Trusti

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Trust (oikeustiede))
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Trusti (engl. trust) on angloamerikkalaisessa common law -oikeusjärjestelmässä erityinen omistusjärjestely, joka rakentuu kaksoisomistukselle. Trusti perustuu englantilaisen ennakkotapausoikeuden oikeustekniselle jaottelulle equity-oikeuteen ja common law -tapaoikeuteen. Sille ei ole vastinetta mannereurooppalaisissa oikeusjärjestelmissä. Kaksoisomistuksen myötä trustissa on yhtä aikaa kaksi esinekohtaista oikeutta ilman, että kyse olisi varsinaisesta yhteisomistuksesta. Näiden oikeuksien haltijoiden oikeusasema omistuksen kohteena olevan esineen tai omaisuuden suhteen on keskenään erilainen.[1]

Trusti on lyhyesti "toisen henkilön eduksi hallittu varallisuuskokonaisuus".[2] Vastaavaa instituutiota ei ole lainkaan Suomen oikeusjärjestelmässä.

Trustin periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trustissa on kolme osapuolta:

  1. asettaja eli perustaja (settlor),
  2. edunvalvoja eli uskottu mies (trustee),[3][4] joka on omaisuuden laillinen omistaja, ja
  3. edunsaajat (beneficiary), jotka ovat omaisuuden asiallisia omistajia.

Asettaja siirtää omaisuuden valitsemalleen edunvalvojalle, joka pitää omaisuutta hallussaan edunsaajien hyväksi.[5][3] Trusti voidaan perustaa osapuolten välisellä sopimuksella, suullisella ilmoituksella, testamentilla taikka tuomioistuimen päätöksellä.

Edunvalvojalla on omaisuuden muodollinen (legaalinen) omistusoikeus, johon kuuluvat sekä hallinta että rajoitettu luovutus- ja luottokompetenssi. Edunsaajalla on taas omaisuuden asiallinen omistusoikeus, johon kuuluvat asettajan määräämistä etuuksista nauttiminen, tietynlainen omistajansuoja sekä ns. oikeus jäljittää esine kolmannen käsiin (tracing), joka tarkoittaa sitä, että edunsaajan intressi seuraa trustin huolimatta sen luovutuksesta kolmannelle. Edunsaajan equity-oikeuteen perustuva omistusoikeus pysyy omaisuuteen kytkettynä, vaikka omaisuuden common law -perusteinen haltija vaihtuu.[6]

Trustin tarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä:

  • Yksityisyys – esimerkiksi testamentin ehdot ovat julkisia, mutta trustin ehdot eivät ole.
  • Omaisuuden suojelu tuhlaamiselta – trusti voi suojella edunsaajan (esim. jos perinnönsaaja on lapsi) omaisuutta häneltä itseltään.
  • Hyväntekeväisyys – joidenkin maiden lainsäädännön mukaan kaikki hyväntekeväisyysyhteisöt tulee perustaa trusteina.
  • Eläkesuunnitelma – joissakin maissa työnantaja perustaa trustin, jossa työntekijät ja heidän huollettavansa ovat edunsaajia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trusti-insituutio otettiin käyttöön Englannissa 1100-1200-lukujen aikana. Ensimmäisten trustien uskotaan olleen ristiretkille lähteneiden maanomistajien perustamia. Tyypillisesti yläluokkainen maanomistaja viipyi joitakin vuosia poissa kotimaastaan. Tänä aikana hänen omaisuudestaan huolehti trustee, jolle myönnettiin oikeus toimia maanomistajan sijaisena. Oli tärkeää, että trusteella oli samat oikeudet kuin omistajallakin, sillä trusteen tuli voida kerätä veroja ja päättää siitä, kuka sai kylvää maanomistajan peltoja. Trusteen täysivaltaisuuden vuoksi joskus saattoi syntyä ongelma, kun ristiretkeläinen palasivat. Koska Common Law-oikeuden mukaan trustee oli laillinen omistaja, hän saattoi pitää maat itsellään yksinkertaisesti kieltäytymällä luovuttamasta niitä todelliselle omistajalle. Tämän vuoksi kehitetyn trust-järjestelyn mukaan poissaoleva maanomistaja säilyi aina edunsaajana eli asiallisena omistajana.[7]

Monien tutkijoiden mukaan trusti periytyi islamilaisesta lainsäädännöstä, sillä ristiretkien kohteina olleissa Lähi-idän maissa oli olemassa jo vastaava järjestely. Islamilaisen maailman waqfit olivat trustin tavoin toimivia hyväntekeväisyyttä varten perustettuja säätiöitä.[8][7]

Yksi varhaisista trusteista löytyy fransiskaanimunkkien historiasta. Koska munkit tekivät köyhyyslupauksen, he eivät voineet omistaa mitään yksityisesti. Munkeille kuitenkin annettiin henkilökohtaisia lahjoituksia, mutta varat siirrettiin munkkien sijasta edunvalvojalle, joka oli tavallisesti luostarin apotti. Koska lahjoitusten antajille oli tärkeää, että varat käytettiin nimenomaan munkkien hyväksi, niin osapuolten välille syntyi trusti, jossa edunsaajana oli lahjoituksen saanut munkki.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkola, s. 184–185.
  2. Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 3. artiklan 1. kohdan c-alakohta "henkilö". (SopS 2/1991)
  3. a b KHO:2013:51 www.kho.fi. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 2.3.2018.
  4. FINLEX ® - Hovioikeuden päätöksiä: Helsingin HO 31.01.2006 229 www.finlex.fi. Viitattu 2.3.2018.
  5. Mikkola, s. 186.
  6. Mikkola, s. 187–188.
  7. a b c Hudson, Alastair: Equity and Trusts, s. 37-38. Routledge, 2016. ISBN 1317306945.
  8. Peter C. Hennigan: ”Introduction”, The birth of a legal institution: the formation of the waqf in third-century. Brill, 2004. ISBN 9004130292.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkola, Tuulikki: Trust: Oikeusvertaileva tutkimus. Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]