Me Too -kampanja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Me Too -kampanja on lokakuussa 2017 maailmanlaajuiseksi someilmiöksi levinnyt liike. Kampanja muotoutui aihetunnisteeksi (engl. hashtag) yhdysvaltalaisen näyttelijän Alyssa Milanon 15.10.2017 julkaiseman twiittauksen myötä, jossa hän kehotti seuraajiaan jakamaan kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä tunnisteella #metoo.[1] Se on siis seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me Too on alun perin nuorisojärjestö Just Be Inc.:n perustajan Tarana Burken vuonna 2007 kehittämä seksuaalista häirintää vastustava kampanja. Burke kertoo aloittaneensa sen ruohonjuuritason liikkeenä tavoittaakseen seksuaalisen hyväksikäytön uhreja vähäosaisissa yhteisöissä.[1]

Nuorisotyöntekijänä Burke työskenteli pääasiassa afroamerikkalaisten lasten ja nuorten kanssa. Työssään hän kuuli lukuisia kertomuksia erityisesti nuorten naisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja etenkin erään hyväksikäytetyn tytön tarina inspiroi häntä aloittamaan kampanjan. Bruke antaa ymmärtää, että hänellä olisi itselläänkin omakohtaisia kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.[2]

Kampanjan tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanja keskittyy nuoriin naisiin, jotka ovat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä tai häirintää. Just Be Inc.:n mukaan Yhdysvalloissa monilla asiantuntijatahoilla ei ole resursseja tarjota apua nuorille naisille. Ongelma on nähtävissä erityisesti afroamerikkalaisten naisten keskuudessa, sillä heillä on kulttuurillisista syistä keskimäärin korkeampi kynnys kertoa kokemastaan häirinnästä. Kampanjan keskiössä olikin alun perin tarve näyttää afroamerikkalaisille naisille, etteivät he ole yksin kokemustensa kanssa.[3]

Just Be Inc.:n tavoitteena on MeToo -ohjelman avulla kehittää erilaisia tukiverkostoja, kuten maanlaajuinen puhelinpalvelu sekä nettisivu, joka tarjoaa ryhmäkeskustelumahdollisuuksia Yhdysvaltojen eri kaupungeissa ja osavaltioissa.[3]

Huomio sosiaalisessa mediassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me Too -tunniste levisi sosiaalisessa mediassa nopeasti todella laajalle. Ensimmäisen vuorokauden aikana #MeToo-tunnistetta käytettiin Twitterissä yli 500 000 kertaa ja Facebookissa 12 miljoonaa kertaa. Somehuomion myötä kampanjan painotus laajeni alkuperäisestä kontekstistaan myös muun muassa työpaikoilla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään.[4]

Julkisuuden henkilöistä Me Too -tunnistetta ovat käyttäneet muun muassa Lady Gaga,[5] Sheryl Crow,[5] Ellen DeGeneres,[6] Björk,[7] Angelina Jolie,[8] Jennifer Lawrence[8] sekä Rupi Kaur.[9]

Harvey Weinstein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tunnetuimmista Me Too -kampanjan myötä esiin nousseista tapauksista ovat yhdysvaltalaista elokuvatuottaja Harvey Weinsteinia vastaan nostetut syytteet. Näyttelijä Ashley Judd syytti Weinsteinia seksuaalisesta ahdistelusta lokakuussa 2017 The New York Times -lehden artikkelissa.[10] Weinsteinin väitetään ahdistelleen lukuisia naisia vuosikymmeniä kestäneellä urallaan, minkä seurauksena hän joutui esimerkiksi eroamaan Weinstein Companyn johdosta,[11] ja Oscar-akatemia erotti hänet jäsenyydestä.[12] Juddin syytösten myötä muitakin uhreja astui julkisuuteen. Muun muassa Angelina Jolie, Gwyneth Paltrow ja Lea Seydoux syyttivät Weinsteinia seksuaalisesta häirinnästä.[11]

