Anu Seppälä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anu Seppälä vuonna 1974 "Mata Harina". Kuvasiskot studio.

Anu Seppälä o.s. Keinänen[1] (s. 10. helmikuuta 1939 Viipuri) on suomalainen toimittaja[2] ja kirjailija. Upseeriperheeseen syntyneenä hän muutti lapsuudessaan usein paikkakunnalta toiselle.[3]

Hän aloitti uransa kesätoimittajana Karjala-lehdessä 16-vuotiaana. Sen jälkeen Seppälä työskenteli toimittajana Itä-Häme, Päivän Sanomat ja Ilta-Sanomat sanomalehdissä. Aikakauslehdissä hän oli toimittajana Koti-Postissa; Elokuva-aitan toimittajana haastateltavana oli mm. Omar Sharif Tohtori Živagon kuvausten aikana Suomessa 1965. Me Naisissa hän oli toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä sekä 1973 jälkeen toimittajana naistenlehti Jaanassa. Hopeapeilin päätoimittaja Seppälä oli 1979.[4]

Apu-lehdessä hän piti seurapiiripalstaa 1971 lähtien nimimerkillä "Mata Hari". Julkkishaastateltavia olivat mm. Roger Moore 007 ja Kultainen ase elokuvan kuvausten aikana 1973, Persian shaahitar Farah Diba tämän Suomen vierailun aikana 1970, Lenita Airisto, Ursula Rainio sekä näyttelijät Sylvi Salonen ja Ella Eronen.[5]

Helsingin Sanomien toimittajana Seppälä työskenteli noin 1980-luvun puolestavälistä (?) lähtien ja jäi eläkkeelle vuonna 2004.[6]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käytös- ja tapatieto. Kirjoittaneet Anu Seppälä ja Anu Virkkunen; piirroskuvitus Pekka Vuori. WSOY 1977, 2. uus. painos 1978, 6. painos 1985.
  • Hyvän käytöksen kirja. Kirjoittaneet Anu Seppälä ja Anu Virkkunen. WSOY / Valitut Palat, Helsinki 1978.
  • Poloneesi: Romaani. WSOY 1978.
  • Belladonna: Romaani. WSOY 1981.
  • Mummiliiga. Gummerus 1982.
  • Villa Julia: Romaani. Gummerus 1983.
  • Elämäni hotellit. Kirjoittaneet Mauri Lindgrén ja Anu Seppälä. WSOY 1990. (hovimestarin muistelmat)
  • Isa Gripenberg: Aatelisnaisen tarina. Otava 1995.[7]
  • Lallukka ja Lallukan lapset. Kirjoittaneet Jaakko Okker, Simo Kärävä ja Anu Seppälä. Ajatus, Helsinki 2002.
  • Jääkukkia keisarinnalle: Alma Pihlin uskomaton elämä. Ajatus, Helsinki 2003.
  • Elämän ruhtinattaria. Ajatus, Helsinki 2004.[8]
  • Sisarukset Värmlannista: Maahanmuuttajat puolentoista vuosisadan takaa. Anu Seppälä, Helsinki 2012.

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkolähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TAPASIMME | Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  2. Valtari, Hanne: Myrskyävä onni, s. 12. AMK-opinnäyte. (PDF)
  3. TAPASIMME | Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  4. TAPASIMME | Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  5. TAPASIMME | Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  6. TAPASIMME | Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  7. Isa Gripenberg www.goodreads.com. Viitattu 12.1.2021.
  8. Elämän ruhtinattaria, Seppälä, Anu, Gummerus Kustannus Oy | Booky.fi www.booky.fi. Viitattu 12.1.2021.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.