Siirry sisältöön

Jääkiekon maailmancup 2004

Wikipediasta
World Cup of Hockey 2004
Joukkueet 8 (8)
Isäntämaa Kanada, Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi, Tšekki, Saksa
Kaupungit Toronto, Montréal, St. Paul, Helsinki, Tukholma, Praha, Köln
Ajankohta 30. elokuuta
14. syyskuuta 2004
Mitalistit
Kultaa Kanada
Hopeaa Suomen lippu Suomi
Ottelut 19
Yleisö 302 630 (15 928 ottelua kohti)
Maalintekijä Yhdysvallat Keith Tkachuk (5 maalia)
Paras pelaaja Kanada Vincent Lecavalier
← 1996 2016 →

Jääkiekon maailmancup 2004 (engl. World Cup of Hockey 2004) oli IIHF:n, NHL:n ja NHLPA:n järjestämä jääkiekkoturnaus. Turnaukseen hyväksyttiin edellisten maailmanmestaruuskilpailujen kahdeksan parasta joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen lohkoon, Pohjois-Amerikan lohkoon, jossa pelasivat Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi myös Slovakia ja Venäjä, ja Euroopan lohkoon, jossa pelasivat Suomi, Ruotsi, Tšekki ja Saksa. Kummastakin lohkosta pääsivät jatkoon kaikki joukkueet. Puolivälierät pelattiin niin, että lohkon ensimmäinen pelasi lohkon viimeistä vastaan. Puolivälierien voittajat pääsivät pelaamaan toisen lohkon puolivälierien voittajia vastaan, ja näiden ottelujen voittajat pääsivät loppuotteluun.

Turnaus sai pahimman mahdollisen alun, kun ennen turnausta Tšekin päävalmentaja Ivan Hlinka sai surmansa auto-onnettomuudessa. Hänen tilalleen jouduttiin valitsemaan uusi päävalmentaja, Vladimír Růžička.

Suomen joukkueessa ongelmia aiheutti Jere Karalahden poisjääminen, koska NHL ei myöntänyt hänelle pelilupaa. Karalahden pelipaikan sai Janne Niinimaa, joka kuitenkin lähti joukkueesta oma-aloitteisesti Ruotsi-ottelun jälkeen ajauduttuaan erimielisyyksiin päävalmentaja Raimo Summasen kanssa. Tapahtumat johtivat Summasen erottamiseen turnauksen jälkeen.

Turnauksessa saavutettu hopea oli kuitenkin valtava urheilullinen menestys turnaukseen altavastaajana lähteneelle Suomelle, sitä pidetäänkin yhtenä maajoukkueen merkittävimmistä saavutuksista.lähde?

Mestaruuden vei Kanada, joka voitti loppuottelussa Suomen 3-2.

Toronto Kanada Montreal Kanada St. Paul Yhdysvallat Helsinki Suomi
Air Canada Centre Molson Centre Xcel Energy Center Hartwall Areena
Air Canada Centre Centre Bell Xcel Energy Center Hartwall Areena
Tukholma Ruotsi Praha Tšekki Köln Saksa
Globen Sazka Arena Köln Arena
Globen Sazka Arena Köln Arena
Euroopan lohko
Pohjois-Amerikan lohko

Euroopan lohko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue O V T H JAH TM PM ME P
Suomen lippu Suomi 3 2 1 0 0 11 4 7 5
Ruotsi 3 2 1 0 0 13 9 4 5
Tšekin lippu Tšekki 3 1 0 2 0 10 10 0 2
Saksa 3 0 0 3 0 4 15 -11 0

Pohjois-Amerikan lohko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue O V T H JAH TM PM ME P
Kanada 3 3 0 0 0 10 3 7 6
Venäjä 3 2 0 1 0 7 5 2 4
Yhdysvallat 3 1 0 2 0 5 6 -1 2
Slovakia 3 0 0 3 0 4 13 -9 0


 
PuolivälierätVälierätLoppuottelu
 
          
 