Taide ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me Too -kampanja on herättänyt paljon keskustelua taide- ja kulttuurialalla. Kampanja ravisutti koko Yhdysvaltojen elokuva-alaa, sillä joukossa oli paljon tunnettuja nimiä. Los Angelesin syyttäjäviranomaiset päättivät marraskuussa perustaa erillisen yksikön tutkimaan Hollywoodin häirintäsyytöksiä. Yksikön perustamista on pidetty merkkinä siitä, kuinka merkittävä ongelma ahdistelu on elokuva-alalla.[13]

Seksuaalissävytteisten taideteosten poistamisesta museoista ja gallerioista on keskusteltu jo ennen Me Too -kampanjaa. Kampanjan myötä keskustelu on noussut jälleen pinnalle. Manchester Art Gallery -museossa kampanja vaikutti John William Waterhousen "Hylas and the Nymphs" (1896) -maalauksen väliaikaiseen poistattamiseen.[14][15] Maalauksessa nuoret nymfit viettelevät komeaa nuorukaista kohti houkutuksia, jotka lopulta johtavat hänen kuolemaansa. Taulun poistamisen myötä Manchester Art Gallery:a syytettiin sensuurista, mutta museo puolustelee tekoaan halulla herättää keskustelua.[16]

Ateneumin kokoelmiin kuuluvaa Akseli Gallen-Kallelan taulua Aino-taru (1891) pyydetään aika ajoin poistettavaksi näkyviltä yleisötoiveiden johdosta, sillä jotkut kokevat sen sisällöltään sopimattomaksi.[16] Taideteoksessa vanha Väinämöinen havittelee Joukahaisen alastonta Aino-sisarta, jonka tämä on luvannut Väinämöiselle puolisoksi. Vaikka yhtäkään suoraan #metoo-liikehdinnästä johtuvaa Aino-taru-taulun poistovaatimusta ei ole tullut, se on osaltaan nostanut pintaan keskustelua seksuaalissävytteisten taideteosten poistamisesta Suomessa.[17]

Näkemyksiä kampanjasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työoikeuden professori Seppo Koskinen kertoi iloitsevansa kampanjasta, sillä se on nostanut esiin seksuaalisen häirinnän yleisyyden ilmiönä. Hän kertoi odottaneensa ahdistelukeskustelun koskevan lisäksi työelämää, jossa häirintä on yllättävän yleistä. Koskisen mielestä muutaman kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus olisi sakon ohella oiva keino muistuttaa ilmiön vakavuudesta ja vastenmielisyydestä.[18]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Margaret Atwoodin mukaan Me Too -kampanja on seurausta rikkinäisestä oikeusjärjestelmästä. Hän vaatii parempaa läpinäkyvyyttä erityisesti tapaukseen, jossa entistä yliopistoprofessoria Steven Gallowayta syytettiin seksuaalisesta häirinnästä. Atwood vetoaa yhtäläisiin ihmisoikeuksiin toteamalla, että niiden tukeminen ei ole sotimista naisia vastaan. Hän siis vaatii tasa-arvoa ja sitä, että miehiä kuunneltaisiin tapauksissa enemmän.[19] Ranskalainen näyttelijätär Catherine Deneuve ja joukko muita tunnettuja ranskalaisnaisia julkaisivat Le Monde -sanomalehdessä kirjoituksen, jossa he väittävät Me Too -kampanjan menneen liian pitkälle ja johtaneen miesten syyllistämiseen. Kirjoitus herätti keskustelua, ja Ranskassa feministit sekä useat naispoliitikot ovat tuominneet kirjoitukset.[20]

Suomessa kirjailja Pirkko Saision mielestä Me Toon puitteissa on ”niin sanotusti menty yli”. Saision mukaan seksuaaliseen häirintään on puututtava, mutta Me Toon yhteydessä puhutaan ”aika sekaisin monista asioista”, kuten Lauri Törhösen sekä Aku Louhimiehen tapauksissa, joissa toista syytetään seksuaalisesta häirinnästä ja toista kyseenalaisista ohjaustavoista. Saisio ei myöskään osaa sanoa, onko tarpeellista vetää yksityisiä ihmisiä näin julkisuuteen. Lisäksi Saisio perää vastuuta yhteisöiltä, ja ihmettelee, miksei kyseisiin häirintöihin ole aikoinaan puututtu, vaikka niillä on väistämättä ollut paljon silminnäkijöitä. Hänen mielestään ei ole ”kauhean rohkeaa huutaa kuorossa mitään asiaa”, ja massaliikkeet ovat aina pelottavia.[21]

