2010-luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet
1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku
2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019
2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029
2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039
2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049
2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059
2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069
2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079
2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089
2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099
2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

2010-luku oli 2000-luvun toinen vuosikymmen, joka alkoi perjantaina 1. tammikuuta 2010 ja päättyi tiistaina 31. joulukuuta 2019.

Maailmanpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimin miehitys Itä-Ukrainan sodan alussa keväällä 2014.

Euroopan unionin laajeneminen hidastui, koska vain Kroatia liittyi jäseneksi 2013. Latvia ja Liettua ottivat käyttöön euron 2014 ja 2015. EU:n laajeneminen muuttui myöhemmin hajoamiseksi, kun Iso-Britannia päätti Brexit-kansanäänestyksessä erota siitä kesäkuussa 2016. Itse eroprosessi kaikkine neuvotteluineen ja kiistakysymyksineen vei vuosia, ja ero astui lopulta voimaan tammikuun lopulla 2020.

22. heinäkuuta 2011 norjalainen Anders Behring Breivik teki tuhoisan pommi-iskun Oslossa ja ammuskeli Utøyan saarella tappaen yhteensä 77 ihmistä. Etenkin islamismiin ja Isis-järjestöön liittyvä terrorismi lisääntyi Euroopassa. 7. tammikuuta 2015 rynnäkkökiväärein aseistautuneet miehet hyökkäsivät Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa. Motiiviksi on selitetty se, että lehti on julkaissut pilakuvia islamin profeetta Muhammadista. Marraskuussa 2015 Pariisissa tapettiin kuudessa paikassa eri iskuissa 132 ihmistä. Heinäkuussa 2016 Nizzassa tunisialaistaustainen mies ajoi kuorma-auton väkijoukkoon surmaten 85.

Vuonna 2014 alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa Ukrainan hallitus ja Venäjän tukemat separatistit ottavat aseellisesti yhteen. Sodan alussa separatistit miehittivät Krimin niemimaan sekä useita alueita Itä-Ukrainasta. Venäjä oli suunnitellut näiden alueiden haltuunottoja jo vuosia ennen sotaa, varsinkin kun Ukraina on suunnitellut liittyvänsä Natoon. Separatistit vastustavat Ukrainan uutta hallintoa ja vaativat alueille suurempaa itsehallintoa tai Itä-Ukrainan pääosin venäjänkielisten alueiden liittämistä Venäjään.

Venezuelassa alkoi tapahtua vuonna 2014 runsaasti levottomia mielenosoituksia presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta vastaan. Epäonnistuneen hallinnon seurauksena maa on ajautunut hyperinflaatioon ja kriisiin: demokratian taso on heikentynyt, väkivaltarikollisuus on lisääntynyt ja pula perustarvikkeista kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä on pahentunut.

Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet saivat runsaasti edistystä 2010-luvulla. Seksuaalisen häirinnän vastainen Me Too -kampanja levisi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi vuonna 2017. Suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvoi etenkin länsimaissa, joista useat laillistivat vuosikymmenen aikana samaa sukupuolta olevien avioliiton, mukaan lukien Suomi ja Yhdysvallat.[1][2] Sen sijaan Venäjällä seksuaalivähemmistöjen asemassa tapahtui notkahduksia, kun siellä on säädetty tasa-arvoa ja sananvapautta rajoittavia lakeja.[3]

Lähi-itä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoituksia Syyriassa vuonna 2011.

2010-luvun alkua leimasi erityisesti vuonna 2010 alkanut arabikevät, Tunisiasta alkanut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vaikuttava laaja protestien sarja demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaiden vaalien puolesta. Merkittävimpiä alueella vallasta syöstyjä hallitsijoita ovat olleet Egyptin presidentti Hosni Mubarak ja Libyan Muammar Gaddafi. Myös Tunisian ja Jemenin hallitukset syrjäytettiin. Myös muissa alueen valtioissa on ollut merkittäviä protesteja. Syyriassa puhkesi sisällissota maan hallituksen ja opposition välillä. Myös Libyassa sisällissota jatkui Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.

