George Floydin kuolema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ihmisiä muistelemassa George Floydia.

George Floyd oli yhdysvaltalainen musta mies, joka kuoli Minneapolisissa 25. toukokuuta 2020.[1][2] Useat kadulla kulkeneet ihmiset kuvasivat Floydin kuolemaan johtaneen tilanteen, jossa poliisit olivat paikalla. Tallenteita on näytetty yhdysvaltalaisilla uutiskanavilla sekä verkkosivustoilla. Neljä tapaukseen liittynyttä poliisia irtisanottiin työsuhteestaan seuraavana päivänä,[3] heistä Derek Chauvin pidätettiin kolmannen asteen murhasta syytettynä.[4] Minnesotan lainsäädännössä kolmannen asteen murha tarkoittaa sitä, että henkilö on aiheuttanut vahingossa toisen kuoleman suunnittelematta.[5] Myöhemmin syyte muutettiin toisen asteen murhasyytteeksi.[6] Liittovaltion keskusrikospoliisi on aloittanut asiassa esitutkinnan.[7]

Hennepinin piirikunnan oikeuslääkärin tekemän ruumiinavauksen mukaan Floyd kuoli sydäninfarktiin, kun häneen niskaansa kohdistui puristusta.[8] Floydin omaisten teettämän ruumiinavauksen mukaan hän kuoli niskaan ja selkään kohdistuneen pitkäkestoisen paineen aiheuttamaan hapenpuutteeseen.[9] Myös fentanyylin aiheuttamaa yliannostuskuolemaa on tarjottu selitykseksi[10].

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Floyd oli kuollessaan 46-vuotias. Illalla 25. toukokuuta 2020 hän asioi Cup Foods -nimisessä kaupassa ostaen askin tupakkaa 20 dollarin setelillä. Kaupan työntekijä uskoi, että seteli oli väärennetty ja soitti hätänumeroon kello 20.01. Kaupan työntekijä sanoi Floydin kieltäytyneen antamasta tupakkarasiaa takaisin ja että hän vaikutti humalaiselta.[11]

Ulkoisia videoita
Video Chauvinista pitämästä polveaan Floydin päällä ja niskalla YouTubessa (10 min 8 sek)

Poliisi saapui paikalle kello 20.08. Floyd oli kahden muun henkilön kanssa pysäköidyssä autossa. Poliisi Thomas Lane otti aseensa esiin ja käskytti Floydia nostamaan kätensä ylös. Tämän jälkeen hän veti Floydin ulos autosta. Floyd vastusteli käsirautojen laittamista, mutta muuttui suostuvaisemmaksi niiden laittamisen jälkeen. Floydille selitettiin tämän olevan pidätetty väärennetyn rahan käytöstä. Floyd siirrettin poliisiauton takapenkille, jolloin hän alkoi huutaa, ettei pysty hengittämään ja selitti olevansa klaustrofobinen. Hän onnistui karkaamaan takapenkiltä toisesta ovesta. Poliisit päättivät kutsua paikalle ambulanssin.

Nyt tilanteeseen puuttui myös poliisi Derek Chauvin, joka pakotti Floydin maahan, johon Floyd kaatui vatsalteen maaten ja edelleen käsiraudoissa. Poliisit alkoivat pidätellä Floydia maassa ja sivulliset alkoivat kuvata tilannetta. Chauvin pidätteli Floydia vasen polvi Floydin päällä ja niskalla. Ulkopuolisten kuvaamalla videolla Floyd toistaa jälleen useaan otteeseen, ettei hän pysty hengittämään.[11]

Noin kuuden minuutin jälkeen Floyd lakkasi reagoimasta. Ulkopuoliset vaativat poliiseja kokeilemaan hänen pulssiaan. Pulssia kokeili lopulta poliisi Kueng, joka ei tuntenut pulssia. Chauvin piti kuitenkin jalkansa Floydin niskalla tämänkin jälkeen ja kaikkiaan 8 minuutin ja 46 sekunnin ajan. Hän otti polvensa pois kello 20.27. Liikkumaton Floyd vietiin paareilla ambulanssiin ja edelleen Hennepinin piirikunnan terveyskeskukseen. Tunti myöhemmin hänet julistettiin kuolleeksi.[11]

Myöhemmin esiin tulleiden oikeudenpöytäkirjojen perusteella poliisit olivat huolestuneita maassa pidetyn Floydin voinnista ja toinen heistä kysyy Chauvinilta, että pitäisikö Floyd kääntää kyljelleen. Tähän Chauvin vastaa, että "Jos hän kärsii kohtauksesta, niin parempi pitää hänet mahallaan".[12]

Ruumiinavaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chauvinia vastaan nostetun rikoskanteen mukaan Floyd ei kuollut hapenpuutteeseen tai kuristamiseen. Hennepinin piirikunnan oikeuslääkärin tekemän alustavan ruumiinavauksen mukaan Floyd kuoli ”poliisin hallinnassa, hänen piilevän sairauden ja elimistössään olevien mahdollisten päihdeaineiden vuoksi”.[13] Oikeuslääkäri julkaisi 1. kesäkuuta ruumiinavausraportin, jossa todetaan Floydin kuolinsyyn olleen ”sydäninfarkti, joka oli seurausta lainvalvojan kohdistamasta puristuksesta niskaan”. Lisäksi oikeuslääkärin mukaan Floydilla oli ”valtimonkovettuma- ja verenpainetauti” sekä ”fentanyylipäihtymys” ja viitteitä ”viimeaikaisesta metamfetamiinin käytöstä”.[8] Floydilla oli myös covid-19-tartunta.[14]

Floydin omaisten tilaaman riippumattoman ruumiinavauksen mukaan Floyd kuoli pitkäaikaisen paineen aiheuttamaan tukehtumiseen.[13] Ruumiinavauksen suorittaneiden lääkäreiden mukaan niskaan ja selkään kohdistunut paine esti veren virtaamisen Floydin aivoihin.[9]

Mielenosoitukset ja seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mellakoiden aikana palanut talo.
Poliisiasema tulessa Minneapolisissa.
SWAT-joukkoja valvomassa ulkonaliikkumiskiellon toteutumista.

Poliisiväkivaltaa vastustaneet protestoivat Minneapolisissa tapauksen jälkeen.[15] Alun rauhanomainen mielenosoitus muuttui Minneapolisissa mellakaksi,[16] jonka yhteydessä poltettiin muun muassa poliisiasema. Monmouthin yliopiston tekemän kyselyn mukaan 54% amerikkalaisista piti sen polttamista oikeutettuna.[17]

Poliisi käytti 28. toukokuuta 2020 kyynelkaasua protestoijiin, jotka heittelivät kiviä[18]. Mellakoijat polttivat ja ryöstivät liikkeitä.[19] Mielenosoitukset laajenivat seuraavina päivinä moniin muihinkin Yhdysvaltain kaupunkeihin, ja muuttuivat entistä väkivaltaisemmiksi.[20][21][22][23] Muun muassa Georgia, Kentucky, Colorado, Texas, Wisconsin, Ohio, Utah ja Washington D.C. ovat hälyttäneet kansalliskaartin paikalle tilanteen rauhoittamiseksi.[24] Lisäksi ainakin Atlantassa, Chicagossa, Louisvillessa, Denverissä, Miamissa, Philadelphiassa ja Milwaukeessa on asetettu ulkonaliikkumiskieltoja.[24] Presidentti Donald Trump on ilmaissut, että asevoimilla on valmius tarvittaessa tukahduttaa mellakat.[25]

Yhdysvaltain eri osavaltioiden viranomaiset epäilevät, että äärivasemmistolaiset ja -oikeistolaiset liikkeet ovat pyrkineet muokkaamaan mielenosoituksia mellakoiksi.[26] Trump on nimennyt esimerkiksi Antifan.[26] Lisäksi tutkitaan mahdollista ulkomailta tulevaa disinformaatiovaikuttamista, jonka tarkoitus on lietsoa väkivaltaisuuksia.[26] 30. toukokuuta FBI pidätti Las Vegasissa kolme äärioikeistolaisen Boogaloo-liikkeen jäsentä, joiden tarkoituksena oli lietsoa mielenosoituksissa väkivaltaisuuksia. Heidän hallustaan löydettiin muun muassa polttopulloja. Miehiä syytetään muun muassa terrorististen tekojen valmistelusta sekä erilaisista räjähdysainerikoksista. Järjestön jäseniä oli samana viikonloppuna tavattu mielenosoituksissa Minnesotassa, Texasissa ja Philadelphiassa.[27]

Mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista myös muihin maihin.[28] Suomessa yksi tällainen pidettiin 3. kesäkuuta 2020 Helsingin Senaatintorilla. Järjestäjät keskeyttivät sen poliisin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, kun osallistujia oli noin 3 000 eli runsaasti enemmäin kuin koronaviruspandemian vuoksi asetetut määräykset sallivat.[29]

Tapahtumilla on laajamittainen vaikutus jopa kulttuuriin ja kielenkäyttöön. Yli 30 vuotta esitetty tv-sarja Lain nimessä lopetettiin sekä reality-sarja Live PD. Myös monet muut televisiosarjat, joissa esitetään poliisin toimintaa joutuivat tulilinjalle "poliisipropagandana" (copaganda), kuten Kova laki tai jopa lastenohjelma Ryhmä Hau, jossa osa koirahahmoista esittää poliisia tai palomiestä. Näitä syytettiin siitä että se esittävät poliisit hyviksinä ja sankareina. Lego veti myynnistä poliisiasemaa esittävän rakennussarjan.[30]

