Kämmentietokone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
PocketPC-pohjainen Acer n10 -kämmentietokone

Kämmentietokone eli PDA-laite (lyhenne engl. sanoista Personal Digital Assistant[1]) on nimensä mukaisesti kämmenellä pidettävä kannettava tietokone, jossa on yleensä pystysuunnassa oleva näyttö ja jota usein ohjataan muutaman toimintonäppäimen lisäksi styluksella eli osoitinkynällä. Energian säästämiseksi massamuistina käytetään yleensä muistikortteja eivätkä suorittimet ole yhtä tehokkaita kuin esimerkiksi sylimikroissa.

Nykyaikaista kämmentietokonetta voi käyttää esimerkiksi sähköisenä kalenterina ja muistikirjana, ääninauhurina ja musiikkisoittimena sekä matkapuhelimen tai langattoman lähiverkon avulla myös sähköpostin lukuun, e-kirjan lukulaitteena, WWW-selailuun ja muuhun Internetin käyttöön. Kämmentietokoneiden ominaisuudet vaihtelevat valmistajan, laitteisto- ja ohjelmistoalustan sekä hinnan mukaan. Joissakin malleissa voi olla myös matkapuhelinominaisuudet.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen kaltaisten kämmentietokoneiden edeltäjinä voi pitää 1980-luvun taskutietokoneita (kuten Psion Organiser), joissa oli yleensä aakkosnäppäimistö ja suhteellisen pieni näyttö. Ne eivät eronneet tekniikaltaan kovinkaan paljon sen aikaisista ohjelmoitavista taskulaskimista. Osa näistä oli kuitenkin ominaisuuksiltaan merkittäviä kuten ensimmäinen IBM PC-yhteensopiva taskutietokone Atari Portfolio.

Nimitystä PDA (Personal Digital Assistant) käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 Apple Newton -koneesta, joka käytti jo pääsyöttölaitteenaan osoitinkynää ja sisälsi käsin kirjoitettujen merkkien tuen. Newton PDA oli ensimmäisiä ARM-suorittimelle rakennettuja kämmentietokoneita.

Yhdysvalloissa Palm Computing (silloin U.S. Roboticsin osa, myöhemmin 3Comin) julkaisi 1996 ensimmäiset Palm Pilot -laitteet. Palm perustui käsialantunnistukseen laitteen näytöltä. Tietoa syötetään osoitinkynällä erityisellä Graffiti-nimisellä järjestelmällä, joka perustuu yksinkertaistettujen kirjainten piirtämiseen.

Palmin laitteet perustuivat Motorolan 680xx/DragonBall-prosessoriin ja omaan Palm OS -käyttöjärjestelmään. Laitteiden kehitys oli melko hidasta. Vasta Palm OS 3.5 tuki värinäyttöä. Palm ilmoitti lopettavansa sen kehityksen 2004 ja siirtyi Linux-alustalle. Hewlett-Packard osti pitkään laskusuunnassa olleen Palmin vuonna 2010 1,2 miljardilla dollarilla.

BlackBerry on toinen Yhdysvalloissa suosittu laite, joka kehittyi alun perin hakulaitteen pohjalta. Myöhemmin BlackBerryä voitiin käyttää myös Internet-sähköpostin lähettämiseen ja viimeisimmät mallit saivat myös puhelinominaisuudet. Nykyään sen laitteet ovat siirtyneet älypuhelimien suuntaan.

Suomessa lähinnä Compaq iPAQia (nykyisin HP:n omistama) on markkinoitu jonkin verran tiedonkeruuseen. Joihinkin erityistarpeisiin, kuten paikkatiedon keräämiseen on valmistettu erityisiä säänkestäviä kosketunäytöllisiä maastotietokoneita. Tunnusomaista niille on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin ja digitaalikamera.

Nokia on valmistanut useaa eri Linux-pohjaista tablet-laitetta kuten Nokia 770, Nokia N800 ja Nokia N810. Myös puhelinominaisuudella varustetun Nokia N900:n voidaan katsoa jatkavan tätä kehitystä.

Microsoft on puolestaan tehnyt Tablet PC -määrittelyn osoitinkynällä käytettävästä Windows XP Tablet -käyttöjärjestelmään perustuvasta PC:stä. 'Slate'-nimeä käytetään tällaisista laitteista, joissa ei ole näppäimistöä.

Applen kosketusnäyttöinen iPhone on jatkoa jo Newtonista alkaneelle kehitykselle. Alkuvuodesta 2010 Apple julkaisi iPad-laitteen, joka sopii paremmin kuin iPhone myös e-kirjan lukemiseen ja tekstin tuottamiseen. Myös korealainen Samsung toi vuonna 2010 markkinoille seitsemän tuuman kosketusnäytöllä varustetun tablet-tietokoneen, jossa on myös 3G-verkkoyhteydet sekä mahdollisuus puheluiden soittamiseen. Markkinoiden kehittyessä rajanveto kämmentietokoneiden, taulutietokoneiden ja älypuhelimien välillä on alkanut hämärtyä.

Älypuhelimien vastatessa pääasiassa kuluttajien tarpeisiin, ovat kämmentietokoneet keskittyneet yhä enemmän tarjoamaan ratkaisuja liike-elämän ja viranomaisten tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin pysäköinninvalvojat käyttävät kämmentietokoneita väärin pysäköityjen ajoneuvojen valokuvaamiseen, rekisteritietojen hakemiseen ja pysäköintivirhemaksulapun tulostamiseen. Laitteessa on mobiili internetyhteys, GPS-paikannin ja kamera.[2] Suomessa matkustajajunien konduktöörit käyttävät kämmentietokonetta hieman suurempaa, hihnassa kannettavaa junamyyntilaitetta.

Digitaalinen kuilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välisen digitaalisen kuilun eli tietoliikenneolojen erojen tasoittamiseksi Intiassa kehitettiin Simputer, joka on halvoista vakio-osista koottu kämmentietokone. Toistaiseksi Simputer-kämmentietokoneen lisenssin on hankkinut kaksi valmistajaa, icoPeta Simputers Pvt Ltd ja Encore Software Ltd.

Kämmentietokoneiden käyttöjärjestelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kämmentietokoneiden suorittimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kämmentietokoneiden valmistajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kämmentietokoneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PalmOne Zire 31

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kämmentietokone.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.6.2013.
  2. Lempinen, Tommi: Parkkitietokone mullistaa Helsingin pysäköinninvalvonnan hs.fi. 7.8.2012. Sanoma Oy. Viitattu 15.2.2014.
Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.