Arabikevättä seurasi "islamistiseksi talveksi" nimetty reaktio loppuvuodesta 2011, kun islamistiset liikkeet nousivat valtaan eri puolilla arabimaailmaa.[4] Egyptissä vapaissa vaaleissa suurimmaksi ryhmittymäksi nousi islamistinen Muslimiveljeskunta, jonka edustajasta Mohammed Mursista tuli maan presidentti vuoden 2012 vaaleissa. 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeija syrjäytti Mursin ja muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi.

Irakin sota julistettiin virallisesti päättyneeksi vuonna 2010, ja viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat maasta joulukuussa 2011.[5] Vuonna 2011 al-Qaedan perustaja Osama bin Laden löydettiin ja surmattiin piilopaikkaansa Pakistanissa.[6]

Joulukuussa 2014 NATO ilmoitti taistelutoimien Afganistanissa olevan ohitse 13 vuoden jälkeen, vaikka maassa onkin useita tuhansia sotilaita maan armeijan tukena.[7] Kokonaisuutena syyskuun 11. päivän iskuista alkanut terrorisminvastainen sota jatkuu kuitenkin edelleen.

Vuonna 2013 ISIS-järjestö sai merkittävän jalansijan Syyrian sisällissodassa. Kesäkuussa 2014 ISIS eteni Irakissa lähelle Bagdadia ja julisti 29. kesäkuuta 2014 hallitsemilleen alueilla islamilaisen kalifaatin. ISISin julmuudet ja avoin provokaatio, kuten panttivankien mestaus ja tämän videointi ja julkaisu saivat Yhdysvallat lähettämään joukkoja Irakiin 2014 aloittamaan laajamittaiset ilmaiskut elokuussa Irakin asevoimien ja kurditaistelijoiden avuksi. Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2015 tulleensa Syyrian hallituksen tueksi sisällissodassa.

Turkki siirtyi vahvan miehen Recep Tayyip Erdoğanin johtamana etenevästi kohti islamismia ja toiveet sen EU-jäsenyydestä hiipuivat. Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui armeijan vallankaappausyritys, joka kuitenkin kukistettiin nopeasti. Sen seurauksena Erdoğanin hallinto sai syyn erottaa tuhansia virkamiehiä ja tuomareita. Vallankaappaukseen syylliseksi Turkissa nimettiin Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Fethullah Gülenin johtama salaliitto.

Jemenissa vuonna 2004 alkanut šiialaisten huthien kapina laajeni kun arabikevään myötä maata pitkään hallinnut Ali Abdullah Saleh syrjäytettiin 2011. Syyskuussa 2014 huthit valtasivat maan pääkaupungin Sana'an. Saudi-Arabia useiden muiden arabimaiden tuella aloitti sotatoimet Jemenissa maaliskuussa 2015 Iranin tukemia šiialaisia vastaan.

Iran oli ollut YK:n julistamien eriasteisten pakotteiden kohde vuodesta 2006 lähtien koskien sen ydinohjelmaa. Heinäkuussa 2015 ilmoitettiin neuvotteluissa päässyn yhteisymmärrykseen ja talouspakotteet puretaan ja maa saa jatkaa ydinvoiman kehittämistä.

Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. heinäkuuta 2011 syntyi uusi valtio, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista kansanäänestyksen tuloksena. Maassa on runsaat öljyvarat.[8] Maassa alkoivat lähes välittömästi eri osapuolten väliset taistelut. Etelä-Sudanin sisällissota kesti yli kuusi vuotta joulukuusta 2013 helmikuuhun 2020 ja vaati lähes 400 000 kuolonuhria.

Malissa maan pohjoisosan tuaregit kapinoivat tammikuusta 2012 lähtien. Tappioiden jälkeen maan armeija syrjäytti presidentti Amadou Toumani Tourén. Kesällä islamistinen ryhmittymä kuitenkin otti vallan pohjoisosassa maata ja julisti sinne šarialain. Ranska aloitti sotilasoperaation maassa alkuvuodesta 2013.

