Jokipojat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jokipojat
Jokipojat logo.svg
Perustettu 1953
Entiset nimet Joensuun Kiekko-Karhut
1953–1960, 1994–1998
Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP)
1960–1994
Kaupunki Suomi Joensuu, Suomi
Kotiareena PKS Areena
– kapasiteetti 4 800
Sarjataso Mestis
Värit               
Jokipojat Uniform.png
Toimitusjohtaja Suomi Kai Nuutinen
Puheenjohtaja Suomi Jarkko Immonen
Päävalmentaja Suomi Joni Petrell
Kapteeni Suomi Esa Lehikoinen
Omistaja Suomi Henry Rösch
Yhteistyöseurat HIFK (SM-liiga)[1]
Mestis
Mestaruudet 1 (2010)
Hopeaa 2 (2009, 2012)
Pronssia 1 (2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet 2 (2004, 2015)
Pronssia 1 (2003)

Jokipojat (Mehtimäki Oy) on alkujaan vuonna 1953 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. Jokipojat on ilmoittanut tavoitteekseen pelaamisen Liigassa[2], jonne on mahdollista nousta ns. liigalisenssiprosessin kautta[3]. Jokipoikien kotipelit pelataan Joensuun Mehtimäellä PKS Areenalla (Mehtimäen jäähalli). Jokipojilla on myös juniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa. Junioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on eriytetty Juniori Jokipojat ry:n alle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jokipoikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[4] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistyivät, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[5] 1960-luvun pelikausina Suomen sarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[6]

1970-luvun alussa jääkiekkoseurat yhdistivät voimiaan Joensuussa. Vahvistunut JoKP nousi Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan keväällä 1971. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[7] Kaudella 1975–1976 Jokipojat pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui sarjanousussa ja vakiinnuttamaan paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [8]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Kokeneen valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Jokipojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien divarivuosien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[9] Vararikon jälkeen JoKP siirsi ­kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä se 1990-luvulla pelasi 1. divisioonaa. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä aiemmaksi Jokipojiksi.[10]

2000-luvun alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[11] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[12][13][14] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[15] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[16][17]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski, joka siirtyi Joensuuhun hakemaan nostetta valmentajanuralleen. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[18][19] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[20] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi. Pronssiottelussa Jokipojat voitti KeuPa HT:n maalein 4–3.[21]

Peliasu ja tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueen peliasu jäljittelee NHL:ssä pelaavan New Jersey Devilsin peliasua. Peliasun nykyinen tunnus on sutta muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Ärjy-logo otettiin käyttöön vuonna 2007. Jokipoikien silloinen päävalmentaja Jami Kauppi kirjoitti taustakertomuksen[22], jonka mukaan Ärjy karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien koppiin maskotiksi. Tarinan mukaan Ärjy on terrierin ja suden risteytys.lähde?

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen vaakunaa jäljittelevässä tunnuksessa on keskiössä muriseva Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut."

Joensuun Kiekko-Pojat käytti ns. "vaakunalogoa" vuoteen 1994 saakka. Tunnus jäljittelee Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta.lähde? Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat."

Kotihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehtimäen jäähalli

Mehtimäen jäähalli, PKS Areena, Joensuu

  • Rakennettu 1982, arkkitehti Geórgios Fasoulás
  • Markkinointinimi 29.11.2017 alkaen PKS Areena yhteistyökumppanin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan.[23] Syksyllä 2019 on sovittu jäähallin jatkavan PKS-areenan nimellä ainakin vuoteen 2022 saakka.[24]
  • Kapasiteetti 4 800
  • Samassa jäähallikeskuksessa myös 2 muuta harjoituskaukaloa (valmistuneet 2002 ja 2019)

