Jääkiekko talviolympialaisissa 1976

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääkiekko talviolympialaisissa vuonna 1976
Joukkueet 6 (12)
Isäntämaa  Itävalta
Kaupungit Innsbruck
Ajankohta 2.–14. helmikuuta 1976
Mitalistit
Gold medal blank.svg Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Silver medal blank.svg Hopeaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Bronze medal blank.svg Pronssia Saksa Länsi-Saksa
Maalintekijä Neuvostoliitto Vladimir Šadrin (6 maalia)
← 1972 1980 →

Jääkiekko oli vuonna 1976 talviolympialaisten ohjelmassa Innsbruckissa.[1] Ottelut pelattiin 2.–14. helmikuuta 1976. Turnaukseen oli kutsuttu 12 joukkuetta: kaikki kuusi maailmanmestaruuskilpailujen A-sarjassa pelannutta joukkuetta, B-sarjan neljä parasta, C-sarjan voittaja sekä isäntämaa Itävalta. Ruotsi[1], DDR ja Norja kuitenkin luopuivat turnauspaikastaan, joten niiden tilalle otettiin Romania, Japani ja Bulgaria. Kanada boikotoi kisoja, koska maan ammattilaispelaajat eivät saaneet osallistua turnaukseen, toisin kuin Neuvostoliiton ammattilaistasoiset pelaajat, jotka olivat virallisesti amatöörejä[2][3].

Turnaus alkoi yksinosaisella karsintakierroksella. Karsintaottelun voittaja sijoitettiin A-ryhmään, joka pelasi sijoista 1.–6. Hävinnyt joukkue joutui B-ryhmään, jossa ratkottiin sijat 7.–12. Karsinnan otteluparit määritettiin edellisvuoden maailmanmestaruuskisojen sijoitusten perusteella.

Neuvostoliitto voitti kaikki ottelunsa ja otti ylivoimaisen turnausvoiton. Voitto oli Neuvostoliitolle viides jääkiekon olympiaturnauksissa. Viimeinen ottelu Tšekkoslovakiaa vastaan oli tiukka, mutta Valeri Harlamov teki voittomaalin ottelun lopussa. Tšekkoslovakian joukkue kärsi turnauksen aikana kovasta flunssasta, minkä vuoksi pelaajille jaettiin kodeiinia. Ottelussa Puolaa vastaan Tšekkoslovakialla oli pelin lopussa vain 12 pelikuntoista pelaajaa.lähde? Ottelun jälkeen František Pospíšil jäi kiinni dopingn käytöstä, minkä seurauksena Tšekkoslovakialta vähennettiin kaksi pistettä ja ottelun maalieroksi korjattiin 0–1. Tšekkoslovakia valitti päätöksestä katsoen, etteivät säännöt kieltäneet kodeiinin lääkekäyttöä. Lopulta Pospíšilin saama pelikielto kumottiin, mutta Puola-ottelun pistemenetys jäi voimaan. Tšekkoslovakia sai tästä huolimatta hopeaa.

Kamppailu pronssimitaleista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pronssitaistelu oli erittäin tiukka. Turnauksessa Länsi-Saksa, Suomi ja Yhdysvallat päätyivät tasapisteisiin siten, että Suomi (19–18) oli sarjataulukossakin koko turnauksen maalieron perusteella Länsi-Saksaa (21–24) ja Yhdysvaltoja (15–21) edellä. Kuitenkin pronssia sai Länsi-Saksa, sillä sen maalisuhde oli Suomea ja Yhdysvaltoja parempi niiden keskinäisissä otteluissa. Maiden keskinäisten otteluiden maaliero oli Länsi-Saksalla 7–6 (maalisuhde 1,166 tehtyä maalia yhtä päästetyä maalia kohden), Suomella 9–8 (maalisuhde 1,125) ja Yhdysvalloilla 6–8 (maalisuhde 0,750).[1]

Suomalaiset luulivat aivan turnauksen loppuun saakka, että tasapisteissä voimassa ovat samat säännöt kuin maailmanmestaruuskilpailuissakin, joissa maalieron ollessa sama, tehtyjen maalien määrä ratkaisee. Olympialaisten erilaiset säännöt tulivat Suomen joukkueelle epämieluisana yllätyksenä viimeisten otteluiden päätyttyä. Suomelta myös hylättiin yksi maali potkumaalina näissä keskinäisissä otteluissa, kun Yhdysvaltain maalivahti Jim Warden torjui kiekon potkaisemalla sitä niin, että se ilmalentonsa päätteeksi putosi hyökkääjä Hannu Kapasen ylävartaloon ja siitä maaliin. Tilannetta vierestä seurannut sveitsiläistuomari hyväksyi 5–5-tasoitusmaalin heti, mutta kaukaa tilannetta katsellut neuvostoliittolaistuomari hylkäsi maalin, vaikka sääntöjen mukaan lähempää tilannetta seuranneen tuomarin sana oli painavampi. Tämän maalin hyväksyminen olisi riittänyt Suomelle pronssiin. Suomen joukkueen petyttyä se käyttäytyi asiattomasti kisakylässä turnauksen jälkeen.[1]

Turnauksen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukarsinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-ryhmä (sijat 1.–6.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
Neuvostoliitto Neuvostoliitto 5 5 0 0 40–11 10
Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 5 3 0 2 17–10 6
Saksa Saksa 5 2 0 3 21–24 4
Suomi Suomi 5 2 0 3 19–18 4
Yhdysvallat Yhdysvallat 5 2 0 3 15–21 4
Puola Puola 5 0 0 5 9–37 0

*Doping-tapauksen vuoksi Tšekkoslovakia menetti 2 pistettä ja ottelun maalieroksi tuomittiin 0–1.