Keski-Afrikan tasavalta ajautui kaaokseen, kun Séléka-CPSK-CPJP-UFDR-liikkeen kapinalliset valtasivat pääkaupunki Banguin 23. maaliskuuta 2013 ja syrjäyttivät presidentti François Bozizén.[9] Vallan kaapannut Michel Djotodia ilmoitti Sélékan hajottamisesta ja entiset pääasiassa muslimeja olevat sélékat hajaantuivat maaseudulle ryöstelemään, raiskaamaan ja tappamaan. Maan väestöstä on 80 prosenttia kristittyjä, jotka muodostivat anti-balaka-joukot suojakseen. Nämä hyökkäsivät myös muslimisiviilejä vastaan.

Tiede ja tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Steve Jobs esittelee iPadin vuonna 2010

Tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. heinäkuuta 2012 ilmoitettiin, että Higgsin bosoni on hyvin todennäköisesti löydetty CERNissä.[10] Kyseessä on merkittävä löytö, joka todistaisi Higgsin kentän olemassaolon.

Elokuussa 2012 NASA:n Mars Science Laboratory -luotain laskeutui Marsin pinnalle mukanaan Mars-mönkijä Curiosity. Luotaimen tarkoituksena on tutkia tarkemmin planeetan ilmastoa, geologiaa ja tulevan miehitetyn lennon mahdollisuutta.

15. toukokuuta 2013 ilmoitettiin, että ihmisen kantasoluja oli ensimmäistä kertaa onnistuneesti kloonattu.[11]

Joulukuussa 2013 Kiinan ensimmäinen kuuluotain Chang’e 3 laskeutui onnistuneesti Kuun pinnalle ja Kiinasta tuli kolmas Kuun pinnan saavuttanut maa.

ESA:n Rosetta-luotain saavutti ensimmäisenä avaruusaluksena komeetan. New Horizons -luotain ohitti Pluton heinäkuussa 2015.

Ensimmäinen täydellinen kasvojensiirto tehtiin Espanjassa 2010. Suomessa ensimmäinen osittainen kasvojensiirto tehtiin 2016.[12]

Gravitaatioaaltojen löytö vahvistettiin alkuvuodesta 2016. Havainnointi tehtiin LIGO-laboratoriossa.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmilla vuosikymmenillä alkanut digitaalinen vallankumous jatkui edelleen voimakkaasti. Vuonna 2012 yli kolmasosa maailman väestöstä käytti internetiä [13][14] ja lähes koko maailman väestö käytti kännyköitä.[13] Aiemmin kalliit ja statussymbolin arvossa olleet älypuhelimet halpenivat siten että halvemmissakin malleissa on graafinen käyttöliittymä, kosketusnäyttö ja mahdollisuus asentaa ladattavia sovelluksia. Älypuhelimiksi laskettujen laitteiden myynti ohitti peruspuhelimet vuonna 2011 Länsi-Euroopassa.[15] Aiempi kännyköiden markkinajohtaja suomalainen Nokia menetti asemiaan siinä määrin, että se myi 2013 matkapuhelinliiketoimintonsa Microsoftille. Puhelinten valmistus siirtyi pääasiassa Koreaan, sittemmin myös Kiinaan. Käyttöjärjestelmänä yleistyi ilmainen Linux-pohjainen Android.

Sosiaalisen median kasvu jatkui voimakkaana.

Internetin nopeutuminen on mahdollistanut myös tv-tasoisen kuvan suoratoiston. Yle aloitti tv-kanaviensa suoran verkkojakelun Areenassa huhtikuussa 2013 ja tilausvideopalvelu Netflix aloitti Suomessa syksyllä 2012.

