Christian Ruuttu

Mitalit
Maa: Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Alle 20-v. MM-kilpailut

Christian Ruuttu
Henkilötiedot
Syntynyt	20. helmikuuta 1964 (ikä 62); Lappeenranta
Kansalaisuus	Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi	Krisu
Pelipaikka	keskushyökkääjä
Maila	vasen
Pituus	183 cm
Paino	91 kg
Seura
Seura	Los Angeles Kings
Sarja	NHL
Tehtävä	Euroopan pelaajatarkkailun päällikkö
Pelaajaura
Pääsarjaura	1982–1999
Seurat	Ässät (SML); HIFK (SML); Buffalo Sabres (NHL); Chicago Blackhawks (NHL); Vancouver Canucks (NHL); Västra Frölunda HC (SEL); Grasshopper Zürich (NLB); Espoo Blues (SML)
NHL-varaus	134. varaus, 1983; Buffalo Sabres
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Christian Ruuttu (s. 20. helmikuuta 1964 Lappeenranta) on entinen jääkiekkoilija ja Espoon Bluesin entinen toiminnanjohtaja.

Peliuransa jälkeen Ruuttu toimi kykyjenetsijänä Phoenix Coyotesin palveluksessa vuosina 2004–2011, minkä jälkeen hän siirtyi Los Angeles Kingsin organisaatioon. Ruuttu työskentelee Kingsin Euroopan scoutingin päällikkönä. Kun Kings voitti Stanley Cupin NHL-kauden 2011–2012 päätteeksi, myös Ruuttu sai Stanley Cup -sormuksen.^[1]

Pelaajana Christian Ruuttu tunnettiin hyvänä syöttelijänä, jolla oli oivallinen pelinäkemys. Taidollisen osaamisen lisäksi hänestä löytyi kaukalokamppailuja pelkäämätöntä taistelijaluonnetta.^[2]

Ruuttu valittiin vuonna 2003 Suomen jääkiekkoleijonaksi numero 134.^[3]

Seuraura

Juniorivuodet ja SM-liiga

Ruuttu muutti jo pikkupoikana isänsä työn perässä Poriin ja pelasi koko junioriuransa vaihto-oppilasvuotta lukuun ottamatta Porin Ässissä.

Ruutun ura alkoi Ässissä SM-liigassa 1982. Hänestä tuli Veli-Pekka Ketolan "manttellinperijä" joukkueen ykköskentällisen keskushyökkääjänä. Laitahyökkääjinään hänellä oli yleensä Arto Javanainen ja Kari Makkonen. Ässissä hän pelasi kaudet 1982–1985 ja teki 105 ottelussa 47 maalia.

Kauden 1985–1986 Ruuttu kiekkoili HIFK:ssa. Hänet valittiin tuona kautena SM-liigan All Stars -hyökkääjäksi, ja siirtyi seuraavaksi kaudeksi NHL:ään.

NHL

NHL-seura Buffalo Sabres varasi Ruutun seitsemännellä kierroksella numerolla 134 vuoden 1983 varaustilaisuudessa. Ruuttu pelasi Buffalossa kaudet 1986–1992.

Nuori suomalainen sai "myllyttäjänä" tunnetun kookkaan laitahyökkääjän Mike Folignon heti ketjukaverikseen, kun NHL-ura oli aluillaan Buffalo Sabresissa vuonna 1986. "Ryminäpelistä" tunnettu nuori joukkue koki valmentajavaihdoksia, mutta kasvoi kuitenkin nopeasti liigan häntäpään joukosta yhdeksi NHL:n kärkiryhmistä.^[2]

Kesällä 1992 Ruuttu myytiin Winnipeg Jetsin kautta Chicago Blackhawksiin, jossa hän pelasi kaudet 1992–1994. Buffalo vaihtoi Ruutun Winnipegin Stephane Beauregardiin 15. kesäkuuta. Winnipeg puolestaan vaihtoi Ruutun uudestaan Beauregardiin 10. elokuuta Chicagosta, joka oli vaihtanut Dominik Hašekin Beauregardiin ja varausoikeuteen kolme päivää aikaisemmin. Kauppojen lopputuloksena Chicago sai Ruutun ja neljännen kierroksen varausoikeuden, Buffalo Hašekin ja Winnipeg ei mitään. Ruuttu pelasi HIFK:ssa kaudella 1994–1995 NHL:n työsulun ajan. Ruutun NHL-ura päättyi kauteen 1994–1995 Vancouver Canucksissa, jonne hän siirtyi kesken kauden Chicago Blackhawksista. NHL:ssä hän pelasi yhteensä 621 ottelua, joissa teki 134 maalia ja antoi 298 syöttöä.

