Vladimir Petrov

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vladimir Petrov
Vladimir Petrov vuonna 2013.
Vladimir Petrov vuonna 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt 30. kesäkuuta 1947
Krasnogorsk, Moskovan alue, Neuvostoliitto
Kuollut 28. helmikuuta 2017 (69 vuotta)
Kansalaisuus Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
2. kansalaisuus Venäjän lippu Venäjä
Pelipaikka keskushyökkääjä
Pituus 183[1] cm
Paino 89 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1965–1983
Aik. seurat Krylja Sovetov, TsSKA Moskova, SKA Leningrad
Mitalit
Maa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sapporo 1972 jääkiekko
Kultaa Kultaa Innsbruck 1976 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Lake Placid 1980 jääkiekko

Vladimir Vladimirovitš Petrov (ven. Владимир Владимирович Петров, 30. kesäkuuta 1947 Krasnogorsk, Moskovan alue, Neuvostoliitto28. helmikuuta 2017)[2] oli neuvostoliittolainen jääkiekkoilija.

Petrov tuli tunnetuksi kuuluisassa Mihailov–Petrov–Harlamov-hyökkäysketjussa ”troikassa”. Hän oli ketjun keskushyökkääjä. Hän edusti armeijan seuroja TsSKA:ta ja Krylja Sovetovia (Neuvostosiivet). Neuvostoliiton mestaruuksia on 11 vuosilta 1968, 1970–1973, 1975, 1977–1981. Hän voitti yhdeksän maailmanmestaruutta vuosina 1969–1971, 1973–1975, 1978–1979 ja 1981 sekä olympiakultaa vuosina 1972 ja 1976. Neuvostoliiton urheilumestari vuonna 1969. Hän teki 189 maalia 281 maaottelussa. Hän on Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkueen tehotilaston 4. sijalla. 1990-luvulla Petrov on toiminut Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtajana.

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana Petrov oli pelinrakentaja. Hänellä oli nopeat ja tarkat pelinavaukset. Petrov oli kahden suunnan hyökkääjä, pystyi hyökkäämään ja puolustamaan hyvin. Hän oli voimakasrakenteinen pelaaja ja pystyi pelaamaan fyysisesti kovaa peliä. Hän syötti tarkasti laitureilleen luoden hyviä maalintekopaikkoja. Hän oli huipputaitoinen 1 vastaan 1 tilanteissa. Hänellä oli erikoisen voimakas, tarkka lyöntilaukaus ja rightin puolen pelaajana hän oli vaikea puolustettava. Petrov oli kuuluisa jäähyntappaja, hän pystyi hyvin suojaamaan kiekkoa. Hän oli erittäin hyvä ylivoimapelaaja.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kaksi jääkiekon olympiakultamitalia 1972, 1976
  • yhdeksän jääkiekon maailmanmestaruutta 1969–1971, 1973–1975, 1978–1979, 1981 [3]
  • yksitoista Neuvostoliiton mestaruutta

Kansainvälisiä palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MM-kisojen tehotilaston voittaja vuosina 1973, 1975, 1977, 1979
  • IIHF:n All Stars -joukkueessa 1973, 1975, 1977, 1979
  • IIHF Hall of Fame -valinta 2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vladimir Petrov Elite Prospects -verkkosivustolla (englanniksi)
  2. Vilén, Jan: Punakoneen legendaarinen keskushyökkääjä Vladimir Petrov on kuollut Helsingin Sanomat. 28.2.2017. Viitattu 28.2.2017.
  3. Petrov dead at 69 28.2.2017. IIHF. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)