2010-luvun alussa taulutietokoneet alkoivat yleistyä tavallisten kotitietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden rinnalle. Myydyimmäksi taulutietokoneeksi nousi Applen iPad.[16] Näiden laitteiden suosio hiipui vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Sähkökirjat ja niiden lukulaitteet nousivat suosioon vuosikymmenen alussa, mutta niidenkin suosio hävisi muutamassa vuodessa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjauskoron kehitys eräissä Euroopan maissa

Maailmanlaajuisen vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin päätyttyä vuonna 2009 euro ajautui syvään velkakriisiin, joka levisi useisiin valtioihin.

Kreikan hallitus ilmoitti, että maa oli vaikeuksissa valtionvelkansa maksamisessa. Vuonna 2010 Kreikan valtiontalouden pelastamiseksi hyväksyttiin suuri, kolmivuotinen tukipaketti.[17] Tämän takia Kreikassa jouduttiin järjestämään säästötoimia, jotka puolestaan johtivat suuriin mielenosoituksiin ympäri maata. Vuoden 2015 alussa maahan tuli laitavasemmistolaisen Aléxis Tsíprasin johtama hallitus. Tsípraskaan ei onnistunut irtautumaan ns. troikan eli Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission sanelemasta säästöpolitiikasta. Euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan kolmannen, 86 miljardin euron suuruisen tukipaketin elokuussa 2015.[18]

Suomessa suuret ikäluokat saavuttivat eläkeiän tämän vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen vaihteessa pelättiin eläkeläisten määrän äkillisen kasvun aiheuttavan huomattavia talousvaikutuksia, eli ns. eläkepommin ja työvoimapulaa.

Suomessa koettiin ns. "menetetty vuosikymmen" vuosina 2008–2018. 2000-luvun lopun finanssikriisin jälkeen Suomen talous kasvoi vuoden 2008 lukemiin vasta 2018.[19][20]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteis-, fantasia- ja supersankarielokuvat olivat 2010-luvulla erityisen suosittuja. 2010-luvun maailmanlaajuisesti eniten vuoden aikana tuottaneet elokuvat ovat Toy Story 3 (2010), Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011), The Avengers (2012), Frozen – huurteinen seikkailu (2013), Transformers – Tuhon aikakausi (2014), Star Wars: The Force Awakens (2015), Captain America: Civil War (2016) ja Star Wars: The Last Jedi (2017), Avengers: Infinity War (2018) ja Avengers: Endgame (2019).

Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon on 2010-luvulla saaneet elokuvat Kuninkaan puhe (2010), The Artist (2011), Argo (2012), 12 Years a Slave (2013), Birdman (2014), Spotlight (2015), Moonlight (2016), The Shape of Water (2017), Green Book (2018) ja Parasite (2019).

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun menestyneimpiä televisiosarjoja on ollut muun muassa Game of Thrones (2011–2019), Downton Abbey (2010–2015), Orange Is the New Black (2013–2019) ja House of Cards (2013–2018).

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englantilainen soul- ja poplaulaja Adele nousi suureen suosioon.

Pop, rhythm and blues, elektroninen tanssimusiikki, rap ja hip hop ovat olleet erityisen suosittuja tyylilajeja 2010-luvulla. 2010-luvulla erityisen suosittuja kevyen musiikin artisteja ovat muun muassa Adele, Avicii, Beyoncé, Justin Bieber, Katy Perry, Kesha, Lady Gaga, Maroon 5, Bruno Mars, One Direction, Rihanna, Ed Sheeran ja Taylor Swift. Menestyneitä rap- ja hip hop -artisteista ovat olleet muun muassa Drake, Eminem, Kanye West, Macklemore, Nicki Minaj ja Wiz Khalifa.[21] Myös rock on pysynyt suosittuna, joskin hieman pienemmässä mittakaavassa kuin aiempina vuosikymmeninä.[22][23] Jotkut menneinä vuosikymmeninä menestyneet rocktähdet ja -yhtyeet nousivat uudelleen suosioon 2010-luvulla, kuten AC/DC, Metallica, Red Hot Chili Peppers sekä vuonna 2016 edesmennyt David Bowie.

