Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1950 järjestettiin Lontoossa 13.–22. maaliskuuta. Kisojen järjestäjämaaksi kysyttiin myös Suomea[2].
Hallitseva mestari Tšekkoslovakia ei saanut lähetetyksi joukkuetta kisoihin, koska lähes koko joukkue vangittiin[2]. Syynä oli maan petos ja vangitseminen tapahtui juuri joukkueen lähdön kynnyksellä. Vangittujen joukossa oli muun muassa Gustav Bubník. Puolestaan Suomessa syksyllä 1949 käyty keskustelu johti siihen, että Suomen Jääkiekkoliitto ei lähettänyt maajoukkuetta kisoihin[2]. Päätös katkeroitti muutaman vanhan polven maajoukkuekiekkoilijan siinä määrin, että he lopettivat pelaajauransa[2]. Suomea turnauksessa edustivat vain tarkkailija Risto Lindroos ja kokousedustaja Harry Lindblad[2].
Harry Allen,
March Darling,
Billie Dawe,
Jack Davis,
Robert Davis,
Wilburn Delaney,
Donald Gauf,
Doug Gilburn,
Leo Lucchini,
Jack Manson,
Doug McAuley,
Ab Newsome,
Al Purvis,
Don Stanley,
Bob Watt,
Pete Wright,
Nassic Young
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
Yhdistynyt kuningaskunta
Kultaa.svg){kind=small}
Kanada
Hopeaa
Yhdysvallat
Pronssia
Sveitsi.svg){kind=small}
Iso-Britannia
Norja
Ranska.svg){kind=small}
Belgia
Ruotsi
Alankomaat