Sähkökirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun kaupunginkirjaston lainaama BeBook-lukulaite. Laitteessa luettavana Zacharias Topeliuksen Lukemisia lapsille 1.

Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai tulostaa.

Sähkökirjat kokivat boomin 2010-luvun alussa jolloin niiden ennustettiin nousevan haastamaan perinteisen kirjan. Yhdysvalloissa sähkökirjojen myynti onkin kasvanut voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien.[1] Siellä sähkökirjojen myynnin huippuvuosi oli 2014, jolloin sähkökirjojen osuus oli 26 % kirjojen kokonaismyynnistä.[2] Sähkökirjojen lukulaitteiden myynti oli huipussaan 2011.[3] Britanniassa kuluttajien tarkoitettujen sähkökirjojen myynti saavutti huippunsa 2014, jonka jälkeen se on ollut laskussa. Nousua on ollut sen jälkeen lähinnä oppikirjoissa ja tieteellisessä kirjallisuudessa.[4] 2010-luvun puolivälin jälkeen kiinnostus sähkökirjoihin väheni. Kuluttajille tarkoitettujen sähkökirjojen myynti romahti Britanniassa 2016 17 %. Samaan aikaan perinteisten kirjojen ja lehtien myynti kasvoi 7 %.[3] Vuosina 2015–2016 sähkökirjojen myynnin arvo putosi Yhdysvalloissa 21,8 %.[5]

Sähkökirjoja on runsaasti vapaassa levityksessä Internetissä. Yksi tunnetuimmista ja laajimmista ilmaisten sähkökirjojen kokoelmista on Gutenberg-projekti, johon on digitalisoitu tuhansia vapaasti levitettäviä kirjoja, joiden tekijänoikeudet ovat menneet umpeen. Gutenberg-projektin kirjat jaettiin aluksi tekstitiedostoina, myöhemmin niitä on muotoiltu myös HTML-kielellä ja muissa muodoissa. Kirjat kirjoitettiin digitaaliseen muotoon vuoteen 1989 asti käsin, ennen kuvanlukijoiden ja tekstintunnistuksen kehitystä.

Etenkin tietokirjallisuutta on jaettu paljon PDF-muodossa. Adobe on lisännyt Acrobat -ohjelmaan myös ominaisuudet, joilla PDF-tiedostoja voidaan suojata ja estää niiden kopiointi ja tulostus. Uudemmat sähkökirjat tehdään nykyään yleensä ePub-muotoon.

Syksyllä 2004 Google ilmoitti Frankfurtin kirjamessuilla ryhtyvänsä kirjojen digitointiin. Google Books avattiin joulukuussa 2004. Sen kautta voi tehdä hakuja kirjojen sisällöstä, kuten Googlen hakukoneella aiemmin Webistä. Googlen hakukone näytti tuloksia myös tekijänoikeuden suojaamista teoksista ja viisi suurta kustantajaa haastoi pian Googlen oikeuteen tekijänoikeuksiensa rikkomisesta. Juttu sovittiin 2008[6]. Vuonna 2010 Google ilmoitti perustavansa sähköisen kirjakaupan kilpailemaan Amazonin, Barnes & Noblen ja Applen kanssa.

Multimediateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla yleistyivät CD-levyltä toimivat suurteokset, kuten tietosanakirjat. CD-levy sisälsi usein itse teoksen ohella myös Windows-sovelluksen sisällön selaamiseen. Nämä mahdollisti CD-ROM-asemien yleistyminen 1990-luvun alussa ja vuoden 1991 Multimedia PC -määrittelyt. Tällaiset teokset jäivät melko lyhytaikaiseksi boomiksi. WSOY:n CD-Factaa julkaistiin CD-ROMilla 1994–2005 ja Microsoftin MSN Encartaa vuosina 1993–2009. CD-levyltä, ja myöhemmin DVD:ltä, toimivien teosten lopun syyksi on sanottu Internetin kasvanutta tarjontaa.

Tiedostomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaasti jaettavien ja tekijänoikeuksiltaan vanhentuneiden teosten teksti- ja HTML-muodon lisäksi sähkökirjoille on kehitetty eräitä erikoistuneita formaatteja.

Kaupallisten sähkökirjojen lukemiseen käytetään usein PDF-muotoisia tiedostoja. Niitä voi lukea esimerkiksi Adobe Reader ja Adobe Digital Editions -ohjelmilla, jotka ovat tehokkaita suojausominaisuuksiltaan. Ne myös säilyttävät kirjan muotoilun täsmälleen sellaisena, jollaiseksi se on asetettu – tietokoneesta ja käytettävistä ohjelmista riippumatta. Jonkin verran piratoituja kirjoja on jaettu Microsoftin .CHM-formaatissa (Microsoft Compiled HTML Help) ja sarjakuvia harrastajien CBR ja CBZ-muodoissa, jotka sisältävät skannattuja kuvia .RAR tai .ZIP-formaatissa.

