Matti Hagman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matti Hagman
Matti Hagman.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 21. syyskuuta 1955
Helsinki
Kuollut 12. lokakuuta 2016 (61 vuotta)
Espoo
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka hyökkääjä
Maila vasen
Pituus 184 cm
Paino 83 kg
Lempinimi Hakki[1]
Pelinumero 20
Pelaajaura
Pääsarjaura 1972–1992
Seurat HIFK (SM-liiga)
Boston Bruins (NHL)
Quebec Nordiques (WHA)
Edmonton Oilers (NHL)
EV Landshut (DBL)
Hockey-Reipas (SM-liiga)
NHL-varaus 104. varaus, 1975
Boston Bruins
WHA-varaus 43. varaus, 1975
New England Whalers

Matti Risto Tapio Hagman (21. syyskuuta 1955 Helsinki12. lokakuuta 2016 Espoo)[2][3] oli suomalainen jääkiekkohyökkääjä. Hän oli ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut pelaaja NHL:ssä. Hagman ei kuitenkaan ollut ensimmäinen suomalainen NHL-pelaaja, sillä Pentti Lund oli uransa alussa vielä Suomen kansalainen.

SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa keskushyökkääjä Hagman pelasi 513 ottelua tehoin 288+462. Pudotuspeleissä Hagmanin saldo on 20+36 47 ottelussa. Hän voitti kolme Suomen mestaruutta ja yhteensä kahdeksan SM-mitalia.

Hän on Suomen pääsarjassa kaikkien aikojen pistetilastossa kolmantena Janne Ojasen ja Arto Javanaisen jälkeen; syöttötilastossa Hagman on toisena Ojasen pitäessä kärkipaikkaa.

Yhteensä Hagman teki neljän NHL-kautensa aikana 145 pistettä (56 maalia ja 89 syöttöä) 257 ottelussa. WHA:ssa hänen saldona oli 53 ottelussa 25+31 (=56 tehopistettä).

Hagman tunnettiin etenkin loistavana pelintekijänä, joka antoi tarkkoja syöttöjä. Suomessa Hagman pelasi kahden kauden mittaista Lahden Hockey-Reippaan visiittiä lukuun ottamatta aina HIFK:ssa. Hän aloitti uransa 1972 ja lopetti 1992. Väliin mahtuu 13 kautta HIFK:ssa, kaksi Reippaassa, neljä Pohjois-Amerikassa ja yksi Saksassa.

Menestyneimmäksi suomalaiseksi NHL-kiekkoilijaksi arvioitu Jari Kurri arvioi Marko Lempisen Hagman-kirjassa, että ”Hakkia voi hyvällä syyllä kutsua kaikkien aikojen lahjakkaimmaksi suomalaispelaajaksi” ja muistuttaa, että tämän mennessä NHL:ään hänellä ei ollut kotimaisia esikuvia. Hagman puolestaan raivasi tietä juuri Kurrille ja muillekin suomalaispelaajille.[4]

Pitkäaikainen Hifk-vaikuttaja Frank Moberg nimesi Matti Hagmanin vuonna 2011 seuran suurimmaksi legendaksi, jonka pelisilmä ja taidot olivat todella ainutlaatuiset. ”Hyökkääjä, jossa yhdistyivät huippukiekkoilijan kaikki ominaisuudet”, Moberg analysoi ja lisäsi tämän olleen hyvin vaativa niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori Matti Hagman oli myös lupaava yleisurheilija, joka juoksi 400 metriä parhaimmillaan aikaan 49,3 sekuntia käsiajanotolla mitattuna. Hagman harrasti myös koripalloa ja pesäpalloa jääkiekon lisäksi.[6]

Pohjois-Amerikan vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagmanin ammattilaisura sai lähtölaukauksen kesällä 1975, kun hänet varattiin sekä NHL:n että WHA:n varaustilaisuudessa. Hagman aloitti NHL-varauksen tehneessä Boston Bruinsissa vuonna 1976. Tuohon aikaan eurooppalaiset pelaajat eivät olleet vielä tehneet läpimurtoaan. Bostonin valmentaja Don Cherry lukeutui eurooppalaispelaajia aliarvioivien valmentajien joukkoon. Niinpä Hagman ei missään vaiheessa saanut kovinkaan paljoa peliaikaa. Matti Hagman pelasi puolitoista kautta Bostonissa ja ehti kokea joukkueensa mukana Stanley Cupin finaalinkin 1977 ennen siirtymistään WHA-liigan Quebec Nordiquesiin, jossa teki kovat tehot.

