Laakspohjan kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laakspohjan kartano (ruots. Laxpojo gård) on kartano Lohjan keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 Kustaa Vaasan kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta[1], ja kuninkaan tiedetään vierailleen kartanossa 1550-luvulla[2]. Kruunu omisti tilan 1556–1559, sen jälkeen Juhana-herttua 1559–1562 ja valtaneuvos Nils Boije 1563. Sen jälkeen tilalla on ollut runsaasti omistajia, muun muassa Magnus Linder ja hänen jälkeläisensä vuodet 1846–1906 ja vuodesta 1911 Max H. van Gilse van der Pals ja hänen jälkeläisensä.[3]

Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683[3]. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet Valter ja Ivar Thomé, ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Svante Olsson.[1]

Kartanon, jonka päätuotantosuunta on hevostalous[4], nykyisiin omistajiin kuuluvat Nina van der Pals, joka vastaa kartanon alueella toimivasta ratsastustallista, ja hänen isänsä Max van der Pals[5][6]. Nina van der Palsin puoliso on MTK:n aiempi puheenjohtaja Michael Hornborg.[7]

Laakspohjan kartanossa kuvattiin elokuvaa Siltalan pehtoori.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lohjan kirkko ympäristöineen Rakennettu kulttuuriympäristö. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 20.11.2010.
  2. Mäkelä, Orvo: "Kustaa Vaasa" seurueineen esiintyi Lohjan näyttelyssä. Helsingin Sanomat, 30.03.1994, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
  3. a b Lohjan kartanot (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Uusisuomi.fi, viitattu 22.11.2010
  5. Länsi-Uusimaa[vanhentunut linkki], viitattu 22.11.2010
  6. Laakspohjan kartano
  7. Pajala, Vuokko: "Pääsin parhaaseen porukkaan". Maatilan Pellervo, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2010.
  8. Tunnetko Suomi-filmisi?. Aamulehti, 24.6.2011, s. B20.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]