Markus Mattsson

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Markus Mattsson
Henkilötiedot
Syntynyt 30. heinäkuuta 1957 (ikä 60)
Suoniemi
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Pelipaikka maalivahti
Hanska oikea
Pituus 183 cm
Paino 83 kg
Lempinimi Kimi
Pelinumero 19/35/30
Pelaajaura
Pääsarjaura 1973–1987
Seurat Ilves (SML),
Winnipeg Jets (WHA/NHL),
Tulsa Oilers (CHL),
Quebec Nordiques (WHA),
Minnesota North Stars (NHL),
Birmingham South Stars (CHL),
Los Angeles Kings (NHL),
New Haven Nighthawks (AHL),
Tappara (SML)
NHL-varaus 87, 1977
New York Islanders

Markus Mattsson (s. 30. heinäkuuta 1957 Suoniemi) on suomalainen ammattilaisuransa lopettanut jääkiekkomaalivahti. Mattsson oli ensimmäinen suomalaismaalivahti Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa.

Mattsson pelasi Suomessa vain tamperelaisjoukkueissa. Ilvestä hän edusti kaudet 19731977 ja Tapparaa Pohjois-Amerikasta paluunsa jälkeen 19841987. Tapparassa Mattsson voitti kaksi Suomen mestaruutta. Yhteensä hän pelasi SM-sarjassa ja -liigan runkosarjassa 199 ottelua, joista 155 kentällä. Pudotuspeleissä hän oli kentällä jokaisessa pelaamassaan 17 ottelussa.

Pohjois-Amerikassa Mattsson pelasi seitsemän kautta. Kesällä 1977 hänet varattiin sekä NHL:ään että WHA:han. Mattsson siirtyi WHA:n Winnipeg Jetsiin samana vuonna 12. lokakuuta[1]. Hänet kaupattiin kesken kauden Quebec Nordiquesiin, josta hänet kuitenkin myytiin takaisin Winnipegiin vielä samana keväänä. Winnipegissä hän pelasi vuoden 1981 loppuun. Mattsson voitti WHA:n mestaruuden 1979 ja jatkoi joukkueessa, kun Winnipeg siirtyi pelaamaan NHL:n puolelle liigojen yhdistyessä. Kauden 19811982 Mattsson pelasi CHL-liigassa. Seuraavaksi kaudeksi hän siirtyi Minnesota North Starsiin ja sieltä edelleen Los Angeles Kingsiin, jossa lopetti NHL-uransa. Tammikuussa 1984 Mattsson jäi historiankirjoihin, kun hän pysäytti Wayne Gretzkyn 51 ottelun pisteputken pelaamalla nollapelin. Pelejä Mattssonille kertyi NHL:n runkosarjassa 92 ja WHA:ssa 68.

Mattsson pelasi maajoukkueessa yhteensä 45 ottelua. Hän puki Suomen paidan päälleen kuitenkin vain kerran MM-kisoissa ja kahdesti Kanada Cupissa.

Pelaajauransa jälkeen Mattsson on toiminut perheyritys Insta Group Oy:n hallituksen kokopäiväisenä puheenjohtajana. Mattsonilla on kaksi lasta, Niklas ja Nora, jotka ovat myös jo Insta Groupin hallituksessa.[2]

Saavutukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O V PMK NP T% O V PMK NP T%             Turnaus O V PMK NP T%
1973–1974 Ilves SMS JEM 3 3,00
1973–1974 Ilves A-SMS
1974–1975 Ilves SMS 15 0 JMM 5 1 2,80 0
1975–1976 Ilves SML 16 2 89,5 MM 0
JEM 4 4,00
1976–1977 Ilves SML KC 2 1 10,50 0
1977–1978 Winnipeg Jets WHA 10 4 3,52 0 88,3
1977–1978 Tulsa Oilers CHL 2 1 3,91 0 86,7
1977–1978 Quebec Nordiques WHA 6 1 6,77 0 81,9
1978–1979 Winnipeg Jets WHA 52 25 3,63 0 88,3 Avco Cup
1979–1980 Winnipeg Jets NHL 21 5 3,25 2
1979–1980 Tulsa Oilers CHL 20 10 2,81 2 89,7
1980–1981 Winnipeg Jets NHL 31 3 4,50 1
1980–1981 Tulsa Oilers CHL 5 3 2,01 1 92,5
1981–1982 Tulsa Oilers CHL 50 26 3,95 0 86,4 1 0 7,00 0 KC 2 0 7,50 0
1982–1983 Minnesota North Stars NHL 2 1 3,60 1 91,4
1982–1983 Birmingham South Stars CHL 28 17 3,31 1 90,5
1982–1983 Los Angeles Kings NHL 19 5 4,34 1 85,7
1983–1984 Los Angeles Kings NHL 19 7 4,31 1 85,1
1983–1984 New Haven Nighthawks AHL 31 16 3,88 0 88,5
1984–1985 Tappara SML 26 3,88 0
1985–1986 Tappara SML 33 3,20 91,3 8 1,38 94,3 Kanada-malja Ykköstähdistö
1986–1987 Tappara SML 33 19 3,09 3 87,6 9 7 3,00 1 90,4 Kanada-malja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.
  2. Tiesitkö? Suomen entinen NHL-maalivahti luotsaa 100 miljoonan euron yritystä, jonka vastuulla on Puolustusvoimien turvallisuus Viitattu 24.12.2017.
Edeltäjä:
Matti Hagman
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja
1975
Seuraaja:
Kari Makkonen
Edeltäjä:
Kari Takko
Urpo Ylönen -palkinnon voittaja
1986
Seuraaja:
Hannu Kamppuri