Heikki Riihiranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heikki Riihiranta
Riihiranta Helsingin kirjamessuilla 2016.
Riihiranta Helsingin kirjamessuilla 2016.
Henkilötiedot
Syntynyt4. lokakuuta 1948 (ikä 75)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Hexi
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 180 cm
Pelinumero 5
Pelaajaura
Pääsarjaura 1967–1983
Seurat HIFK (SMS / SML)
Winnipeg Jets (WHA)

Heikki Lauri Olavi Riihiranta (s. 4. lokakuuta 1948 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. SM-tasolla "Hexi" Riihiranta voitti viisi mestaruutta ja yhteensä yhdeksän mitalia. Riihiranta oli ensimmäisiä suomalaisia jääkiekkoammattilaisia Pohjois-Amerikassa. Hän toimi myös pitkään Suomen jääkiekkomaajoukkueen johtajana saavuttaen vuoden 1995 MM-kisoissa kultamitalin.

Jääkiekkovaikuttaja Frank Moberg nimesi Riihirannan vuonna 2011 HIFK:n historian kolmanneksi suurimmaksi legendaksi Matti Hagmanin ja Juha Rantasilan jälkeen. Moberg luonnehti häntä johtajaksi, joka oli HIFK:n pelityylin ruumiillistuma. Taidon puutteen hän korvasi mahtavalla taistelulla ja sytytti Mobergin mukaan niin katsojat kuin oman joukkueenkin.[1] HIFK on jäädyttänyt Riihirannan pelinumeron.

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HIFK:n puolustajat Juha Rantasila ja Heikki Riihiranta.

Riihiranta aloitti hyökkääjänä Karhu-Kissoissa, mutta pian siirtyi HIFK:n riveihin, jossa edusti koko SM-uransa. Ensimmäisen HIFK-kautensa (1967–1968) Riihiranta pelasi vielä laitahyökkääjänä, kunnes seuraavalla kaudella joukkueen pelaajavalmentajaksi tullut kanadalainen Carl Brewer siirsi kovaotteisen Riihirannan puolustajan paikalle. Riihiranta pelasi HIFK:ssa kaudet 1967–1974 ja 1977–1983. Hän voitti viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia. Runkosarjassa Riihiranta pelasi 393 SM-sarja- ja -liiga-ottelua tehden pisteet 50+119. Pudotuspeleissä hänen tehopisteensä oli 6+9 34 ottelussa.

WHA:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihiranta ja Veli-Pekka Ketola tekivät ensimmäisinä suomalaisina ammattilaissopimuksen WHA-liigaan. Kumpikin pääsi Winnipeg Jetsin joukkueeseen. Riihiranta pelasi Winnipegissä kolme kautta ja voitti vuonna 1976 WHA:n mestaruuden Avco Trophyn.

Maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkueessa Riihiranta edusti Suomea neljissä MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa. Lisäksi hän oli mukana Suomen ensimmäisessä Kanada Cup -joukkueessa. Yhteensä Riihiranta pelasi maajoukkueessa 103 ottelua pisteillä 5+11.

Toimitsijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihiranta oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen mukana uudestaan vuodet 1993–2003, jolloin hän toimi Suomen joukkueenjohtajana. Riihiranta oli toimessa sekä Curt Lindströmin että Hannu Aravirran päävalmentajuuskauden.

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 5 Suomen mestaruutta (1969, 1970, 1974, 1980, 1983)
  • 1 SM-hopea ja 3 -pronssia
  • WHA:n mestaruus (1976)
  • Valinta SM-sarjan All Stars -kentälliseen (1974)
  • Suomen Jääkiekkoleijona #78
  • HIFK on jäädyttänyt Riihirannan pelinumeron 5

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1967–1968 HIFK SMS 20 3 2 5 6
1968–1969 HIFK SMS 20 3 7 10 26 Kanada-malja
1969–1970 HIFK SMS 21 6 15 21 16 Kanada-malja MM 6 0 0 0 0
1970–1971 HIFK SMS 30 2 15 17 17
1971–1972 HIFK SMS 32 1 8 9 32 OK 6 1 1 2 2
MM 10 1 2 3 12
1972–1973 HIFK SMS 35 3 8 11 63 MM 10 1 0 1 12
1973–1974 HIFK SMS 36 10 22 32 50 Kanada-malja Ykköstähdistö MM 10 1 1 2 10
1974–1975 Winnipeg Jets WHA 64 8 14 22 30
1975–1976 Winnipeg Jets WHA 70 1 8 9 26 4 0 4 4 6 Avco Cup
1976–1977 Winnipeg Jets WHA 53 1 16 17 28 KC 5 0 3 3 12
1977–1978 HIFK SML 32 5 12 17 54
1978–1979 HIFK SML 36 5 8 13 82 6 0 6 6 25
1979–1980 HIFK SML 32 5 6 11 41 7 3 1 4 12 Kanada-malja
1980–1981 HIFK SML 35 4 8 12 54 7 2 0 2 12
1981–1982 HIFK SML 31 3 4 7 71 5 0 2 2 2
1982–1983 HIFK SML 33 0 4 4 17 9 1 0 1 13 Kanada-malja
13 kautta yhteensä SMS/SML 393 50 119 169 529 34 6 9 15 64
3 kautta yhteensä WHA 187 10 38 48 84 4 0 4 4 6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riku Korkki: Jäätävä polte. Iltalehti Urheilu, 2011, nro 20.4., s. 8.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]