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi pitävänsä Me Too -kampanjaa ”hömppänä”. Hänen mukaansa seksuaalinen ahdistelu ei jätä uhriin jälkiä.[22]

Kampanjan vaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me Too -kampanja sai merkittävästi huomiota myös Suomessa. Suomalaisista julkisuuden henkilöistä kampanjaan osallistuivat muun muassa muusikot Paula Vesala ja Chisu sekä toimittaja Hanna Sumari.[23] Myös koomikko Iikka Kivi osallistui kampanjaan myöntämällä Facebook-sivuillaan syyllistyneensä itse seksuaaliseen häirintään, ja hän korostikin, että myös tekijöiden tulisi astua esiin.[24]

Me Too -kampanjan myötä Suomessa nousi laajasti esiin Lauri Törhösen tapaus. Palkittu elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti 1980- ja 2000-lukujen välisenä aikana. Törhösen kollegana Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa toiminut lavastusosaston professori Katriina Ilmaranta toteaa häirinnän muodostuneen suorastaan sukupolvikokemukseksi. Me Too -kampanjan aikana monet entiset opiskelijat ovat kertoneet häirintäkokemuksistaan.[25] Yle Teema -kanava jätti kohun vuoksi esittämättä Törhösen Insiders-elokuvan.[26] Lauri Törhönen on esittänyt julkisen anteeksipyynnön STT:n (Suomen Tietotoimisto) kautta.[27]

Laulaja Tomi Metsäketo irtisanottiin Mamma Mia! -musikaalista ja Tähdet, Tähdet -televisiosarjasta kampanjan myötä esiin nousseiden häirintätapausten vuoksi.[28]

Kampanjan vaikutukset Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen teatterinjohtaja Benny Fredriksson teki itsemurhan. Häntä oli syytelty 16 vuoden aikana väitetysti tapahtuneista teoista.[29]

Televisiojuontaja Martin Timelliä syyteltiin mediassa. Hänen ohjelmansa TV4-kanavalla peruttiin.[30]

Ruotsalainen julkisen sanan neuvostoa vastaava median valvontaelin, Ruotsin lehdistökomitea PON, antoi yliampuvasta #metoo-uutisoinnista langettavia päätöksiä maan merkittävimmille sanomalehdille. Komitean mukaan syytöksissä oli liian hatarat perusteet ja uutisointi oli omiaan aiheuttamaan harmia.[30]

