Daphne Caruana Galizia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Daphne Caruana Galician valokuva patsaan juurella Vallettassa 18. marraskuuta 2017.

Daphne Caruana Galizia (26. elokuuta 1964 Sliema, Malta16. lokakuuta 2017 Bidnija, Malta) oli maltalainen vapaa toimittaja[1]. Caruana Galizia kirjoitti suosittua blogia, jossa hän arvosteli Maltan johtoa korruptiosta. Vuonna 2016 hän paljasti tietovuoto Panaman papereiden yhteydessä selvinneitä Maltan johdon epäiltyjä yhteyksiä veroparatiisiyhtiöihin. Hänet murhattiin 16. lokakuuta 2017.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caruana Galizia opiskeli St Dorothyn nunnakoulussa Mdinassa ja St Aloysiusin koulussa Birkirkarassa. Hän opiskeli arkeologiaa Maltan yliopistolla ja valmistui kandidaatiksi vuonna 1997.[1]

Caruana Galizia oli naimisissa ja hänellä oli kolme lasta[1].

Blogi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caruana Galizia kirjoitti blogia, jossa hän käsitteli korruptiota Maltalla ja arvosteli kärkkääseen tyyliin poliitikkoja[3]. Hän ilmoitti olevansa poliittisesti sitoutumaton. Caruana Galizian blogia on kerrottu parhaimmillaan luetun enemmän kuin Maltan kaikkia sanomalehtiä yhteensä.[4]

Useimmiten hänen juttujensa kohteena olivat vuonna 2013 hallitukseen nousseen Työväenpuolueen kansanedustajat, mutta hän arvosteli myös oppositiopuolue Kansallismielistä puoluetta ja sen puheenjohtajaa Adrian Deliaa.[3] Hän kirjoitti rikollisten ja Maltalla toimivan euroopanlaajuisen nettiuhkapelin kytköksistä ja Maltan pankkien roolista rahanpesussa[4].

Vuodesta 2016 lähtien Caruana Galizia osallistui Panaman paperien läpikäymiseen. Tietovuoto paljasti, että pääministeri Joseph Muscatin kansliapäällikkö Keith Schembrillä ja energiaministeri Konrad Mizzillä on salaiset pöytälaatikko- eli näennäisyritykset Panamalla.[3] Caruana Galizian mukaan kumpikin sai laitonta rahaa Azerbaidžanista[5]. Kumpikin kiisti väärinkäytökset ja väittivät, ettei heidän yrityksiään oltu koskaan käytetty[6]. Poliisi jätti epäilyt tutkimatta. Maltan oikeusjärjestelmä ei ole riippumaton, sillä pääministeri nimittää poliisin ylimmän johtajan ja tuomarit.[3] Sen jälkeen maltalainen korruptiotutkija Jonathan Ferris tutki tapausta Maltan rahanpesun vastaisessa Rahoituksen tutkimus- ja arviointiyksikössä (Financial Intelligence Analysis Unit (FIAU). Hän sai potkut kesäkuussa 2017, minkä hän uskoo johtuvan siitä, että hänen työnsä uhkasi paljastaa arkaluontoisia salaisuuksia.[6]

Vuoden 2017 alussa Caruana Galizia väitti, että myös pääministerin vaimo Michelle Muscat on ollut panamalaisen pöytälaatikkoyrityksen todellinen omistaja[3]. Caruana Galizia epäili, että Michelle Muscatin pöytälaatikkoyritys oli saanut 1 000 000 dollaria Azerbaidžanin presidentti İlham Aliyevin tyttäreltä Leyla Aliyevalta[6][5]. Pääministeri Muscat kiisti väitteet ja kutsui niitä suurimmaksi valheeksi Maltan poliittisessa historiassa.[3]

Caruana Galizia epäili, että Maltan valtiovarainministeri Chris Cardona kävi bordellissa konferenssimatkalla Saksassa tammikuussa 2017. Cardona kiisti väärinkäytösepäilyn.[6]

Sekä pääministeri Muscat, että Kansallismielisen puolueen johtaja Delia nostivat Caruana Galiziaa vastaan syytteet kunnianloukkauksesta. Delia veti kuitenkin syytteen pois viikkoa ennen Caruana Galizian murhaa.[7]

Caruana Galizia oli tehnyt artikkeleita myös polttoaineen salakuljetuksesta ja nimennyt niissä useita tutkinnan kohteena olevia epäiltyjä. Verkoston epäillään salakuljettaneen kymmenientuhansien eurojen arvosta polttoainetta Libyasta Euroopan markkinoille. Ryhmällä epäillään olevan yhteyksiä Italian Sisilian järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja libyalaisiin miliisijohtajiin.[8] Caruana Galizia sanoi, että Darren Debono, entinen maltalainen jalkapalloilija, jota epäiltiin polttoaineen salakuljetuksesta, oli uhannut häntä sähköpostitse[5].

Murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caruana Galizia kuoli 16. lokakuuta 2017, kun hänen vuokraamaansa autoon asetettu pommi räjähti hänen ajaessaan. Puoli tuntia aiemmin hän oli julkaissut blogikirjoituksen otsikolla: "Se konna Schembri oli tänään oikeudessa ja kiisti olevansa konna". Hänen mukaansa "Konnia on nyt kaikkialla, minne katsookin. Tilanne on epätoivoinen."[3]

Samana iltana Muscat kutsui Caruana Galizian murhaa barbaariseksi hyökkäykseksi sananvapautta kohtaan. Hänen mukaansa: "Kaikki tietävät, että Caruana Galizia oli yksi minun ankarimmista kriitikoistani, sekä poliittisesti että henkilökohtaisesti, kuten hän oli muillekin" ja "Tapahtunutta ei voi hyväksyä".[3] Hänen mukaansa syytökset murhan poliittisista motiiveista olivat "täyttä hulluutta"[5].

Caruana Galizian poika kutsui pääministeriä ja muita korruptiosta syytettyjä hallituspoliitikkoja osasyyllisiksi ja vastuullisiksi äitinsä kuolemaan, koska hallitus on antanut rankaisemattomuuden kulttuurin kukoistaa. Hänen mukaansa: "Ei juuri lohduta, että pääministeri sanoo, ettei hän lepää ennen kuin tekijät on löydetty, kun hän johtaa hallitusta joka on rohkaissut tätä samaa rankaisemattomuutta". Pojan mukaan hänen äitinsä murhattiin, koska tämä asettui lain ja lain rikkomiseen pyrkivien ihmisten väliin.[3]

Maltalla on aiempina vuosina tapahtunut useita autopommimurhia. Syyllisiä ei ole saatu kiinni, mutta niiden on uskottu liittyvän rikollisten taisteluihin alueista[4].

EU-parlamentin vasemmistoryhmä GUE-NGL:n rahanpesuasiantuntijoihin kuuluva saksalainen Fabio di Masi sanoi murhan korostavan tarvetta siihen, että EU:ssa on saatava aikaan tehokkaat lait rahanpesua, veronkiertoa, korruptiota ja "terrorismin" rahoittamista vastaan.[4]

21. lokakuuta hallitus tarjosi 1 000 000 euron palkkion tiedoista, jotka johtaisivat murhasta vastuussa olevien tunnistamiseen. Hallituksen mukaan "oikeuden täytyy toteutua hinnalla millä hyvänsä".[9] Caruana Galizian perhe ei hyväksy hallituksen ideaa[7].

Eräs Italiassa, Maltalla ja Libyassa toimivaa polttoaineen salakuljetusverkostoa tutkiva italialaissyyttäjä arvioi, että murha saattaisi liittyä verkostosta kirjoittamiseen. Italian viranomaiset olivat tutkineet salakuljetusrinkiä kuukausien ajan ennen murhaa. Italian poliisi teki lukuisia pidätyksiä polttoaineen salakuljetusepäilysten takia Caruana Galizian murhan jälkeen.[8] Italian poliisi pidätti Debonon neljä päivää murhan jälkeen Lampedusalla epäiltynä polttoaineen salakuljetuksesta ja laittoi hänet kotiarestiin[5][10].

