Sakari Kiuru

Pentti Sakari Kiuru (s. 18. huhtikuuta 1926 Kauhajoki) oli Yleisradion pääjohtaja vuosina 1980–1989. Hän valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi 1951. Puoluekannaltaan Kiuru on sosiaalidemokraatti.  

Työtehtävät

• Työväen Sivistysliiton (TSL) opintosihteeri 1951–1956
• Pohjola-opiston edeltäjän Pohjolan Opiston (SAK) ensimmäinen rehtori 1956–1959
• Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) valistusosaston päällikkö 1959–1969
• E-instituutin rehtori 1969–1971
• Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) toinen johtaja 1971–1974
• Yle TV1:n johtaja 1975–1979
• Oy Yleisradio Ab:n pääjohtaja 1980–1989

Luottamustehtäviä

Kiuru oli Työväen Sivistysliiton TSL:n puheenjohtaja 1967–1978; Hän oli Suomen edustaja Unescon yleiskokouksessa 1964–1985. Työväen Akatemian esimiehenä ja johtokunnan puheenjohtajanan hän toimi 1968–1974; Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtajuus oli hänellä 1972–1986; Hän oli Pohjoisvision puheenjohtaja 1976–1979, Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja 1988–2003 sekä Kansainvälisen radio- ja televisiojärjestön OIRT:n presidentti 1987–1989. Kiuru on muun mussa Suomen Kansanopistoyhdistyksen kunniajäsen. Hän on saanut Suomen Valkoisen Ruusun Komentajamerkin.

Kirjepommi

Sakari Kiurulle osoitettu kirjepommi räjähti hänen sihteerinsä käsissä tämän avatessa postia Yleisradion toimitalossa Kesäkadulla maanantaina 16. kesäkuuta 1986. Sihteeri sai räjähdyksessä vammoja kasvoihinsa, käsiinsä ja vatsaansa. Pommilähetyksen jäännöksistä jäljitettiin sen lähetyspaikaksi Helsingin pääposti ja lähetysajaksi edellinen perjantai kello 8–17, mutta sen lähettäjää ei koskaan saatu selville. Pian tapauksen jälkeen muutaman helsinkiläislehden toimitukseen saapui kirje "terroristiryhmä Harri Likaiselta". Kirjeissä kuvailtiin Kiurulle lähetetyn pommikirjeen sisältöä ja kerrottiin sen motiiviksi television väkivaltaohjelmat.

Yksityiselämä

Kiurun vanhemmat olivat kauppias Samuel Kiuru ja Eedit Kokko. Hänen puolisonsa oli filosofian kandidaatti Ingrid Reidunn Berger. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1946 ja valtiotieteen kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1951.

Teokset

• Puhetta tuulta vastaan. Yleisradion ohjelmapolitiikan pohdintaa suurten muutosten vuosina. Helsinki: Yleisradio, 1990. ISBN 951-43-0509-4.
• Suomi Unescossa, Unesco Suomessa. Kirjausta ja kokemusta YK:n sivistysyhteistyöstä. Helsinki: VAPK-kustannus, 1991. ISBN 951-37-0493-9.
• Sähköiset suhteeni. Muistumia ja merkintöjä Kesäkadun vuosiltani. Helsinki: VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0855-1.
• Taakan tasaaja. Alli Lahtinen pohtijana ja päättäjänä 1926–1976. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. ISBN 951-37-1243-5.
• Aatteen mies. V. O. Veilahti arjen maailmassa. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2439-5.
• Kaarnalaiva. yhdessä Reidunn Kiurun kanssa. Otava 1995. ISBN 951-1136038
• Ikälisä. Elämäni jatkokurssilla. Helsinki: Edita, 2000. ISBN 951-37-3139-1.
• Seula. Valistajat ja viestijät infoviidakossa. Helsinki: Kansanvalistusseura, 2001. ISBN 951-96004-7-7.
• Lyhyin askelin. Puolipoliittiset muistelmani. Helsinki: Työväen sivistysliitto, 2004. ISBN 951-701-486-4.
• Sairauden satuttaessa. Tulkintoja ja tuntemuksia. Helsinki: Edita, 2005. ISBN 951-37-4398-5.
• Valta ja viesti. Havaintojani Ylen johtamisesta. Helsinki: Työväen sivistysliitto, 2010. ISBN 978-951-701-529-5.
• Mielikuvademokratia. Työväen Sivistysliitto (Into), Helsinki 2013. ISBN 978-952-264-249-3

Lähteet

Ylen pää- ja toimitusjohtajat

Pääjohtajat:	Hjalmar Woldemar Walldén (vuodesta 1935 nimi oli Jalmar Voldemar Vakio) (1944–1945) • Hella Wuolijoki (1945–1949) • Einar Sundström (1950–1964) • Eino S. Repo (1965–1969) • Erkki Raatikainen (1970–1979) • Sakari Kiuru (1980–1989) • Reino Paasilinna (1990–1994)
Toimitusjohtajat:	L. M. Viherjuuri (1926–1927) • Yrjö Koskelainen (1927) • Armas Deinert (1927) • Hjalmar Woldemar Walldén (vuodesta 1935 nimi oli Jalmar Voldemar Vakio) (1927–1944) • Arne Wessberg (1994–2005) • Mikael Jungner (2005–2010) • Lauri Kivinen (2010–2018) • Merja Ylä-Anttila (2018–virassa)