Black Lives Matter

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
St. Paul, Minnesota, 20.9. 2015. Noin 100 mielenosoittajaa makasi raitiotien raiteilla vastustaakseen 17-vuotiaaseen, tummaihoiseen autististisen teinipoikaan kohdistunutta poliisiväkivaltaa. Koska teinillä ei ollut henkilöllisyyspapereita, poliisi kaatoi hänet maahan. Hän menetti pidätysotteen takia tajuntansa ja häneltä halkesi huuli.[1]
Alicia Garza, yksi Black Lives Matter -liikkeen perustajista 18.3.2016.

Black Lives Matter (BLM, suomeksi "Mustien hengellä/elämällä on väliä") on Yhdysvalloissa vuonna 2013 perustettu tummaihoisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää, etenkin poliisiväkivaltaa, vastustava liike. Liikkeen asiaa ajaa samanniminen järjestö, jolla on kymmeniä alueosastoja. Se ei yksin edusta koko Black Lives Matter -liikettä, vaan tunnuslausetta saa käyttää kuka tahansa.[2]

Black lives matter -mielenosoituksia on järjestetty Pohjois-Amerikassa, sekä Berliinissä, Amsterdamissa ja useissa Ison-Britannian kaupungeissa.[2]

Liikkeen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2012 vapaaehtoiseen asukasvartioon kuulunut George Zimmerman ampui 17-vuotiaan tummaihoisen aseettoman pojan, Trayvon Martinin. Zimmermanin mukaan kyse oli itsepuolustuksesta. Ampumisen jälkeen poliisi vapautti Zimmermanin, koska Zimmerman toimi poliisin mukaan Floridan kiistellyn itsepuolustuslainsäädännön mukaisesti. Myöhemmin poliisi pidätti Zimmermanin epäiltynä toisen asteen murhasta, mutta hänet vapautettiin syytteestä heinäkuussa 2013.[2]

Vastalauseena Zimmermanin syytteestä vapauttamiselle aktivisti Alicia Garza kirjoitti Facebook-päivityksen, jonka mukaan mustien hengellä ”on väliä”. Garza ja hänen tuttunsa Patrisse Cullors ja Opal Tometi alkoivat levittää #blacklivesmatter-aihetunnusta sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Tumblrissa. Naiset perustivat myös samannimisen järjestön.[2]

Tunnuslauseen käyttö yleistyi elokuussa 2014 Fergusonin ampumisen myötä. Vaaleaihoinen poliisi ampui Fergusonissa kuoliaaksi aseettoman 18-vuotiaan tummaihoisen Michael Brownin, mikä johti mielenosoituksiin ja mellakoihin.[2]

Kampanjointia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Black Lives Matter -liike on järjestänyt protesteja lukuisien poliisin aiheuttamien afroamerikkalaisten kuolemien jälkeen.

Marraskuussa 2015 poliisi ampui Minneapolisissa aseettoman Jamar Clarkin, joka oli aktivistien mukaan ampumahetkellä jo käsiraudoissa. Ampumisesta seurasi mielenosoituksia. Sadat BLM-aktivistit julistivat joulukuun 24. päivän vuonna 2015 "mustaksi jouluksi" ja valtasivat Minneapolisin lähistöllä Bloomingtonissa sijaitsevan Mall of America -kauppakeskuksen kesken jouluruuhkan. Suurin osa kaupoista oli kiinni noin tunnin, kunnes poliisit ja kauppakeskuksen vartijat lopettivat mielenosoituksen. Myös Minneapolis-Saint Paulin kansainvälisellä lentoasemalla mielenosoittajat tukkivat hetkellisesti kahteen terminaaliin vievät väylät. Poliisi sanoi pidättäneensä Minnesotan mielenosoitusten yhteydessä 15 ihmistä.[3]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:https://en.wikipedia.org/wiki/Black_Lives_Matter#Timeline_of_notable_U.S._events_and_demonstrations

Dallasin ampuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. heinäkuuta 2016 tummaihoinen, 25-vuotias Micah Johnson murhasi sala-ampumalla viisi vaaleaihoista poliisia Black Lives Matter -mielenosoituksessa Teksasin Dallasissa. Seitsemän poliisia ja kaksi siviiliä loukkaantui ammuskelussa. Poliisi räjäytti ampujan kuoliaaksi.[4]

Ammuskelu alkoi keskellä noin 800 hengen BLM-mielenosoituksta, jota oli valvomassa 100 poliisia. Mielenosoituksessa vastustettiin mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa, etenkin sitä, että poliisi oli ampunut samalla viikolla kaksi tummaihoista miestä kuoliaaksi Minnesotassa ja Louisianassa. Minnesotassa poliisi oli pysäyttänyt autolla ajaneen Philando Castilen ja hänen tyttöystävänsä, ja ampunut Castilea, kun hän tavoitteli ajokorttiaan. Louisianan Baton Rougessa kaksi vaaleaihoista poliisia oli kaatanut tummaihoisen miehen kadulla ja ampunut hänet. Taposta oli levinnyt netissä video. Johnson kertoi poliisin neuvottelijoille halunneensa tappaa vaaleaihoisia poliiseja ampumisten jälkeen. BLM-järjestö tuomitsi Dallasin ampumisen ja sanoi, että liikkeen tarkoituksena on lopettaa, eikä lisätä väkivaltaa.[4]

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Black Lives Matter -järjestön käyttämä tunnus

Black Lives Matter -liikettä on arvosteltu #all lives matter -tunnuslauseen avulla siitä, että se nostaa esiin vain mustat ja unohtaa muut, vaikka "kaikkien hengellä on väliä"[2]. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama otti heinäkuussa 2016 väitteeseen kantaa huomauttamalla, ettei tunnuslause tarkoita, etteikö ”sinisten [poliisien] hengillä olisi väliä”. Obaman mukaan "se tarkoittaa, että kaikilla hengillä on väliä, mutta juuri nyt suuri huolenaihe on se tosiasia, että mustat ovat tällaisille tapahtumille paljon alttiimpia”.[5]

Kampanjointi sai Dallasin poliisiampumisen jälkeen osakseen syytöksiä vastakkainasettelusta. Esimerkiksi New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani arvosteli Black Lives Matteria ”rasistiseksi”, koska se ”jakaa kansaa” ja koska liike ei järjestä mielenosoituksia silloin, kun mustan tappaa toinen musta.[2]

Republikaanien entinen kongressiedustaja, vaaleaihoinen Joe Walsh lähetti Twitterissä Dallasin ampumisten jälkeen 7. heinäkuuta 2016 BLM-liikettä poliisien kuolemista syyllistäviä, uhkaavia viestejä. Erään viestin mukaan "3 Dallasin poliisia tapettu, 7 haavoittunut. Tämä on nyt sotaa. Varo Obama. Varokaa black lives matter -retkut. Oikea Amerikka on perässänne." Walsh poisti päivityksen myöhemmin.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]