Paluu Suomeen, mestaruus ja pistepörssiennätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagman palasi syksyksi 1978 Suomeen. Kaudella 1979–1980 hän lopulta johti HIFK:n mestariksi. Kauden runkosarjassa sentteri keräsi ennätykselliset 37+50=87 tehopistettä, vaikka oli yhden ottelun pelikiellossa. Ennätystä paransi kaudella 1986–1987 Kärppien Kari Jalonen 44 ottelua sisältävässä runkosarjassa, kun Hagman pelasi vielä 10 joukkueen liigassa 35 peliä.

Uudelleen ammattilaiseksi Edmontoniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hifk-vaiheen jälkeen Hagman yritti uudelleen NHL:ssä vuosina 1980–1982 maineikkaassa Edmonton Oilersissa. Kanadassa keskushyökkääjä jäi kuitenkin ilman suurta henkilökohtaista menestystä kaikkien aikojen kiekkoilijana pidetyn Wayne Gretzkyn varjossa. Oilers-joukkuetoveri Jari Kurri on arvioinut, että jossain muussa NHL-seurassa ”Hakki” olisi noussut suureksi tähdeksi. Erityisellä lämmöllä suomalaista muistelee arvostetuimpien kanadalaiskiekkoilijoiden joukkoon kuuluva Mark Messier. Tämä rikkoi ainoan kerran urallaan tavoitellun 50 maalin rajapyykin suomalaisen rinnalla pelatessaan kaudella 1981–82 ja ylistää helsinkiläistä ”suureksi pelinrakentajaksi”.[7]

Maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komeasta urastaan huolimatta Hagman pelasi maajoukkueessa suhteellisen vähän. Pelejä hänelle kertyi Suomen paidassa 104 tehoin 21+42. Hagman edusti maataan neljä kertaa MM-tasolla, kerran olympialaisissa ja kolmesti Kanada-cupissa.

Joulukuussa 1977 Hagman edusti myös kertaalleen Kanadaa Moskovan Izvestija-turnauksessa. Hän edusti tuolloin Quebec Nordiquesia, joka korvasi turnauksessa Kanadan maajoukkueen. Tapausta luonnehdittiin erikoiseksi, sillä Hagman teki turnauksessa maalin Suomen maajoukkuetta vastaan.[8][9]

Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauransa jälkeen Matti Hagman toimi apuvalmentajana HIFK:ssa ja Jokereissa[10] sekä päävalmentajana Junkkarit HT:ssä[11], sveitsiläisessä HC Martignyssa[12], EPS:ssa[13] ja HC Salamoissa. [14]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Hagman opiskeli Töölön yhteislyseossa, Helsingin Etu-Töölössä.

Matti Hagmanin isä oli monessa lajissa menestynyt urheilija Nils Hagman. Matin poika Niklas on myös useita kausia NHL:ssä pelannut maajoukkuetason jääkiekkoilija. Matti Hagmanin sisko on entinen pikajuoksija Riitta Salin, joka voitti urallaan muun muassa Euroopan-mestaruuden.

Urheilu-uran jälkeen Matti Hagmanilla oli sopeutumisvaikeuksia siviilielämään, ja alkoholin käyttö kärjistyi hengenvaaralliseen terveyden heikkenemiseen 2009.[6]

Hagman kuoli 11.–12. lokakuuta välisenä yönä 2016, hakeuduttuaan muutamaa päivää aiemmin hoitoon espoolaiseen sairaalaan.[15]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hagman myös näytteli Tapio Suomisen ohjaamassa vuonna 1990 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa Porttikielto taivaaseen. Entinen jalkapalloilija Kai Haaskivi on Hagmanin lanko.