International Digital Publishing Forum (IDPF) julkaisi 2007 avoimen EPUB-standardin sähkökirjojen levittämiseksi ja myymiseksi. Sen etuna on tekstin juoksevuus, jolla sisältö rivittyy usealle näyttökoolle.

Omakustanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökirjoja voi itse julkaista ilmaiseksi mm. seuraavilla tahoilla:

Amazon Kindle -lukulaitteelle tarkoitetun kirjan tulee laatia Microsoft Wordin doc- tai docx-formaatissa ja tallentaa htm- tai html (suodattu) -formaatissa.

Lulu-kustantamossa kirjat julkaistaan epub-formaatissa.

Suomalainen Ellibs-verkkokauppa ottaa myyntiin ilman erillisiä kustannuksia PDF- ja ePub-muodoissa olevia kirjatiedostoja.

Smashwords-kustantamossa hyväksytyt sähkökirjat kulkevat eri jakelupisteille kuten Apple iBookstore, Barnes & Noble, Sony Reader Store, Kobo, the Diesel eBook Store, Baker & Taylor's Blio ja Axis360. Smashwords hyväksyy ainoastaan MS Wordin *.doc-formaatissa olevat kirjat.

Yllä mainityissa kustannuspaikoissa julkaisija/tekijä määrittää itse kirjansa myyntihinnan. Tekijän osuus on 60–80 prosenttia myyntihinnasta.

Gutenberg-projekti hyväksyy ainoastaan ilmaisia julkaisuja. Tekstin tulee olla pdf-formaatissa.

Kirjoita itse -palvelun kautta kuka tahansa voi saada kirjansa Elisa Kirjassa myyntiin sähköisessä muodossa. [7]

Vapaat sähkökirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Projekti Lönnrotissa, vuodesta 2005, digitoidaan suomalaisten kirjailijoiden suomen- ja ruotsinkielisiä teoksia sekä suomenkielistä käännöskirjallisuutta. Sinne tallennetaan tekijänoikeuksista vapaita kirjoja; kirjailijan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Kirjat on ladattavissa maksutta projektin sivulta helposti omalla koneella avautuvassa zip-muodossa. Kirjat löytyvät kirjailijan mukaan[8] tai valmistumisjärjestyksessä.[9] Julkaisuja maalis-huhtikuussa 2019 on noin 2000.

Projekti Lönnrot tekee yhteistyötä Project Gutenbergin kanssa, joka on vastaava kansainvälinen hanke. Lisärajoitteena ikärajoitteen lisäksi Project Gutenbergilla on, että teoksen pitää olla julkaistu ennen vuotta 1924. Eri kielialueilta viisi eniten Gutenbergille julkaisuja tehneet: 1. englanti 48 008, 2. ranska 2 956, 3. suomi 1 985[10]; 4. saksa 1 736 ja 5. hollanti 797 kpl (21.3.2019).[11] Latausmuotoja Gutenbergillä on useita: HTML, epub, Kindle, Plain txt, txt ja zip. Epub ja Kindle –teokset voidaan lähettää myös Dropboxiin, Google Driveen ja/tai OneDriveen. Maaliskuussa 2019 Project Gutenbergin teosten lukumäärä on yli 59 000.

Lukulaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoistuneet sähkökirjojen lukulaitteet saivat uutta vauhtia 2000-luvun alussa E Ink -yhtiön kehitettyä samaa nimeä kantavan näyttötekniikan, joka mahdollistaa taustavalottoman korkean kontrastin näytön valmistamisen. Lisäksi E Ink -tekniikka ei kuluta lainkaan sähköä näytön ylläpitämiseen, mikä pienentää laitteiden virrankulutusta. Tämä tekniikan ensimmäisiä edustajia olivat Sonyn laitteet, kuitenkin Amazon Kindle nousi myydyimmäksi verkkokauppa Amazon.comin laajan sisältövalikoiman ansiosta. Huhtikuussa 2010 Apple julkaisi oman iPad-tablet-tietokoneensa, tosin perinteisellä näyttötekniikalla. Sen iBooks-ohjelmalla voi hyödyntää Applen omaa iBookstore-verkkokauppaa. Lokakuussa 2010 Barnes & Noble julkaisi värillisellä kosketusnäytöllä varustetun version NOOK -lukulaitteestaan [12] ja Amazon tiedotti tuovansa Kindle -käyttäjiensä ulottuville lähitulevaisuudessa mahdollisuuden lainata ostamiaan sähkökirjoja toisilleen 14 vuorokauden ajaksi [13].

Lukulaitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amazon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bookeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Estaco[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endless Ideas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Google[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanlin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sony[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkökirja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset suomalaisten julkisten kirjastojen tarjoamat sähkökirjat lienevät olleet Helsingin kaupunginkirjastolla. Kirjakaapelin perustamisen yhteydessä vuonna 1994 sen Kaapelisolmu-palvelimelta oli ladattavissa Helsingin yliopiston ftp.funet.fi -palvelimelta kopioitu Kalevala, Tuva Korsströmin haastattelukirja Berättelsernas återkoms ja Osuuskunta Katto-Menyn tekemä sovitus Wam Katin Zagrebin päiväkirjasta.[14] Funetissa oli tuolloin ladattavissa Kalevalan lisäksi myös Vänrikki Stoolin tarinat.[15]

Myöhemmin Suomessa on julkaistu sähkökirjoina muun muassa Creative Commons -lisenssillä levittämisen sallivat Avoin Elämä ja Lueminut -kirjat. Gummerus julkaisi marraskuussa 2008 ensimmäisen sähkökirjansa, Tuomas Vimman Gourmet’n. [16] Elisa Kirja on Elisa Oyj:n tuottama e-kirjojen ja äänikirjojen palvelu, ja sillä on tarjolla kaikkein laajin valikoima suomalaista kirjallisuutta sähköisessä muodossa. Elisa Kirja perustettiin vuonna 2010, ja sen tarjontaan kuuluu yli 9 000 teosta. Valikoimassa on myös runsaasti ilmaisia kirjallisuuden klassikkoja.[17]

Sähköisten kirjojen lukulaitteet tulivat Suomessa myyntiin syksyllä 2010.[18] Syyskuussa 2010 Akateeminen Kirjakauppa avasi Latauskauppa-nimisen palvelunsa, josta oli mahdollista hankkia sähkökirjoja ja lukulaitteita.[19]

Suomessa useilla kaupunginkirjastoilla ja erikoiskirjastoilla (esimerkiksi yliopistojen kirjastoilla) on kokoelmissaan jonkin verran sähkökirjoja, joita voi joko lainata Internetin kautta omalta kirjastoalueelta tai lukea kirjastossa. Monet suomalaiset kirjastot ovat ryhtyneet myös lainaamaan lukulaitteita asiakkaille.

Alkuvuosina suomalaiset naiset lukivat sähköisiä kirjoja miehiä enemmän, mutta vuonna 2018 ero tasoittui kun etenkin alle 40-vuotiaat ja vähemmän koulutetut miehet löysivät e-kirjat.[20]

Suomen suurimmat sähkökirjojen myyjät loppuvuonna 2018 olivat[20]:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AAP Reports Publisher Book Sales for August publishers.org. 14.10.2010.
  2. USA ja Suomi menevät eri suuntiin: toisessa sähkökirjojen myynti supistui, toisessa kasvoi
  3. a b http://money.cnn.com/2017/04/27/media/ebooks-sales-real-books/
  4. https://www.theguardian.com/books/2017/apr/27/screen-fatigue-sees-uk-ebook-sales-plunge-17-as-readers-return-to-print
  5. https://www.forbes.com/sites/ellenduffer/2017/08/27/e-book-revenues-continue-to-decline/
  6. http://www.google.com/intl/en/press/pressrel/20081027_booksearchagreement.html
  7. Kirjoita itse kirjoitaitse.fi. Viitattu 31.7.2013.
  8. Vapaita e-kirjoja kaikille Kirjailijoiden mukaan ryhmiteltynä
  9. Vapaita e-kirjoja kaikille Valmistumisjärjestyksessä
  10. Project Gutenberg Suomenkieliset kirjat
  11. Online Book Catalog – Overview (lukumäärä: hiiri kielen päälle)
  12. Barnes & Noble Introduces NOOKcolor e-exlibris.blogspot.com.
  13. Amazonin Kindleen tulossa lainaismahdollisuus fi.ekirjat.org.
  14. Mikael Böök, Jyrki Kuoppala, Erkki Lounasvuori: Kaapelisolmun ensimmäiset kuusi kuukautta 28.2. - 28.8.1994 (Pilottihankkeen raportti 1) / Julkaisukanava 20.9.1994. Helsinki: Informaatio-osuuskunta Katto-Meny. Viitattu 2.11.2009.
  15. ftp://ftp.funet.fi/pub/doc/literary/etext/Finnish/ Funetin ftp-palvelin. 1994. Viitattu 2.11.2009.
  16. Tarja Virolainen: Tuomas Vimman Gourmet ilmestyi sähkökirjana (tiedote) 2.12.2008. Gummerus. Viitattu 2.11.2009.
  17. Elisa Kirja kirja.elisa.fi.
  18. Yle: Sähkökirjat tulevat kauppoihin syksyllä yle.fi.
  19. Akateeminen Kirjakaupan avasi Latauskauppansa ekirjat.blogspot.com.
  20. a b "Ei vitsi", ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietoa sähkökirjoista
  • sahkoinenkirja.fi, informatiivista tietoa sähköisistä kirjoista ja niiden lukemiseen tarkoitetuista lukulaitteista
  • sahkoinenkirja.wordpress.com, blogi sähköisistä kirjoista ja niiden lukemiseen tarkoitetuista lukulaitteista
  • Matkalla e-maailmaan -videosarja, neliosainen tietopakettisarja e-kirjoista, Kirjastokaista
  • Sahkokirjat.fi, käytännöllistä tietoa sähkökirjoista, lukulaitteista ja tietoa mistä sähkökirjoja saa hankittua (kirjastojen palvelut ja kaupat)
Sähkökirjakokoelmia
Kirjakaupat