Suoratoistopalvelut, kuten Spotify, lisäsivät suosiotaan 2010-luvulla. CD-levyjen myynti laski.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talviolympialaiset järjestettiin 2010 Vancouverissa, 2014 Sotšissa ja 2018 Pyeongchangissa. Kesäolympialaiset pidettiin 2012 Lontoossa ja 2016 Rio de Janeirossa.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2010 Etelä-Afrikassa, jossa Espanjan jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden, 2014 Brasiliassa, jolloin Saksasta tuli mestari ja 2018 Venäjällä, jolloin Ranskasta tuli mestari. Jääkiekon maailmanmestaruuskultaa Ruotsi voitti kolmesti, Suomi, Venäjä ja Kanada kahdesti.

Lewis Hamilton voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden vuosikymmenen aikana viisi kertaa ja Sebastian Vettel neljä kertaa. Runsaasti olympia- ja MM-kultamitaleja voittaneita urheilijoita ovat muun muassa uimari Michael Phelps, juoksija Usain Bolt, hiihtäjä Marit Bjørgen ja pikaluistelija Ireen Wüst. Koripallon tärkeimpiä supertähtiä oli LeBron James, jalkapallon Lionel Messi ja Cristiano Ronaldo, sekä tenniksen Serena Williams, Roger Federer, Novak Đoković ja Rafael Nadal.

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fortnite-peli saavuttaa yli 200 miljoonaa pelaajaa. Microsoft ostaa Minecraftin kehittäjän Mojangin noin kahdella miljardilla eurolla. Elektroninen urheilu kerää huomattavasti katsojia.

Suosituimmat pelikonsolit olivat PlayStation 4 ja Xbox One.

Ilmasto ja onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haitin maanjäristyksen tuhoja.

2010-luvulla useampi vuosi oli lämpimin koskaan maapallolla mitattu vuosi. Näistä vuosi 2016 oli kaikkein lämpimin.[24]

12. tammikuuta 2010 suuri maanjäristys Haitissa tuhosi pääkaupunki Port-au-Princen ja aiheutti lähes 300 000 kuolonuhria. Suuria maanjäristyksiä oli samana vuonna myös Chilessä ja tiibetiläisten itsehallintoalueella Qinghain maakunnassa Luoteis-Kiinassa. 11. maaliskuuta 2011 maanjäristys iski Japaniin aiheuttaen tuhoisan tsunamin ja vakavan ydinvoimalaonnettomuuden. Nepalin maanjäristys 25. huhtikuuta 2015 vaati lähes 9 000 kuolonuhria ja saattoi lähes kolme miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeeseen. Voimakkaimmaksi maalle iskeneeksi ja supertaifuuniksi nimetty Taifuuni Haiyan surmasi Filippiineillä yli 10 000 ihmistä marraskuussa 2013.

20.4.2010 BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon räjähti Meksikonlahdella. Räjähdyksen jälkeen merenpohjalle noin 1 500 metrin syvyyteen romahtaneesta porausputkesta alkoi vuotaa raakaöljyä mereen.

Suuri määrä Puolan johtoa, mm. presidentti Lech Kaczyński sai surmansa Smolenskin lento-onnettomuudessa 10.4.2010. Muita huomattavia lento-onnettomuuksia olivat Malaysia Airlinesin lento 370 8.3.2014, Malaysia Airlinesin lento 17 17.7.2014 ja Germanwingsin lento 9525 24.3.2015.

Vuonna 2014 Länsi-Afrikassa puhkesi laaja ebolaepidemia, joka aiheutti yli 11 000 kuolonuhria. Loppuvuonna 2019 Kiinan Wuhanissa alkoi levitä uusi koronavirus covid-19, joka aiheutti vuoden 2020 puolella satojatuhansia kuolonuhreja vaatineen pandemian.

Terrori-iskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan iskussa 2011 kuoli 77 ihmistä ja 96 ihmistä haavoittui, kun Anders Behring Breivik teki iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä.

Pariisin terrori-iskussa marraskuussa 2015 kuoli 132 ihmistä ja haavoittui 368 ihmistä.

