Julkisuuden henkilö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkisuuden henkilö (puhekielessä julkkis, julkimo, stara) on mediassa esillä oleva henkilö.[1] Henkilöitä tuovat julkisuuteen tiedotusvälineet ja erityisesti keltainen lehdistö. Julkisuuden henkilöiksi päätyvät tai hakeutuvat erityisesti taiteellisten ammattien harjoittajat, kuten näyttelijät ja muusikot sekä poliittisiin päättäjiin tai hallintoon kuuluvat henkilöt.

Yhdysvaltalainen teoreetikko Daniel Boorstin määritteli 1960-luvulla julkisuuden henkilön ja sankarin eron siten, että julkisuuden henkilö on tunnettu vain siitä, että on tunnettu. Sankarin asema piti sitä vastoin ansaita.[2] Matti Markkola arvioi Ylioppilaslehdessä 2009, että julkisuuden henkilöt ovat kauempana sankareista kuin koskaan ja koko julkkiskulttuuri on alennustilassa. Julkisuudessa ovat näkyvästi esillä Big Brotherissa ja muissa viihdeohjelmissa esiintyneet henkilöt, joilla ei ole mitään muita ansioita. Ihmisille, jotka haluavat hinnalla millä hyvänsä julkisuuteen, on tyypillistä samantapainen sosiaalinen tausta ja vähäinen koulutus. Turhasta julkisuudesta on tullut stigma, joten tunnetut ihmiset, jotka pitävät itseään kertakäyttöjulkkiksia merkittävämpinä, ovat alkaneet vältellä sitä.[2]

Eräät aikakauslehdet ilmoittavat keskittyvänsä julkkisviihteeseen, vaikka jotkut saattavat pitää lehtien sisältöä raatelujournalismina tai lööppisaastana. Julkkisviihde on siis luotu peitteleväksi ja kaunistelevaksi kiertoilmaukseksi markkinoinnin avuksi.[3]

Yksityisyyden suoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuman mukaan julkisuuden henkilön yksityisyyden suoja on suppeampi kuin tavallisen kansalaisen.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.4.2017.
  2. a b Markkola, Matti: Yksisten aika. Ylioppilaslehti, 2009, nro 7, s. 10.
  3. Eronen, Riitta: Uudissanat rötösherrasta salarakkaaseen, s. 67. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-20883-9.
  4. Yksityiselämä - Periaatelausumat - JSN www.jsn.fi. Viitattu 23.4.2017.