Hannu Kapanen
| Hannu Kapanen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
13. maaliskuuta 1951 Kontiolahti |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Hannes |
| Pelipaikka | hyökkääjä |
| Maila | left |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 76 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1970–1981 |
| Aik. seurat |
HJK (SM-sarja) Karhu-Kissat (SM-sarja) Jokerit (Liiga) HIFK (Liiga) JoKP (I divisioona) |
| Valmennusura | |
| Vuodet | 1992-2003, 2006-2007 |
| Seurat |
KalPa HIFK HPK Jokerit Jokipojat Espoo Blues |
Hannu Mauri Antero Kapanen[1] (s. 13. maaliskuuta 1951 Kontiolahti) on suomalainen entinen jääkiekkohyökkääjä. Nykyään hän on jäsenenä KalPa Hockey Oy:n hallituksessa.
Nuoruusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapanen aloitti jääkiekkouransa Joensuun PeTo:ssa ja pelasi juniorivuotensa 3-4 vuotta häntä vanhempien joukkueissa. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi kaupungin toiseen joukkueeseen, Joensuun Kiekko-Poikiin. Kapanen pelasi nuorten maajoukkueessa 9 ottelua ennen kuin siirtyi JoKP:sta eteenpäin.
Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääsarjauransa hän aloitti Helsingissä; ensimmäiset seurat olivat HJK ja Karhu-Kissat. Vuonna 1974 Kapasen tie vei Jokereihin, josta hän jatkoi neljänteen helsinkiläisseuraan, HIFK:hon, vuonna 1977. Kapasen pääsarjaura päättyi HIFK:n mestaruusjuhliin vuonna 1980. Tämän jälkeen hän pelasi vielä viisi kautta JoKP:ssa ykkösdivisioonaa. Yhteensä Kapanen pelasi SM-sarjassa ja -liigassa 320 runkosarja- ja 11 pudotuspeliottelua. Pisteitä hänelle kertyi runkosarjassa 146+184 ja pudotuspeleissä 4+5.
Maajoukkueessa Kapaselle kertyi 47 peliä. Hän edusti Suomea kerran MM-kisoissa ja olympialaisissa. Väärin perustein hylätty Kapasen tekemä maali olisi tuonut Suomen ensimmäisen olympiamitalin (pronssia) vuonna 1976.[2]
Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelaajauransa jälkeen Kapanen on toiminut useita vuosia valmentajana. Hän on ollut SM-liigassa KalPan (1993-94), HIFK:n (1994-96), HPK:n (1996–97), Jokerien (2.3.1998–20.2.1999) ja Bluesin (4.10.2001– kauden 2003 loppuun) vastuuvalmentajana. Vuonna 1997 hänet palkittiin Kalevi Numminen -palkinnolla SM-liigan parhaana valmentajan johdatettuaan HPK:n pronssille. Kapanen on ainoa valmentaja, joka on valmentanut kaikkia kolmea pääkaupunkiseudun pääsarjaseuraa: Bluesia, HIFK:ta ja Jokereita. Kapasen suurin valmennusmeriitti on kuitenkin Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen johdattaminen MM-kultaan vuonna 1998.
Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1999 hän pyrki eduskuntaan nuorsuomalaisten ehdokkaana.[3]
Henkilökohtaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hannu Kapasen pojat Kimmo ja Sami Kapanen sekä jälkimmäisen poika Kasperi Kapanen ovat myös jääkiekkoilijoita. Myös Hannu Kapasen veli Jari pelasi pääsarjatasolla jääkiekkoa.
Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1 Suomen mestaruus (1980)
- SM-liigan vuoden valmentaja (1997)
- Jääkiekon alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus (1998)
- Suomen Jääkiekkoleijona #159
- Jokipojat on jäädyttänyt Kapasen pelinumeron 9[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
- Kapasen tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hannu Kapanen Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Huttunen, Sasha: Innsbruckin oikeusmurha harmitti kauan - "Se oli selvä maali" Iltalehti.fi. 1.2.2013. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Julkkikset politiikassa. City-lehti, 1999, nro 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.7.2010.
- ↑ Sinkkonen, Matti: ”Hannes” otettu juhlan keskellä Karjalainen. Viitattu 13.3.2008.
| Edeltäjä: Sakari Pietilä |
Kalevi Numminen -palkinnon voittaja 1997 |
Seuraaja: Erkka Westerlund |
| Edeltäjä: Harri Rindell |
HIFK:n päävalmentaja 1994–1996 |
Seuraaja: Mike Eaves |
| Edeltäjä: Curt Lundmark |
Jokereiden päävalmentaja 1998–1999 |
Seuraaja: Timo Lahtinen |