Tunnettuja pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Valinta Voittaja
1986–1987 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen
1987–1988 Toinen tähdistökentällinen Tšekki Vladimír Kýhos
1988–1989 Vuoden valmentaja Suomi Tapani Hämäläinen
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen
1988–1989 Tehopelaaja
Tähdistökentällinen
Tšekki Vladimír Kýhos
1988–1989 Toinen tähdistökentällinen Suomi Mika Tuovinen
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen
1990–1991 Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Markku Kyllönen
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Tšekki Antonín Stavjaňa
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Tšekki Rostislav Vlach
1992–1993 Pistepörssin voittaja
Paras maalintekijä
Tehopelaaja
Slovakia Ľubomír Kolník
1992–1993 Vuoden valmentaja Suomi Samu Kuitunen
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen Suomi Jonas Hemming
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jari Hirsimäki
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Ilpo Kauhanen
1993–1994 Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Petri Matikainen
1995–1996 Fair Play -joukkue Joensuun Kiekko-Karhut
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Vesa Lehtonen
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Pasi Nissinen
1996–1997 Toinen tähdistökentällinen Suomi Jaakko Piirainen
2005–2006 Herrasmiespelaaja Suomi Jani Keränen
2008–2009 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Akkanen
2008–2009 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jarkko Immonen
2008–2009 Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Antti Ore
2008–2009 Vuoden valmentaja
Fair Play -valmentaja
Suomi Jarno Pikkarainen
2009–2010 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jarkko Immonen
2009–2010 Herrasmiespelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Antti Kerälä
2009–2010 Toinen tähdistökentällinen Suomi Tero Konttinen
2009–2010 Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Mikko Rämö
2010–2011 Opiskelijapalkinto Suomi Jarkko Immonen
2010–2011 Ensimmäinen tähdistökentällinen Latvia Roberts Jekimovs
2011–2012 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Rony Ahonen
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen Suomi Matti Näätänen
2011–2012 Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Juuso Rajala
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen Suomi Olavi Vauhkonen
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen Suomi Matti Näätänen
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Rajala
2013–2014 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Juuso Rajala
2015–2016 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi Ari Aaltonen
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Akkanen
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Samuel Jukuri
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Samu Pitkänen
2015–2016 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Janne Väyrynen
2015–2016 Fair Play -joukkue Jokipojat
2016–2017 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Suomi Lauri Huhdanpää

Päävalmentajat vuodesta 1980[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-1981 Suomi Juha Eskelinen
1981-1984 Suomi Kai Rosvall
1984-1986 Suomi Kari Väisänen
1986-1989 Suomi Tapani Hämäläinen
1989-1990 Suomi Tapio Flinck
1990-1992 Tšekki Jan Eysselt
1992-1994 Suomi Samu Kuitunen
1994-1996 Suomi Tapani Hämäläinen (Kiekko-Karhut)
1996-1997 Suomi Kai Rosvall (Kiekko-Karhut)
1997-1998 Suomi Timo Turunen (Kiekko-Karhut)

joulukuusta 1997 alkaen

1998-1999 Suomi Tapani Hämäläinen

helmikuusta 1998 alkaen

1999-2000 Suomi Seppo Repo
2000 Suomi Ari Aaltonen
2000–2001 Suomi Markku Kyllönen
joulukuusta 2000 alkaen
2001–2004 Suomi Jouni Varis
2004–2006 Suomi Kari Rauhanen
3. joulukuuta 2004 alkaen
2006–2008 Suomi Jarmo Kauppi
2008–2010 Suomi Jarno Pikkarainen
2010 Suomi Jukka Varmanen
2010–2011 Suomi Esa Tikkanen
27. joulukuuta 2010 alkaen
2011–2014 Suomi Mikko Haapakoski
2014–2015 Suomi Niko Eronen
2015–2017 Suomi Ari Aaltonen
2017–2019 Suomi Jouni Varis
20. tammikuuta 2017 alkaen
2019– Suomi Joni Petrell

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tilanne 16. lokakuuta 2019)

