Trust (oikeustiede)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Trust (engl. trust) on angloamerikkalaisessa common law -oikeusjärjestelmässä erityinen omistusjärjestely, joka rakentuu kaksoisomistukselle. Trust perustuu englantilaisen ennakkotapausoikeuden oikeustekniselle jaottelulle equity-oikeuteen ja common law -tapaoikeuteen. Sille ei ole vastinetta mannereurooppalaisissa oikeusjärjestelmissä. Kaksoisomistuksen myötä trustissa on yhtä aikaa kaksi esinekohtaista oikeutta ilman, että kyse olisi varsinaisesta yhteisomistuksesta. Näiden oikeuksien haltijoiden oikeusasema omistuksen kohteena olevan esineen tai omaisuuden suhteen on keskenään erilainen.[1]

Trust on lyhyesti "toisen henkilön eduksi hallittu varallisuuskokonaisuus".[2] Vastaavaa instituutiota ei ole lainkaan Suomen oikeusjärjestelmässä.

Trustin periaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trustissa on teknisesti kolme osapuolta: sen perustaja (settlor eli asettaja), omaisuuden laillinen omistaja (trustee) ja omaisuuden asiallinen omistaja (beneficiary eli edunsaaja). Asettaja (settlor) siirtää omaisuuden valitsemalleen henkilölle (trustee), joka pitää omaisuutta hallussaan tästä järjestelystä etua saavan tahon (beneficiary) hyväksi.[3] Trust voidaan perustaa osapuolten välisellä sopimuksella, suullisella ilmoituksella, testamentilla taikka tuomioistuimen päätöksellä.

Trusteella on omaisuuden muodollinen (legaalinen) omistusoikeus, johon kuuluvat sekä hallinta että rajoitettu luovutus- ja luottokompetenssi. Edunsaajalla (beneficiary) on taas omaisuuden asiallinen omistusoikeus, johon kuuluvat asettajan määräämistä etuuksista nauttiminen, tietynlainen omistajansuoja sekä ns. oikeus jäljittää esine kolmannen käsiin (tracing), joka tarkoittaa sitä että edunsaajan intressi seuraa trust-omaisuutta huolimatta sen luovutuksesta kolmannelle. Edunsaajan equity-oikeuteen perustuva omistusoikeus pysyy omaisuuteen kytkettynä, vaikka omaisuuden common law -perusteinen haltija vaihtuu.[4]

Trustin tarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä:

  • Yksityisyys – esimerkiksi testamentin ehdot ovat julkisia, mutta trustin ehdot eivät ole.
  • Omaisuuden suojelu tuhlaamiselta – trust voi suojella edunsaajan (esim. jos perinnönsaaja on lapsi) omaisuutta häneltä itseltään.
  • Hyväntekeväisyys – joidenkin maiden lainsäädännön mukaan kaikki hyväntekeväisyysyhteisöt tulee perustaa trust-muotoisina.
  • Eläkesuunnitelma – joissakin maissa työnantaja perustaa trustin, jossa työntekijät ja heidän huollettavansa ovat edunsaajia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trust-järjestely otettiin käyttöön Englannissa 1100-1200-lukujen aikana. Ensimmäisten trustien uskotaan olleen ristiretkille lähteneiden maanomistajien perustamia. Tyypillisesti yläluokkainen maanomistaja viipyi joitakin vuosia poissa kotimaastaan. Tänä aikana hänen omaisuudestaan huolehti trustee, jolle myönnettiin oikeus toimia maanomistajan sijaisena. Oli tärkeää, että trusteella oli samat oikeudet kuin omistajallakin, sillä trusteen tuli voida kerätä veroja ja päättää siitä, kuka sai kylvää maanomistajan peltoja. Trusteen täysivaltaisuuden vuoksi joskus saattoi syntyä ongelma, kun ristiretkeläinen palasivat. Koska Common Law-oikeuden mukaan trustee oli laillinen omistaja, hän saattoi pitää maat itsellään yksinkertaisesti kieltäytymällä luovuttamasta niitä todelliselle omistajalle. Tämän vuoksi kehitetyn trust-järjestelyn mukaan poissaoleva maanomistaja säilyi aina edunsaajana eli asiallisena omistajana.[5]

Monien tutkijoiden mukaan trust periytyi islamilaisesta lainsäädännöstä, sillä ristiretkien kohteina olleissa Lähi-idän maissa oli olemassa jo vastaava järjestely. Islamilaisen maailman waqfit olivat trustin tavoin toimivia hyväntekeväisyyttä varten perustettuja säätiöitä.[6][5]

Yksi varhaisista trust-järjestelyistä löytyy fransiskaanimunkkien historiasta. Koska munkit tekivät köyhyyslupauksen, he eivät voineet omistaa mitään yksityisesti. Munkeille kuitenkin annettiin henkilökohtaisia lahjoituksia, mutta varat siirrettiin munkkien sijasta edunvalvojalle, joka oli tavallisesti luostarin apotti. Koska lahjoitusten antajille oli tärkeää, että varat käytettiin nimenomaan munkkien hyväksi, niin osapuolten välille syntyi trust-järjestely, jossa edunsaajana oli lahjoituksen saanut munkki.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikkola, s. 184–185.
  2. Sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi, 3. artiklan 1. kohdan c-alakohta "henkilö". (SopS 2/1991)
  3. Mikkola, s. 186.
  4. Mikkola, s. 187–188.
  5. a b c Hudson, Alastair: Equity and Trusts, s. 37-38. Routledge, 2016. ISBN 1317306945.
  6. Peter C. Hennigan: ”Introduction”, The birth of a legal institution: the formation of the waqf in third-century. Brill, 2004. ISBN 9004130292.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mikkola, Tuulikki: Trust: Oikeusvertaileva tutkimus. Kansainvälisen talousoikeuden instituutti, 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]