Orlandon yökerhoammuskelussa 2016 aseistautunut mies hyökkäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun orlandolaiseen Pulse-yökerhoon. Tekijän ampumiin luoteihin kuoli 49 ihmistä ja 53 haavoittui.

Heinäkuussa 2016 Nizzan iskussa 2016 kuoli 85 ihmistä, kun tekijä ajoi väkijoukkoon rantabulevardilla Ranskan kansallispäivänä.

Lokakuussa 2017 Las Vegasin ammuskelussa kuoli 58 ihmistä ja 527 haavoittui. Isku oli Yhdysvaltojen tuhoisin yksittäisen tekijän tekemä joukkomurha.

Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Omaha World-Herald: Young people lead way in changing same sex marriage attitudes 10.5.2012. Omaha.com. Arkistoitu 31 January 2013. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  2. "Growing Support for Gay Marriage: Changed Minds and Changing Demographics." Pew Research Center, 2013. Viitattu 18.5.2020.
  3. Homosexual propaganda law signals latest Russian crackdown worldnews.nbcnews.com. 20.12.2013. Viitattu 18.5.2020.
  4. http://www.worldaffairsjournal.org/article/arab-spring-or-islamist-winter
  5. Viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat Irakista Yle Uutiset. 18.12.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 25.1.2013.
  6. USA:n presidentti Barack Obama vahvistaa: Osama bin Laden on kuollut Iltalehti. 2.5.2011. Viitattu 25.1.2013.
  7. http://www.theguardian.com/world/2014/dec/28/us-nato-formally-end-war-afghanistan-kabul-ceremony
  8. Etelä-Sudan juhlii itsenäistymistään Yle Uutiset. 8.7.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 11.2.2013.
  9. Centrafrique : les rebelles de la Séléka pénètrent dans Bangui Le Monde. Viitattu 6.2.2014. (ranskaksi)
  10. Higgs boson: scientists 99.999% sure 'God Particle' has been found Telegraph. 4.7.2012. Viitattu 25.1.2013. (englanniksi)
  11. Cyranoski, David: Human stem cells created by cloning Nature. 15.5.2013. Viitattu 23.5.2013. (englanniksi)
  12. http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_tehty_ensimmainen_kasvojensiirto_pohjoismaissa/8690134
  13. a b Internetiin pääsee kolmannes, kännykkä löytyy lähes jokaiselta Yle Uutiset. 11.10.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 11.2.2013.
  14. World Internet Users and Population Stats Internet World Stats. 2012. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  15. http://www.itviikko.fi/uutiset/2011/09/08/idc-lypuhelimet-ohittivat-peruspuhelimet-euroopassa/201112669/7
  16. McDougall, Paul: iPad Is Top Selling Tech Gadget Ever InformationWeek. 7.10.2010. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  17. Eurozone approves massive Greece bail-out BBC News. 2.5.2010. BBC. Viitattu 11.2.2013. (englanniksi)
  18. http://yle.fi/uutiset/vihrea_valo_valtiovarainministereilta__kreikan_kolmas_tukipaketti_hyvaksytty/8229836
  19. https://www.salkunrakentaja.fi/2018/09/finanssikriisi-menetetty-vuosikymmen/
  20. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/talouden-menetetty-vuosikymmen-lahestyy-loppuaan-ekonomisti-nyt-uskaltaa-sanoa-jo-varmaksi-etta-kymmenen-vuotta-on-kurottu-kiinni/0cba14df-c2f3-3c55-a3bd-f9dc6fcbed23
  21. 2017 U.S. Music Year-End Report www.nielsen.com. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  22. Nielsen SoundScan 2011 midyear report: Music sales up for a change Los Angeles Times. 6.7.2011. Lewis, Randy. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
  23. "The Rock of Boston" WBCN Falls Victim to Rock Radio Decline Rolling Stone. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  24. Nyt se on vahvistettu – 2016 oli historian lämpimin vuosi Yle. Viitattu 8.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]