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
13 Suomi And, TerryTerry And OLH R 21 Laina (HIFK 2021+1) Helsinki
2 Suomi Blomberg, NikiNiki Blomberg P L 23 2020 Kuusankoski
19 Suomi Brygger, JonneJonne Brygger H L 19 2020 Porvoo
11 Suomi Haapalainen, VilleVille Haapalainen H L 20 2020 Kiiminki
8 Suomi Harttunen, JuliusJulius Harttunen VLH L 23 2020 Pori
74 Suomi Hämäläinen, NikoNiko Hämäläinen P L 19 2020 (2021) Kouvola
71 Suomi Inkinen, AleksiAleksi Inkinen H R 19 2020 Joensuu
63 Suomi Joki, NicoNico Joki P R 23 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
23 Suomi Kivinen, SakuSaku Kivinen KH L 24 2020 Vantaa
20 Suomi Kokkola, TatuTatu Kokkola KH L 22 2020 Suonenjoki
40 Suomi Kotkaniemi, KasperiKasperi Kotkaniemi MV L 20 2020 Pori
3 Suomi Kupiainen, WiljamiWiljami Kupiainen P L 22 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
75 Suomi Kuusisto, JaakkoJaakko Kuusisto VLH L 22 2020 Hyvinkää
91 Suomi Larinmaa, JoonasJoonas Larinmaa (A) OLH L 26 2020 Turku
72 Suomi Lehikoinen, EsaEsa Lehikoinen (C) P L 33 2020 Joensuu
53 Suomi Mutanen, SamiSami Mutanen VLH L 35 Ottelukohtainen Joensuu
50 Suomi Pulkkinen, TatuTatu Pulkkinen P L 23 Suonenjoki
77 Suomi Raitanen, LassiLassi Raitanen (A) P L 25 2020 Kerava
22 Suomi Räisänen, ErnoErno Räisänen VLH L 22 2020 Varkaus
27 Suomi Räsänen, VilleVille Räsänen P L 21 2020 Joensuu
88 Suomi Salama, DominikDominik Salama MV L 22 2020 (2021) Vantaa
26 Suomi Salmela, SanteriSanteri Salmela P L 19 Laina (KooKoo 2020) Lappeenranta
47 Suomi Seppälä, OskariOskari Seppälä P L 20 2020 Turku
14 Suomi Siironen, TeemuTeemu Siironen KH L 24 2020 Kalajoki
17 Suomi Silvennoinen, SanttuSanttu Silvennoinen P R 20 2020 Joensuu
41 Suomi Tammela, JussiJussi Tammela KH R 20 2020 Ylivieska
16 Suomi Tiala, TaaviTaavi Tiala (A) VLH L 26 2020 Lestijärvi
10 Suomi Varttinen, MatiasMatias Varttinen OLH R 24 2020 Eura
21 Suomi Väänänen, MiroMiro Väänänen KH L 20 2020 Joensuu


Muokkaa kokoonpanoa

Seuran puheenjohtaja Suomi Jarkko Immonen
Mehtimäki Oy:n toimitusjohtaja Suomi Kai Nuutinen
Päävalmentaja/urheilutoimi/pelaajakoordinointi Suomi Joni Petrell
Apuvalmentaja/joukkueenjohtaja Suomi Benjamin Laurinkari
Maalivahtivalmentaja Suomi Arto Pyykkö
Urheilutoimi/pelaajakoordinointi/myynti Suomi Mika Martikainen
Myynti/markkinointi Suomi Minna Aalto
Ravintolat Suomi Suvi Lehikoinen


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jokipojat yhteistyöhön HIFK:n kanssa jokipojat.fi. 14.5.2018. Mehtimäki Oy. Viitattu 27.5.2018.
  2. Renne Ohtonen: Maltillisesti kohti liigaunelmaa. Karjalainen, 12.9.2017.
  3. Heikki Miettinen: Jääkiekkoliitto ja Liiga uuteen sopimukseen, liigakarsinnat haudattiin samalla. Helsingin Sanomat, 25.11.2018.
  4. Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
  5. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  6. ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
  7. JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
  8. Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
  9. Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
  10. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  11. ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  12. Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
  13. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
  14. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
  15. Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  16. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
  17. Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  18. Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  19. "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
  20. Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
  21. Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  22. https://jokipojat.fi/seura/arjyn-tarina taustakertomuksen
  23. Joensuun jäähallista tuli PKS Areena PKS:n verkkosivut. 29.11.2017. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
  24. PKS Areena -yhteistyö jatkuu Jokipoikien verkkosivusto. 4.10.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]