Ruotsi ja Sveitsi

NHL-uran jälkeen Ruuttu pelasi Ruotsin Elitserienin Västra Frölundassa joukkueensa kapteenina 1995–1996 (32 ottelua, 13 maalia ja 25 syöttöä) sekä Grasshoppersissa Sveitsin B-liigassa kaudella 1996–1997 (42 ottelua, 31 maalia ja 40 syöttöä).

Paluu Suomeen

Ruuttu palasi Suomeen kaudeksi 1997–1998, jolloin hän voitti Suomen mestaruuden HIFK:ssa.

Ruutun ura päättyi 1998–1999 kauteen Espoo Bluesissa, jossa hän teki 45 ottelussa tehot 11+28=39.

Maajoukkueura

Christian Ruutulla on tilillään kaikkiaan 136 A-maaottelua ja 20 nuorten maaottelua. Hän voitti Suomen jääkiekkomaajoukkueessa kaksi MM-hopeaa vuosina 1992 sekä 1994 ja yhden Kanada-cupin pronssin.

Muuta

Ruutun poika Alexander Ruuttu on myös jääkiekkoilija. Christianin isä Kalevi Ruuttu loi pitkän uran jääpalloerotuomarina, ja isoisä Lauri Ruuttu pelasi jääpalloa Viipurin Susissa ja Helsingin Jalkapalloklubissa.^[4]

Tilastot

			Runkosarja					Pudotuspelit					Palkinnot	Arvokisat
Kausi	Joukkue	Liiga	O	M	S	Pist.	RM	O	M	S	Pist.	RM		Turnaus	O	M	S	Pist.	RM
1980–1981	Ässät	jun.	4	1	1	2	2
1981–1982	Belmont Hill H.S.	H.S.
1982–1983	Ässät	SML	36	15	18	33	34	–	–	–	–	–		JMM	7	2	2	4	14
	Ässät	jun.	5	2	6	8	12
1983–1984	Ässät	SML	37	18	42	60	72	9	2	5	7	12		JMM	7	0	4	4	6
	Olympiajoukkue	SML	1	0	0	0	2	–	–	–	–	–
	Ässät	jun.	2	0	2	2	12
1984–1985	Ässät	SML	32	14	32	46	34	8	1	6	7	8		MM	6	1	1	2	16
1985–1986	HIFK	SML	36	16	38	54	47	10	3	6	9	8		MM	10	2	5	7	12
1986–1987	Buffalo Sabres	NHL	76	22	43	65	62	–	–	–	–	–		MM	10	0	0	0	18
1987–1988	Buffalo Sabres	NHL	73	26	45	71	85	6	2	5	7	4		KC	5	2	1	3	10
1988–1989	Buffalo Sabres	NHL	67	14	46	60	98	2	0	0	0	2
1989–1990	Buffalo Sabres	NHL	75	19	41	60	66	6	0	0	0	4		MM	9	5	3	8	4
1990–1991	Buffalo Sabres	NHL	77	16	34	50	96	6	1	3	4	29		MM	10	7	3	10	10
1991–1992	Buffalo Sabres	NHL	70	4	21	25	76	3	0	0	0	6		KC	6	1	5	6	4
														MM	5	0	1	1	6
1992–1993	Chicago Blackhawks	NHL	84	17	37	54	134	4	0	0	0	2
1993–1994	Chicago Blackhawks	NHL	54	9	20	29	68	6	0	0	0	2		MM	4	2	2	4	4
1994–1995	HIFK	SML	20	4	8	12	24	–	–	–	–	–
	Chicago Blackhawks	NHL	20	2	5	7	6	–	–	–	–	–
	Vancouver Canucks	NHL	25	5	6	11	23	9	1	1	2	0
1995–1996	Västra Frölunda HC	SEL	32	13	25	38	98	12	4	7	11	34		MM	6	0	2	2	2
1996–1997	Grasshopper-Club Zürich	NLB	42	31	40	71	72	11	5	9	14	6		MC	4	1	0	1	2
1997–1998	HIFK	SML	44	11	28	39	24	9	3	3	6	8
1998–1999	Espoo Blues	SML	45	14	22	36	40	4	0	1	1	0
9 kautta	Yhteensä	NHL	621	134	298	432	714	42	4	9	13	49	arvokisat		75	21	23	44	88
7 kautta		SML	251	92	188	280	277	40	9	21	30	36