Jääkiekko talviolympialaisissa 1948

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jääkiekko
talviolympialaisissa 1948
Joukkueet 9
Isäntämaa  Sveitsi
Ajankohta 30. tammikuuta
8. helmikuuta 1948
Mitalistit
Gold medal olympic.svg Kulta  Kanada
Silver medal olympic.svg Hopea  Tšekkoslovakia
Bronze medal olympic.svg Pronssi  Sveitsi
Maalintekijä Walter Halder (21)

 ← 1936

1952 → 

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1948

 ← 1947

1949 → 

Jääkiekko oli kuudetta kertaa olympialaisten ohjelmassa vuoden 1948 talviolympialaisissa.[1] Turnaus oli samalla myös maailmanmestaruuskilpailu ja euroopanmestaruuskilpailu.[2][3] Turnauksen ottelut pelattiin 30. tammikuuta8. helmikuuta 1948.[1][4][5][6]

Olympiaturnaukseen osallistui 9 maata, jotka pelasivat keskenään yksinkertaisen sarjan olympiavoitosta. Otteluiden pääpelipaiikana oli St. Moritzin olympiastadionin pikaluisteluareena. Talvi oli leuto, minkä johdosta osa otteluista aloitettiin jo aamuseitsemältä.[4][1][5]

Yhdysvaltain olympiakomitea ja jääkiekkoliitto eivät päässeet sopuun siitä, mikä joukkue kisoihin lähetetään. Lopulta molemmat järjestöt lähettivät Sveitsiin oman joukkueensa. Kansainvälinen olympiakomitea kielsi kumpaakin joukkuetta osallistumasta turnaukseen, mutta sveitsiläiset järjestäjät antoivat Yhdysvaltojen jääkiekkoliiton joukkueen silti pelata. Turnauksen jälkeen Kansainvälinen olympiakomitea diskasi neljänneksi sijoittuneen Yhdysvaltojen joukkueen. Se sai kuitenkin pitää neljännen sijansa MM-turnauksessa.[6]

Turnauksen voitti Kanada. Olympiavoitto oli Kanadalle viides. Mestaruus ratkesi maalieron perusteella. Kanada ja Tšekkoslovakia eivät hävinneet turnauksessa yhtään ottelua. Joukkueiden keskinäinen ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin. Monet olivat kuitenkin sitä mieltä että Tšekkoslovakia oli turnauksessa vakuuttavampi, tähtipelaajanaan Tšekkoslovakialla oli Vladimír Zábrodský. Kanadan ei uskottu lähettäneen turnaukseen parasta mahdollista joukkuettaan, maata edusti Ottawa RCAF Flyers, jonka pelaajat koostuivat pääosin Kanadan puolustusvoimien henkilökunnasta.[4][7]

Ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjataulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadan joukkue.
Joukkue O V T H TM PM ME P
 Kanada 8 7 1 0 69 5 +64 15
 Tšekkoslovakia 8 7 1 0 80 18 +62 15
 Sveitsi 8 6 0 2 67 21 +46 12
 Yhdysvallat 8 5 0 3 86 33 +53 10
 Ruotsi 8 4 0 4 55 28 +27 8
 Iso-Britannia 8 3 0 5 39 47 -8 6
 Puola 8 2 0 6 29 97 -68 4
 Itävalta 8 1 0 7 33 77 -44 2
 Italia 8 0 0 8 24 156 -132 0



Yhdysvallat diskattiin kisojen jälkeen ja se menetti olympialaisten neljännen sijansa. Se sai kuitenkin pitää MM-kisojen neljännen sijan.[6][4]

Loppusijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiaturnaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija joukkue
Gold medal olympic.svg  Kanada (CAN)
Silver medal olympic.svg  Tšekkoslovakia (TCH)
Bronze medal olympic.svg  Sveitsi (SUI)
4.  Ruotsi (SWE)
5.  Iso-Britannia (GBR)
6.  Puola (POL)
7.  Itävalta (AUT)
8.  Italia (ITA)
DQ.  Yhdysvallat (USA)

MM-turnaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija joukkue
Gold medal blank.svg  Kanada
Silver medal blank.svg  Tšekkoslovakia
Bronze medal blank.svg  Sveitsi
4.  Yhdysvallat
5.  Ruotsi
6.  Iso-Britannia
7.  Puola
8.  Itävalta
9.  Italia

EM-turnaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija joukkue
Gold medal blank.svg  Tšekkoslovakia
Silver medal blank.svg  Sveitsi
Bronze medal blank.svg  Ruotsi
4.  Iso-Britannia
5.  Puola
6.  Itävalta
7.  Italia

Mitalistijoukkueiden pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaa:  Kanada

H. Brooks, Murray Dowey, Bernard Dunster, R.A. Forbes, Andy Gilpin, Jean Gravelle, Patrick Guzzo, Walter Halder, Thomas Hibberd, Ross King, Henri-André Laperrière, John Lecompte, J. Leichnitz, George Mara, Albert Renaud, Reginald Schroeter, Irving Taylor[8]

Hopeaa:  Tšekkoslovakia

Vladimír Bouzek, Gustav Bubník, Jaroslav Drobný, Přemysl Hajný, Zdeněk Jarkovský, Vladimír Kobranov, Stanislav Konopásek, Bohumil Modrý, Miloslav Pokorný, Václav Roziňák, Miroslav Sláma, Karel Stibor, Vilibald Šťovík, Ladislav Troják, Josef Trousílek, Oldřich Zábrodský, Vladimír Zábrodský[9]

Pronssia:  Sveitsi

Hans Bänninger, Alfred Bieler, Heinrich Boller, Ferdinand Cattini, Hans Cattini, Hans Dürst, Walter Dürst, Emil Handschin, Werner Lohrer, Heini Lohrer, Reto Perl, Ulrich Poltera, Gebhard Poltera, Beat Rüedi, Otto Schubiger, Riccardo Torriani, Hans Trepp[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rapport Général (pdf) Comité Olympique Suisse. Viitattu 24.8.2016. (ranskaksi)
  2. IIHF World Championships IIHF. Viitattu 23.8.2016. (englanniksi)
  3. Championship European Championship azhockey.com. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  4. a b c d Jeux Olympiques de Saint-Moritz 1948 passionhockey.com. Viitattu 24.8.2016. (ranskaksi)
  5. a b Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  6. a b c USA SENDS TWO TEAMS TO THE 1948 OLYMPICS IIHF. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  7. Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games: Men's Ice Hockey Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  8. Canada Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  9. Czechoslovakia Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
  10. Switzerland Ice Hockey at the 1948 Sankt Moritz Winter Games Sports-reference. Viitattu 24.8.2016. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekko talviolympialaisissa 1948.