Isännänviiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isännänviiri on yleisnimitys viirille, jota pidetään nostettuna omakotitalon tai kesämökin lippusalkoon. Isännänviirin sanoma on, että isäntäväki on paikalla viirin ollessa nostettuna.[1] Isännänviirinä voidaan käyttää suku-, kaupunki-, kunta-, maakunta- tai siniristiviiriä.

Isännänviirit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siniristiviiri isännänviirinä

Isännänviirien käyttö Suomessa alkoi yleistyä 1950-luvulta alkaen. Suomalaisten isännänviirien esikuvina pidetään muissa Pohjoismaissa käytettyjä viirejä.[2]

Siniristiviiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteiseksi isännänviiriksi ymmärretään Suomen lippuun siniristiviiri, jota voidaan käyttää, ellei saatavilla ole oikeaa kotiseutuviiriä. Siniristiviiri on pohjaltaan valkoinen, ja siinä on merensininen risti. Ristin leveys on yleensä noin yksi kolmasosa viirin leveydestä. Siniristiviiri alkoi yleistyä 1980-luvulta alkaen.[2]

Vaakunaviiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin alettiin valmistaa vaakunaviireiksi kutsuttuja isännänviirimalleja. Vaakunaviirissä viirin tyveen on asetettu neliönmuotoisena kyseisen kylän, kunnan, suvun tai järjestön vaakuna, viirin loppuosan ollessa väritykseltään maakuntaan tai käytetyn vaakunan väreihin viittaava.

Vaakunaviirejä on valmistettu myös maakuntavaakunoiden pohjalta pääasiassa maakuntien liittojen toimesta. Maakuntakohtaisista vaakunaviireistä käytetään usein nimitystä maakuntaviiri.

Myös pursilippuihin kuuluvat majaviirit seuraavat vaakunaviirien ulkomuotoa.

Isännänviirin mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isännänviirin pituus on yleensä noin puolet lipputangon pituudesta. Viirin kannan leveyden suhde koko viirin pituuteen on yleensä noin 1:10.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa isännänviirillä voi liputtaa muulloin kuin liputuspäivinä, jolloin on tapana liputtaa siniristilipulla.[3] Isännänviirillä ei voi suorittaa suruliputusta, eikä sitä ei tule nostaa salkoon samanaikaisesti Suomen lipun kanssa.[1]

Isännänviirin käyttöä tai ulkonäköä ei säädellä laissa. Viiriä ei myöskään tarvitse laskea yöksi.[2]

Viirien väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisten viirien väritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siniristiviiri Finnish general pennant.svg Suomen lippuun pohjautuva viiri.
Suomenruotsalaisten viiri General pennant of Finland-Swedes.svg Suomenruotsalaisten ristilippuun pohjautuva viiri.
Ahvenanmaan viiri Pennant of Åland.svg Värit pohjautuvat vuonna 1954 vahvistetun Ahvenanmaan lipun väreihin.[2]
Etelä-Karjalan viiri Pennant of Southern Karelia.svg Värit pohjautuvat Karjalan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Jukka Suvisaari vuonna 1989.[2]
Etelä-Pohjanmaan viiri Pennant of Etelä-Pohjanmaa.svg Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.[2]
Hämeen viiri Pennant of Häme.svg Värit pohjautuvat Hämeen maakuntavaakunan punaisen taustan sekä hopeisten ruusujen ja tähtien väreihin.[2]
Kainuun viiri Pennant of Kainuu.svg Värit hyväksytty Kainuun maakuntaliiton kokouksessa 4.10.1976.[2]
Karjalan viiri Pennant of Karjala.svg Karjalan perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Savo-karjalaisen osakunnan tunnusväreihin.[2] Värit pohjautuvat Savon ja Karjalan maakuntavaakunoiden väreihin.
Keski-Pohjanmaan viiri Pennant of Keski-Pohjanmaa.svg Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin. Viirin on suunnitellut heraldikko Kari K. Laurla vuonna 1979.[2]
Keski-Suomen viiri Pennant of Keski-Suomi.svg Keski-Pohjanmaan perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Keskisuomalaisen osakunnan tunnusväreihin.[2] Viiristä esiintyy myös musta-puna-valkoista mallia.
Kymenlaakson viiri Pennant of Kymenlaakso.svg Kymenlaakson perinteiset maakuntavärit, jotka perustuvat Kymenlaakson osakunnan tunnusväreihin.[2]
Lapin viiri Pennant of Lappi.svg Värit pohjautuvat Lapin maakuntavaakunan punaisen taustan ja villimiehen vihreiden seppeleiden väreihin.[2]
Pohjois-Pohjanmaan viiri Pennant of Pohjois-Pohjanmaa.svg Värit pohjautuvat Pohjanmaan maakuntavaakunan väreihin.[2]
Ruotsinkielisen Pohjanmaan viiri Pennant of Swedish-speaking Ostrobothnia.svg Suomenruotsalaisten perinteiset värit.[2]
Satakunnan viiri Pennant of Satakunta.svg Satakunnan maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.[2]
Savon viiri Pennant of Savo.svg Savon maakuntavaakunaan pohjautuvat perinteiset maakuntavärit.[2]
Uudenmaan viiri Pennant of Uusimaa.svg Uudenmaan maakuntavaakunaan pohjautuvat värit.[2]
Ruotsinkielisen Uudenmaan viiri Pennant of Swedish-speaking Uusimaa.svg
Varsinais-Suomen viiri Pennant of Varsinais-Suomi.svg Varsinais-Suomen maakuntaliitto päätti vuonna 1970 maakunnan viirin väreiksi punaisen ja keltaisen, jonka myötä punakeltainen viiri on vakiintunut koko maakunnan viiriksi.[2][4]
Ruotsinkielisen Varsinais-Suomen viiri Pennant of Swedish-speaking Varsinais-Suomi.svg