22. lokakuuta Vallettassa tuhannet ihmiset osallistuivat mielenosoitukseen Maltan poliisin päämajan edustalla vaatien poliisipäällikön eroa. Mielenilmaus järjestettiin Caruana Galizian muistolle. Mielenosoittajat olivat huolissaan toimittajiin kohdistuvasta uhasta.[11] Poliisi poisti mielenosoituksesta lakanan, jossa Maltaa kutsuttiin mafiavaltioksi. Seitsemän sanomalehteä julkaisi Caruana Galizian muistoksi mustan etusivun.[7]

Marraskuussa kahdeksan suurta mediataloa (joiden joukossa BBC, El Pais, Financial Times, The Guardian, La Repubblica, Le Monde, New York Times, Süddeutsche Zeitung) vaativat kirjeessään Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille komissiota selvittämään murhaa sekä tutkimaan Maltan median riippumattomuutta. Komission päämajassa laskettiin lippu puolisalkoon "Caruana Galizian kunniaksi ja kaikkien niiden, jotka ovat antaneet elämänsä sananvapauden puolesta, jota ilman vapaus on tyhjä kuori".[7]

Marraskuusta lähtien entinen korruptiotutkija Ferris haki poliisin suojelua pelätessään, että hän voisi olla vaarassa tutkittuaan Caruana Galizian väitteitä[6]. Hallituksen mukaan hän ei voi saada suojelua tietovuotajana, ennen kuin on paljastanut kaiken mitä on saanut selville.[12]

Murhatutkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murhatutkintaan osallistuivat Euroopan poliisivirasto, Maltan poliisi, Suomen keskusrikospoliisi ja Yhdysvaltain keskusrikospoliisi[13]. 4. joulukuuta 2017 pääministeri Muscat kertoi, että poliisi on pidättänyt kymmenen Maltan kansalaista epäiltyinä murhasta, ja että suurimmalla osalla heistä on rikosrekisteri.[2] 6. joulukuuta poliisi kertoi, että pommi laukaistiin ilmeisesti merellä olleesta veneestä lähetetyllä tekstiviestillä. Syytteet nostettiin kolmea henkilöä; Vince Muscatia sekä Alfred ja George Degiorgiota vastaan.[14] Caruana Galizian kaverit eivät usko, että syytetyt ovat syyllisiä, koska Caruana Galizia ei ole koskaan maininnut heitä artikkeleissaan[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Joseph Borg: Daphne Caruana Galizia obituary the Guardian. 21.11.2017. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
  2. a b KRP mukana maltalaistoimittajan murhatutkinnassa – kymmenen henkilöä pidätetty Maltalla Yle Uutiset. 4.12.2017. Viitattu 31.3.2018.
  3. a b c d e f g h i Autopommi-iskussa kuolleen maltalaistoimittajan poika: Hallitus on osasyyllinen Yle Uutiset. 17.10.2017. Viitattu 31.3.2018.
  4. a b c d Pahaenteinen murha Maltalla Kansan Uutiset. 17.10.2017. Viitattu 31.3.2018.
  5. a b c d e Meydan.TV: Malta covering up Azerbaijani bribery? Meydan TV. 27.11.2017. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
  6. a b c d e f Ex-Malta investigator 'fears for his life' BBC News. 9.1.2018. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
  7. a b c d 'They won't silence us': Thousands rally in Malta to honour slain Panama Papers journalist | CBC News CBC. 23.10.2017. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
  8. a b Maltalaistoimittajan murhan takana saattaa olla salakuljetusrinki Yle Uutiset. 24.10.2017. Viitattu 31.3.2018.
  9. Government offers €1 million reward for information to capture Daphne Caruana Galizia’s killers - The Malta Independent www.independent.com.mt. 21.10.2017. Viitattu 31.3.2018.
  10. [WATCH Italians arrest ex-Malta footballer Darren Debono in Lampedusa on fuel smuggling suspicions] MaltaToday.com.mt. 21.10.2017. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi)
  11. Tuhannet marssivat murhatun toimittajan muistolle Maltalla: "He eivät voi hiljentää meitä" Yle Uutiset. 23.10.2017. Viitattu 31.3.2018.
  12. Updated: No whistleblower status unless there is a disclosure, ministry tells Ferris - The Malta Independent www.independent.com.mt. 15.1.2018. Viitattu 31.3.2018.
  13. Suomen KRP selvittämässä kohumurhaa Maltalla - Asialinja taustoittaa Asialinja.com. 4.12.2017. Viitattu 31.3.2018.
  14. Maltan tappava auto­pommi laukaistiin mereltä käsin – toimittajan murhasta syytetään kolmea miestä Ilta-Sanomat. 6.12.2017. Viitattu 31.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]