Paratiisin paperit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paratiisin paperit ovat vuonna 2017 medialle vuodettuja salaisia asiakirjoja, jotka paljastavat yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden harjoittamaa verovälttelyä veroparatiisipalveluja tarjoavien yhtiöiden kautta. Aineisto sisältää noin 13,4 miljoonaa asiakirjaa. Tutkivien toimittajien kansainvälinen yhteenliittymä (ICIJ) aloitti aineistoon liittyvät julkiset paljastukset marraskuussa 2017.[1] Se on yksi maailman suurimmista tietovuodoista.[2]

Tietovuodon keskipisteessä on Appleby-lakitoimisto, josta vuodetut tiedot varastettiin. Vuoto paljasti useiden valtionpäämiesten, kuten Kanadan pääministeri Justin Trudeaun ja Elisabet II:n sijoituksia.[3]

EU-parlamentti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU-parlamentti arvosteli marraskussa 2017 rikkaiden ja yritysten mahdollisuutta alhaisiin veroihin veroparatiiseissa. Romanian konservatiivi Monica Macovein mukaan 13 miljoonaa dokumenttia osoittivat miten laajaa korruptio ja rahanpesu on. ”Tämä tapahtuu meidän silmiemme alla täällä Euroopassa ja olemme osasyyllisiä, jos emme purkaa veroparatiiseja.” Malta ei ole toimeenpannut EU:n rahanpesudirektiiviä eikä EU:n yhteistä syyttäjäviranomaista. Vuonna 2018 EU aikoo tutkia EU-passien myyntiä investointien palkaksi.[4]

Malta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paratiisivuodossa Maltalta löytyi eniten suomalaisia ja ruotsalaisia. Juuri ennen tietovuotoa lokakuussa 2017 tapettiin Maltalla autopommilla tutkiva journalisti Daphne Caruana Galizia.[5][6]

Paljastuksista ilmenee, että liikemies Antti Herlin lähetti toukokuussa 2016 Maltalle 3 miljoonaa euroa. Rahoilla yritettiin pelastaa suomalaisten omistamaa Nemea-veroparatiisipankkia. Viranomaiset tutkivat myös 10 miljoonan euron talletusta Nemea-pankkiin Azerbaidžanista.[7]

Noin 350 suomalaisella on yhteys maltalaisiin yhtiöihin. Suomalaiset omistavat Maltan kautta laivoja, huvijahteja ja osuuksia nettikasinoista ja tekevät sijoituksia. Malta on Euroopassa merkittävä verkkokasinoiden ja peliyhtiöiden kotipaikka. Suomessa rahapelien monopoli on Veikkauksella. Suomen poliisihallitus on tehnyt tutkintapyyntöjä rahapeliyhtiöiden laittomasta markkinoinnista.[8]

Kilpailun vääristyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion veroparatiisikeskusteluissa verosuunnittelun esitettiin vääristävän kilpailua. Pienyritykset eivät kilpaile samoilla ehdoilla, jos suuryrityksille sallitaan merkittävästi pienepi veroprosentti. Esimerkiksi Maltalla yritysvero on 35 %. Kuitenkin esimerkiksi ulkomainen kauppaketju Lidl maksaa voitoistaan vain muutamia prosentteja veroja. Paikallisten kauppiaiden korkea verotus tekee kilpailun heille vaikeaksi.

Palkkiot veroparatiisin kautta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuryritykset palkitsevat työntekijöitään veroparatiisien kautta muun muassa paratiisin papereista tutun lakitoimisto Applebyn ja IT-jätti CGI:n avustamana. Yli 150 suomalaista on ollut mukana CGI:n palkitsemisjärjestelyssä: mukaan lukien Suomen eduskunta, oikeushallinto ja Helsingin kaupunki. Tulojen ilmoitus Suomen verottajalle on tulonsaajan vastuulla. [9]

Urheiluseurat ovat perustaneet trusteja, joiden kautta on maksettu pelaajille palkkioita. Jalkapalloseura Glasgow Rangers maksoi kymmeniä miljoonia puntia pelaajien palkkioita trustiin. Pelaajat ottivat trustilta korotonta ”lainaa” ja välttyivät näin veroilta. Kesällä 2017 Britannian korkein oikeus päätyi verottajan kannalle, kun se katsoi että trustista saatavia tuloja on verotettava.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]