Vaakunaviirien väritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalan maakuntaviiri Etelä-Karjala maakuntaviiri.svg Otettu käyttöön Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston päätöksellä 10.12.2002.[5] Poikkeuksena Etelä-Karjalan perinteiseen viirin, maakuntaviirissä käytetään Karjalan yleisviirin värejä.
Kymenlaakson maakuntaviiri Kymenlaakso.vaakunaviiri.svg Perustuu Kymenlaakson maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1968.[2]
Pirkanmaan maakuntaviiri Pirkanmaa.vaakunaviiri.svg Perustuu Pirkanmaan maakuntavaakunaan. Viirin on suunnitellut heraldikko Gustaf von Numers vuonna 1957.[2]
Pohjanmaan maakuntaviiri Pohjanmaan maakunnan vaakunaviiri.svg Pohjanmaan liiton käyttämä maakuntaviiri.[6]
Pohjois-Karjalan maakuntaviiri Pohjois-karjala.vaakunaviiri.svg Perustuu Pohjois-Karjalan maakuntalippuun, joka on vihitty käyttöön maakuntahallituksen toimesta 8.6.1997.[7]
Päijät-Hämeen maakuntaviiri Päijät-häme.vaakunaviiri.svg Perustuu Päijät-Hämeen maakuntavaakunaan, jonka on suunnitellut graafikko Tapani Aartomaa vuonna 1997.[8] Aiemmin käytössä on ollut heraldikko Olof Erikssonin vuonna 1983 suunnittelemaan vaakunaan pohjautuva viiri.[2]
Päijät-Hämeen viiri 1983-1997 Päijät-Häme viiri 1983-1997.svg
Varsinais-Suomen maakuntaviiri Varsinais-Suomen maakuntaviiri.svg Varsinais-Suomen liiton käyttämä maakuntaviiri.[4]

Viirit muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiden lippuihin perustuvia viirejä Ruotsin Örnsköldsvikissä.

Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa käytetään isännänviireihin rinnastettavia viirejä.

Norja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjassa on käytössä Norjan lippuun pohjautuvia viirejä. Joissain viireissä käytetään punaisella pohjalla valkoreunaista, sinistä raitaa, kun taas jotkin viirit sisältävät Norjan lipun ristikuvion. Raidallinen viiri on yleisempi Itä-Norjassa, kun taas ristiviiriä käytetään maan länsiosissa. Viiri saa olla tangossa myös yöllä.[9]

Ruotsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on käytössä Ruotsin lipun väreihin perustuva sini-keltainen viiri, jota käytetään muina kuin virallisina liputuspäivinä. Sitä ei myöskään tarvitse laskea tangosta yön ajaksi. Viirin pituuden tulee olla kolmasosa lipputangon pituudesta ja se tulee nostaa salkoon sininen puoli ylöspäin. Viirin värejä tai tarkkaa mallia ei ole säädetty laissa, jonka takia käyttöön on tullut myös ristikuviollinen viiri. Ruotsin kansallisarkisto ei kuitenkaan suosittele ristiviirin käyttöä.[10]

Tanska[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa on käytössä Tanskan lippuun perustuva viiri, jossa on punaisella pohjalla valkoinen risti. Viiriä voidaan käyttää lipputangon koristeena virallisten lipustuspäivien ulkopuolella. Tanskan lippuun perustuvan viirin tulee olla pituudeltaan noin puolet lipputangon pituudesta ja viirin valkoisen ristin tulee yltää viirin kärkeen saakka.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Caius Kajanti: Suomen lippu kautta aikojen, s. 547, 577. Suojakallio oy, 1985.
  • Jari P. Havia, Pentti J. Mäntynen: Liputusopas, s. 38-41. Suomalaisuuden liitto, 1996.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Caius Kajanti: Suomen lippu kautta aikojen, s. 577. Suojakallio oy, 1985.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Jari P. Havia, Pentti J. Mäntynen: Liputusopas, s. 38-41. Suomalaisuuden liitto, 1996.
  3. Caius Kalanti: Suomen lippu kautta aikojen, s. 547. Suojakallio oy, 1985.
  4. a b Maakuntaviiri Varsinais-Suomen Liitto. Viitattu 20.5.2021.
  5. Etelä-Karjalan liitto: Vaakunaselitys ja kuvat, malli vaakunan käyttöohjeiksi. web.archive.org. 10.8.2020. Viitattu 27.4.2021.
  6. Maakunnan tunnusmerkit Obotnia. Viitattu 5.7.2021.
  7. Maakuntalippu ja -viiri pohjois-karjala.fi. Viitattu 27.6.2020.
  8. Maakuntatunnukset Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 21.6.2020.
  9. Hege Bakken Riise: Kjenner du flaggreglene? NRK. 8.8.2006. Viitattu 12.5.2021. (norjaksi)
  10. Vimpel Riksarkivet. Viitattu 12.5.2021. Ruotsi
  11. Flagning med vimpel Dannebrogsviden. Viitattu 12.5.2021. Tanska