20. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c Autoesittely Fiat Uno 1983–1995 Ajovalo.net. Viitattu 27.7.2016.
- ↑ 1984 – Fiat Uno Car of the Year. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fiat Uno Wikimedia Commonsissa
- Fiat Uno Elonetissä, Autonovo Oy:n tv-mainos vuodelta 1983