Paloniemen kartano
Paloniemen kartano | |
---|---|
Fagernäs gård | |
Sijainti | Lohja, Uusimaa |
Rakennustyyppi | Kartano |
Perustettu | 1600-luku |
Valmistumisvuosi | 1900 |
Tuhoutui | 6.1.1950 |
Suunnittelija | Eliel Saarinen |
Rakennuttaja | Hendrik van Gilse van der Pals |
Tyylisuunta | Kansallisromantiikka |
Julkisivumateriaali | Kivi, puu |
Kerrosluku | 2-3 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Paloniemen kartano oli 1600-luvulla muodostettu kartano Lohjalla, Uudellamaalla. Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 6. tammikuuta 1950, jonka jälkeen kartanoalueelle rakennettiin vanhainkoti Lohjan kunnan toimesta.[1][2]
Kartanon alueella sijaitsi myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva psykiatriseen hoitoon erikoistunut sairaala, kunnes HUS lakkautti sairaalan 2010-luvulla.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paloniemen kartano sijaitsi kannaksella Hormajärven ja Lohjanjärven välissä. Paloniemi on entinen ratsutila, josta muodostettiin 1600-luvulla kartano. Tilaan liitettiin 1620-luvulla toinen Paloniemen kylän tiloista. Noin vuonna 1760 kartanoon liitettiin Tervan perintötila, joka oli ollut kartanon lampuotitilana vuodesta 1707. Vuonna 1900 myös Humppilan yksinäinen perintötila liitettiin kartanoon. Vuonna 1939 kartanon maiden kokonaispinta-ala oli 400 hehtaaria. Sotien jälkeen pääosa kartanon maista jaettiin maanhankintalain nojalla Karjalasta tulleelle siirtoväelle.[1][2]
Omistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lista Paloniemen tilan omistajista[1]:
Nimi | Vuodet |
---|---|
Johan Petersson | 1540-1571 |
Peter Johansson | 1572-1580 |
Mårten Petersson | 1580-1600 |
Margareta | 1600-1610 |
Matti Pouki | 1616-1624 |
vouti Hans Mårtensson | 1625-1656 |
ratsumies Henrik Hansson | 1657-1662 |
Elli Henriksdotter | 1663-1685 |
Anna Mårtensdotter | 1686.1699 |
Hans Kristersson Pahlman | 1700-1702 |
Anna Mårtensdotter | 1703-1704 |
rykmentinkirjuri Nils Elsund | 1705-1709 |
Anna Tammelin | 1709-1738 |
kapteeni Otto Mauritz Jägerhorn af Storby | 1739-1794 |
kapteeni Reinhold Krabbe | 1795-1821 |
Anna Hedvig Krabbe | 1821-1823 |
majuri Per Samuel Elfving | 1824-1827 |
Sofia Elisabet Elfving | 1827-1854 |
kollegisihteeri Adolf Nymander | 1854-1871 |
Beata Sofia Adolfina Nymander | 1871-1874 |
Nymanderin perikunta | 1874-1880 |
Albert Fridolf Granstedt | 1880-1897 |
konsuli Hendrik van Gilse van der Pals | 1897-1914 |
G. A. Lackman | 1914-1927 |
Aleksander Jokinen | 1927-1930 |
Lohjan maalaiskunta | 1930-1997 |
Lohjan kaupunki | 1997- |
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paloniemen kartanon viimeisin päärakennus rakennettiin vuosina 1898-1900 osaksi kivestä ja osaksi puusta. Sen rakennutti pietarilainen tehtailija ja konsuli Hendrik van Gilse van der Pals. Rakennuksen suunnitteli professori Eliel Saarinen ja tyylisuunnaltaan se edusti kansallisromantiikkaa. Päärakennus oli osaksi kaksikerroksinen ja osaksi kolmessa kerroksessa. Kartanon alakerrassa oli 11 huonetta ja yläkerrassa 16 huonetta, Myös päärakennuksen sisustus oli osin Saarisen suunnittelemaa. Juhlasalin runsaasti koristeltu kalusto oli verhottu punaisella nahkapäällysteellä ja seiniä peitti suuret maalaukset. Huonekalut valmisti porvoolainen Iris -tehdas. Paloniemen kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 6. tammikuuta 1950. Paikalle ei enää koskaan rakennettu uutta päärakennusta vaan Lohjan kunta rakennutti tilalle vanhainkodin. Kunta oli jo vuonna 1930 ostanut rakennuksen kunnalliskodiksi. Kartanoa ympäröi hehtaarin laajuinen puisto.[4][1][2]
Kartanon talousrakennuksista suurin osa on valmistunut myös 1800-1900-lukujen vaihteessa. Näihin rakennuksiin kuuluu muun muassa tiilinen makasiini, mylly ja kivinavetta. Kartanon kivinavetan seinässä lukee rakennusvuosi 1901 ja konsuli van Gilse van der Palsin nimikirjaimet. Kartanon alueella yhä pystyssä oleviin Eliel Saarisen suunnittelemiin rakennuksiin kuuluu Lohjanjärven rannassa sijaitseva venevaja ja metsänvartijan mökki, sekä luultavasti myöskin huvimaja. Tilalla on myös aiemmin sijainnut meijeri.[1][4][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Paloniemen kartanon historiaa www.sci.fi. Arkistoitu 30.3.2021. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ a b c d Katarina Ockenström: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ Paloniemen sairaala suljetaan Lohjalla Yle Uutiset. 29.4.2010. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ a b Paloniemen kartano www.sci.fi. Arkistoitu 21.12.2022. Viitattu 13.2.2022.