6.9 – Helsinki
 
 
Suomen lippu Suomi2
 
10.9. – Saint Paul
 
Saksa1
 
Suomen lippu Suomi2
 
8.9 – Saint Paul
 
Yhdysvallat1
 
Venäjä3
 
15.9. – Toronto
 
Yhdysvallat5
 
Suomen lippu Suomi2
 
7.9 – Tukholma
 
Kanada3
 
Ruotsi1
 
12.9. – Toronto
 
Tšekin lippu Tšekki6
 
Tšekin lippu Tšekki3
 
7.9. – Toronto
 
Kanada4
 
Kanada5
 
 
Slovakia0
 


Puolivälierät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopputulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Joukkue
Kanada
Suomen lippu Suomi
3. Tšekin lippu Tšekki
4. Yhdysvallat
5. Ruotsi
6. Venäjä
7. Slovakia
8. Saksa

Turnauksen pistepörssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja O M S P RM PP
Ruotsi Fredrik Modin 4 4 4 8 2 H
Kanada Vincent Lecavalier 6 2 5 7 8 H
Yhdysvallat Keith Tkachuk 5 5 1 6 23 H
Kanada Joe Sakic 6 4 2 6 2 H
Tšekki Martin Havlát 5 3 3 6 8 H
Kanada Joe Thornton 6 1 5 6 0 H
Suomi Kimmo Timonen 6 1 5 6 2 P
Ruotsi Daniel Alfredsson 4 0 6 6 24 H
Yhdysvallat Mike Modano 5 0 6 6 0 H
Tšekki Milan Hejduk 4 3 2 5 2 H
Ruotsi Tomas Holmström 4 3 2 5 8 H
Tšekki Patrik Eliáš 5 3 2 5 10 H
Ruotsi Mats Sundin 4 1 4 5 0 H
Kanada Mario Lemieux 6 1 4 5 2 H
Tšekki Marek Židlický 5 3 1 4 2 P

O = Ottelut; M = Maalit; S = Syötöt; P = Pisteet; RM = Rangaistusminuutit; PP = Pelipaikka

[1]

Maalivahtien torjuntatilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaaja Min PM PMK %
Kanada Martin Brodeur 300 5 1,00 96,1
Yhdysvallat Rick DiPietro 60 1 1,00 94,1
Suomi Miikka Kiprusoff 365 9 1,50 93,9
Kanada Roberto Luongo 64 3 2,82 92,5
Yhdysvallat Robert Esche 238 10 2,53 90,9
Saksa Olaf Kölzig 180 10 3,34 90,5
Venäjä Ilja Bryzgalov 180 7 2,34 89,7

Min = Minuutit; PM = Päästetyt maalit; PMK = Päästettyjen maalien keskiarvo; % = Torjuntaprosentti

[2]

Turnauksen tähdistökentällinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finalistijoukkueiden pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa: Kanada Kanada (joukkue)

Martin Brodeur, Roberto Luongo, Jose Theodore, Jay Bouwmeester, Eric Brewer, Adam Foote, Scott Hannan, Ed Jovanovski, Scott Niedermayer, Wade Redden, Robyn Regehr, Shane Doan, Kris Draper, Simon Gagné, Dany Heatley, Jarome Iginla, Mario Lemieux, Kirk Maltby, Patrick Marleau, Brenden Morrow, Brad Richards, Joe Sakic, Ryan Smyth, Martin St. Louis, Joe Thornton, Vincent Lecavalier

Hopeaa: Suomi Suomi (joukkue)

Kari Lehtonen, Miikka Kiprusoff, Vesa Toskala, Joni Pitkänen, Kimmo Timonen, Ossi Väänänen, Janne Niinimaa, Sami Salo, Aki Berg, Teppo Numminen, Toni Lydman, Teemu Selänne, Saku Koivu, Olli Jokinen, Tuomo Ruutu, Ville Peltonen, Ville Nieminen, Mikko Eloranta, Antti Laaksonen, Niklas Hagman, Jukka Hentunen, Jere Lehtinen, Riku Hahl, Jarkko Ruutu, Niko Kapanen, Mikko Koivu

Televisiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa Kanava
 Suomi Nelonen [3]
 Kanada CBC
SRC [4]
 Yhdysvallat ESPN [4]