GitHub-palvelu ryhtyi muuttamaan termejä kuten "master" (päähaara), joka saattaa viitata orjuuteen. Samoin sanat musta lista, mustalistata tai sen vastakohta valkoinen lista on nähty ongelmallisiksi ja ne muutetaan.[31]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjeenvaihtajan kommentti | Mustan amerikkalaisen henki on yhä halpa Helsingin Sanomat. 29.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  2. Miehen kuolemaan johtanut pidätys järkyttää USA:ssa – FBI ryhtyi tutkimuksiin silminnäkijävideon tultua julki Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  3. George Floyd​'s family says officers should "pay for what they did" msn.com. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
  4. Ex-police officer Derek Chauvin charged with murder, manslaughter in George Floyd death StarTribune.com. Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
  5. Demokraatti.fi: Usa on räjähdysaltis ruutitynnyri demokraatti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  6. Derek Chauvin is charged with second-degree murder BBC.com. Viitattu 7.6.2020. (englanniksi)
  7. Protests Erupt In Minneapolis After The Death Of A Black Man In The Police Custody npr.org. 27.5.2020. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
  8. a b Ockerman, Emma: Independent Autopsy Says George Floyd's Death Was a 'Homicide' Due to Asphyxiation Vice. 1.6.2020. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  9. a b Reyes, Lorenzo ; Hughes, Trevor: George Floyd died from 'asphyxiation from sustained pressure,' family autopsy finds 1.6.2020. USA Today. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  10. https://www.fox9.com/news/minneapolis-officers-attorney-alleges-george-floyd-overdosed-on-fentanyl-says-charges-should-be-dropped
  11. a b c George Floyd: What happened in the final moments of his life BBC News. 30.5.2020. BBC. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  12. The Chauvin-Floyd Affair The Houston Courant. Viitattu 23.6.2020. (englanniksi)
  13. a b 2 Autopsies Released In George Floyd’s Death, From Hennepin County And Independent Group CBS Minnesota. 1.6.2020. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  14. Poliisin tappamalla George Floydilla oli koronatartunta iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  15. Katso suoraa kuvaa: Mielenosoitukset mustan miehen kuolemasta poliisin käsissä jatkuvat Minneapolisissa – Pormestari vaatii syytteitä poliisia vastaan yle.fi. 28.5.2020. Viitattu 28.5.2020.
  16. Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  17. Impelli, Matthew: 54 Percent of Americans Think Burning Down Minneapolis Police Precinct Was Justified After George Floyd's Death Newsweek. 3.6.2020. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  18. Clashes escalate after death of US man in custody BBC News. 28.5.2020. Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
  19. Violent protests rock Minneapolis for 2nd straight night over in-custody death abc7.com. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
  20. Poliisiväkivallan synnyttämä viha leimahti liekkeihin eri puolilla Yhdysvaltoja – viime yönä puhkesi mellakoita, jollaisia ei ole nähty vuosiin Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  21. Poliisille murhasyyte George Floydin kuolemasta Minneapolisissa – protestit jatkuneet eri puolilla USA:ta, kuvernööri: "Kyse on kaaoksesta" Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  22. Mielenosoitukset Yhdysvalloissa | Poliisiväkivaltaa vastustavat protestit levisivät yli 20 kaupunkiin Yhdysvalloissa, Detroitissa ammuttiin mielenosoituksen yhteydessä 19-vuotias mies Helsingin Sanomat. 30.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  23. Yhdysvallat | Tummaihoisen miehen kuoleman aiheuttanut poliisi sai syytteen – mellakat jatkuvat kautta maan, Valkoinen talokin suljettiin hetkeksi Helsingin Sanomat. 29.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  24. a b Useat osavaltiot ovat pyytäneet kansalliskaartilta apua – poliisi menehtyi ampumisessa Kaliforniassa iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  25. Live updates: Cities impose curfews, National Guard mobilizes as U.S. faces another night of unrest after George Floyd killing cnbc.com. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  26. a b c Officials see extremist groups, disinformation in protests apnews.com. Viitattu 1.6.2020. (englanniksi)
  27. Blankstein, Andrew ; Winter, Tom ; Zadrozny, Brandy: Three men connected to 'boogaloo' movement tried to provoke violence at protests, feds say NBC News. 4.6.2020. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  28. From Berlin to New Zealand, protests against death of George Floyd spread internationally france24.com. Viitattu 4.6.2020. (englanniksi)
  29. BLM-mielenosoitus keskeytettiin Helsingissä – paikalle tuli jopa 3000 henkilöä iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  30. The Protests Come for ‘Paw Patrol’ 10.6.2020. New York Times.
  31. GitHub to replace "master" with alternative term to avoid slavery references 14.6.2020. ZDNet.