#Lääppijä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Me Too -somekampanjan perustamista, suomalaiset jakoivat Twitterissä seksuaalisen ahdistelun kokemuksiaan tunnisteella #lääppijä. Lääppijä-kampanjan aloitti oululainen Satu Lapinlampi toisen anonyyminä pysyttelevän henkilön kanssa perjantaina 8.1.2016.[31] Suomalaisista julkisuudenhenkilöistä muun muassa muusikko Paula Vesala ja poliitikko Outi Alanko-Kahiluoto jakoivat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa tunnisteella #lääppijä.[32]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alanna Vagianos: The 'Me Too' Campaign Was Created By A Black Woman 10 Years Ago Huffington Post. 17.10.2017. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  2. justbeinc | The 'me too.' Movement justbeinc. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  3. a b justbeinc | The Movement justbeinc. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  4. Nicole Smartt: Sexual Harassment In The Workplace In A #MeToo World Forbes. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  5. a b #MeToo: Sexual Harassment and Assault Movement Tweeted Over 500,000 Times as Celebs Share Stories PEOPLE.com. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  6. Ellen DeGeneres shares #MeToo: 'Hell hath no fury like a woman with a Twitter account' EW.com. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  7. Björk lends voice to #MeToo campaign to detail sexual harassment at hands of Danish director - NME NME. 17.10.2017. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  8. a b Katie Rife: An incomplete, depressingly long list of celebrities’ sexual assault and harassment stories [UPDATED] The A.V. Club. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  9. As #MeToo trends, here’s a list of sex scandals in tech and entertainment The Mercury News. 17.10.2017. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  10. Harvey Weinstein Paid Off Sexual Harassment Accusers for Decades Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  11. a b Yhden miehen sikailun paljastamisesta se alkoi: Näin #metoo-tviitti on ravistellut maailmaa Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  12. Oscar-akatemia on erottanut elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin jäsenyydestään Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  13. Los Angelesin syyttäjät perustavat oman yksikön tutkimaan Hollywoodin häirintäsyytöksiä Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  14. Mark Brown: Gallery removes naked nymphs painting to 'prompt conversation' the Guardian. 31.1.2018. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  15. Telegraph Reporters: Manchester Art Gallery's #MeToo-inspired removal of nude Nymphs painting branded a 'pathetic stunt' The Telegraph. 1.2.2018. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  16. a b Susanna Pettersson: Aino-taru pysyy seinällä | Ateneum Ateneum. 5.2.2018. Viitattu 7.9.2018.
  17. Kohu Aino-taulun ympärillä on poikinut enemmän taulun poistopyyntöjä kuin #metoo-liikehdintä itsessään, kertoo Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson – ”Selkeitä provokaatioita” Helsingin Sanomat. 7.2.2018. Viitattu 7.9.2018.
  18. Niilola, Merja: Työoikeuden professori: Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on yllättävän yleistä – huorittelua, tuijottelua ja jopa raiskaus Yle uutiset. 27.10.2017. Yle. Viitattu 28.10.2017.
  19. Rob Crilly: Margaret Atwood triggers online row with criticism of #MeToo movement The Telegraph. 2018. Viitattu 7.9.2018. (englanniksi)
  20. "Seksikäs pariisitar" ja moni muu nuori Ranskassa pitää kulttinäyttelijän #metoo-hyökkäystä vanhanaikaisena: "Minua ei lähestytä luvatta" Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  21. Schauman, Satu: Pirkko Saisio arvostelee me too -kampanjaa: ”Ei ole kauhean rohkeaa huutaa kuorossa” Verkkouutiset.fi. 1.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
  22. Ampuja, Eetu: Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen vähättelee #MeToo-kampanjaa ”pelkäksi hömpäksi” – ei välitä seksuaalisesta häirinnästä: ”Eihän siitä jälkeä jää!” 20.10.2017. Seiska. Viitattu 21.10.2017.
  23. Suomalaiset julkkisnaiset avautuvat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä - Paula Vesalalta vahva kannanotto Viitattu 7.9.2018.
  24. Koomikko Iikka Kivi www.facebook.com. Viitattu 7.9.2018.
  25. Naiset elokuva-alalla kertovat professori Lauri Törhösen vuosia jatkuneesta ahdistelusta – "Häirinnästä tuli sukupolvikokemus" Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  26. Yleisradio: 20 elokuva-alan naista kertoi professori Lauri Törhösen ahdistelleen heitä opiskeluaikana tai töissä Helsingin Sanomat. 31.1.2018. Viitattu 7.9.2018.
  27. Lauri Törhönen STT:lle: Pyydän anteeksi Viitattu 7.9.2018.
  28. Nyt puhuu potkut saanut Tomi Metsäketo: ”Maria Veitolan aktiivinen rooli yllätti” Viitattu 7.9.2018.
  29. https://www.irishtimes.com/news/world/europe/high-profile-death-prompts-backlash-against-metoo-in-sweden-1
  30. a b #Metoo-uutisointi ampui yli Ruotsissa – mediaa valvova elin antoi 10 langettavaa päätöstä liioittelevista jutuista Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  31. Ennen #metoo -kampanjaa oli jo suomalainen someilmiö – #lääppijä-kampanjan aloittaja: "Argh! Eikö mikään muutu!" Yle Uutiset. Viitattu 7.9.2018.
  32. Menikö ohi? Näin eteni #Lääppijät -somekeskustelu Helsingin Sanomat. 11.1.2016. Viitattu 7.9.2018.