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3 Suomen mestaruutta (1974, 1980, 1983)
  • 2 SM-hopeaa ja 3 -pronssia
  • SM-liigan paras pistemies (1980, 1983, 1984, 1985)
  • SM-sarjan ja -liigan maalipörssin voittaja (1974, 1980)
  • SM-liigan syöttöpörssin voittaja (1980, 1983, 1984, 1985)
  • SM-sarjan vuoden tulokas (1974)
  • Lynces Academicin parhaan hyökkääjän patsas (1980, 1983)
  • Valinta SM-liigan All Stars -kentälliseen (1980, 1983)
  • HIFK on jäädyttänyt Hagmanin pelinumeron 20.
  • Suomen Jääkiekkoleijona #98

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1972–1973 HIFK SMS 13 11 5 16 7
1973–1974 HIFK SMS 35 30 9 39 20 - Kanada-malja JEM
HIFK jun. 6 10 6 16 2
1974–1975 HIFK SMS 33 30 16 46 27 MM 9 2 3 5 4
1975–1976 HIFK SML 36 24 34 58 39 4 1 1 2 5 OK 6 1 4 5 2
MM 10 4 6 10 14
1976–1977 Boston Bruins NHL 75 11 17 28 0 9 0 1 1 0 KC 5 2 4 6 6
1977–1978 Boston Bruins NHL 15 4 1 5 2
Quebec Nordiques WHA 53 25 31 56 16 MM 5 1 1 2 8
1978–1979 HIFK SML 36 20 37 57 53 6 1 6 7 4
1979–1980 HIFK SML 35 37 50 87 87 7 3 10 13 6 Kanada-malja Ykköstähdistö
1980–1981 Edmonton Oilers NHL 75 20 33 53 16 9 4 1 5 6
1981–1982 Edmonton Oilers NHL 72 21 38 59 18 3 1 0 1 0 KC 5 1 2 3 4
1982–1983 HIFK SML 36 23 41 64 50 9 9 8 17 11 Kanada-malja Ykköstähdistö MM 10 2 5 7 4
1983–1984 HIFK SML 37 22 47 69 33 2 1 1 2 2
1984–1985 HIFK SML 34 23 44 67 24
1985–1986 EV Landshut DBL 39 26 51 77 26 3 1 1 2 2
1986–1987 HIFK SML 44 17 51 68 37 3 0 1 1 10
1987–1988 HIFK SML 35 25 35 60 24 6 4 5 9 6 KC 5 1 0 1 0
1988–1989 HIFK SML 44 11 30 41 23 2 0 1 1 0
1989–1990 Hockey Reipas I div 44 18 47 65 4 4 2 3 5 0
1990–1991 Hockey Reipas SML 44 15 35 50 24
1991–1992 HIFK SML 42 8 20 28 18 8 1 3 4 2

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Knuuttila, Mikko: Näistä kuvista Matti ”Hakki” Hagman muistetaan iltasanomat.fi. 12.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
  2. Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 5.11.2016, s. C 26
  3. Matti Hagman Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen)
  4. Virolainen, Antti: Viina oli tuhota Hakin. Ilta-Sanomat, 28.10.2011, s. 51.
  5. Korkki, Riku: Jäätävä polte. Iltalehti Urheilu, 20.4.2011, s. 8.
  6. a b Riitta Salin kärsi Hakki-veljensä puolesta. Ilta-Sanomat, 2.11.2011, s. 30.
  7. Messier: Hakki on yksi kaikkien aikojen pelinrakentajista. Ilta-Sanomat, 28.10.2011, s. 51.
  8. Matti Hagman 60-vuotta – "päivääkään en vaihtaisi pois" smliiga-alumni.fi. 21.9.2015. SM-Liiga Alumni ry. ”Quebec Nordiquesin riveissä Hagman kirjautti harvinaisen tilastomerkinnän: hänen seuransa edustaessa Kanadaa Izvestija-turnauksessa joulukuussa 1977 Hakki teki maalin Suomen verkkoon!” Viitattu 19.9.2016.
  9. "Oma koira puri" – Muistatko, kun Matti Hagman kuritti Leijonia? yle.fi. 18.9.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 20.9.2016.
  10. Kiekkosankaritkin särkyvät – vuodet kaukalossa kuluttivat Hagmania HS.fi. Viitattu 14.10.2016.
  11. Matti Hagman 60-vuotta – "päivääkään en vaihtaisi pois" - SM Liiga SM Liiga. 21.9.2015. Viitattu 14.10.2016.
  12. martin merk und samuel hufschmid // switzerland: Matti Hagman wird Martigny-Trainer www.hockeyfans.ch. Viitattu 14.10.2016.
  13. Jää-Kotkat ja KalPa karsinnasta Mestikseen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 14.10.2016.
  14. MATTI HAGMAN ON POISSA! – HCK SALAMAT www.salamat.fi. Viitattu 14.10.2016.
  15. Lempinen, Marko: Jääkiekkolegenda Matti Hagman on kuollut Ilta-Sanomat. 12.10.2016. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]