B-ryhmä (sijat 7.–12.)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
Romania Romania 5 4 0 1 27–16 8
Itävalta Itävalta 5 3 0 2 18–14 6
Japani Japani 5 3 0 2 20–18 6
Jugoslavia Jugoslavia 5 3 0 2 22–19 6
Sveitsi Sveitsi 5 2 0 3 25–26 4
Bulgaria Bulgaria 5 0 0 5 19–38 0
5. helmikuuta Jugoslavia Jugoslavia 6–4
(1–1,2–2,3–1)
Sveitsi Sveitsi
5. helmikuuta Romania Romania 3–1
(1–0,1–1,1–0)
Japani Japani
5. helmikuuta Itävalta Itävalta 6–2
(1–1,3–0,2–1)
Bulgaria Bulgaria
7. helmikuuta Romania Romania 3–4
(1–1,1–2,1–1)
Jugoslavia Jugoslavia
7. helmikuuta Sveitsi Sveitsi 8–3
(2–0,3–1,3–2)
Bulgaria Bulgaria
7. helmikuuta Itävalta Itävalta 3–2
(1–1,2–0,0–1)
Japani Japani
9. helmikuuta Jugoslavia Jugoslavia 8–5
(3–1,1–0,4–4)
Bulgaria Bulgaria
9. helmikuuta Sveitsi Sveitsi 4–6
(2–1,1–4,1–1)
Japani Japani
9. helmikuuta Itävalta Itävalta 3–4
(2–1,0–0,1–3)
Romania Romania
11. helmikuuta Romania Romania 9–4
(6–0,2–1,1–3)
Bulgaria Bulgaria
11. helmikuuta Jugoslavia Jugoslavia 3–4
(0–2,0–1,3–1)
Japani Japani
11. helmikuuta Itävalta Itävalta 3–5
(1–1,2–3,0–1)
Sveitsi Sveitsi
13. helmikuuta Japani Japani 7–5
(4–3,2–1,1–1)
Bulgaria Bulgaria
13. helmikuuta Romania Romania 8–4
(0–2,4–0,4–2)
Sveitsi Sveitsi
13. helmikuuta Itävalta Itävalta 3–1
(0–0,2–0,1–1)
Jugoslavia Jugoslavia

Lopputulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue
Gold medal olympic.svg Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Silver medal olympic.svg Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Bronze medal olympic.svg Flag of Germany.svg Länsi-Saksa
4. Suomen lippu Suomi
5. Flag of the United States.svg Yhdysvallat
6. Puola Puola
7. Romania Romania
8. Flag of Austria.svg Itävalta
9. Japani Japani
10. Flag of Yugoslavia (1946-1992).svg Jugoslavia
11. Flag of Switzerland.svg Sveitsi
12. Flag of Bulgaria (1971–1990).svg Bulgaria

Turnauksen pistepörssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Nimi O M S P
1. Neuvostoliitto Vladimir Šadrin 5 6 4 10
2. Neuvostoliitto Aleksandr Maltsev 5 5 5 10
2. Neuvostoliitto Viktor Šalimov 5 5 5 10
2. Saksa Erich Kühnhackl 5 5 5 10
5. Neuvostoliitto Valeri Harlamov 5 3 6 9
6. Saksa Ernst Kopf 5 3 5 8
7. Neuvostoliitto Vladimir Petrov 5 4 3 7
8. Neuvostoliitto Aleksandr Jakušev 5 3 4 7
8. Yhdysvallat Bob Dobek 5 3 4 7
10. Saksa Lorenz Funk 5 2 5 7

Mitalistijoukkueiden pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaa: Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto

Boris Aleksandrov, Sergei Babinov, Valeri Harlamov, Aleksandr Gusev, Aleksandr Jakušev, Sergei Kapustin, Juri Ljapkin, Vladimir Luttšenko, Aleksandr Maltsev, Boris Mihailov, Vladimir Petrov, Vladimir Šadrin, Viktor Šalimov, Viktor Žluktov, Aleksandr Sidelnikov, Vladislav Tretjak, Valeri Vasiljev, Gennadi Tsygankov

Hopeaa: Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia

Josef Augusta, Jiří Bubla, Milan Chalupa, Jiří Crha, Miroslav Dvořák, Bohuslav Ebermann, Ivan Hlinka, Jiří Holeček, Jiří Holík, Milan Kajkl, Oldřich Machač, Vladimír Martinec, Eduard Novák, Jiří Novák, Milan Nový, František Pospíšil, Jaroslav Pouzar, Bohuslav Šťastný

Pronssia: Flag of Germany.svg Länsi-Saksa

Lorenz Funk, Ernst Köpf, Alois Schloder, Rudolf Thanner, Josef Völk, Anton Kehle, Erich Kühnhackl, Rainer Philipp, Klaus Auhuber, Ignaz Berndaner, Wolfgang Boos, Martin Hinterstocker, Udo Kiessling, Walter Köberle, Stefan Metz, Franz Reindl, Ferenc Vozar, Erich Weishaupt

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 111. US-Mediat Oy, 1989.
  2. Televisioarvostelu | Antoisa Ihmeitä jäällä -dokumentti kertoo, miten jääpallomaa Neuvostoliittoon luotiin ylivoimainen jääkiekkojoukkue Helsingin Sanomat. 25.9.2022. Viitattu 1.10.2022.
  3. Suomen Kuvalehti: Kanada – Neuvostoliitto 1972 – paljon enemmän kuin pelkkä jääkiekko-ottelu Suomenkuvalehti.fi. 17.10.2014. Viitattu 1.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]