Anu Seppälä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anu Seppälä vuonna 1974 ”Mata Harina”. Kuvasiskot-studio.

Anu Seppälä (oik. Aino Vuori,[1] ent. Seppälä-Tanttu,[2] o.s. Keinänen;[3] 10. helmikuuta 1939 Viipuri2. huhtikuuta 2021 Helsinki[1]) oli suomalainen toimittaja[4] ja kirjailija. Upseeriperheeseen syntyneenä hän muutti lapsuudessaan usein paikkakunnalta toiselle.[3]

Hän aloitti uransa kesätoimittajana Karjala-lehdessä 16-vuotiaana. Sen jälkeen Seppälä työskenteli toimittajana sanomalehdissä Itä-Häme, Päivän Sanomat ja Ilta-Sanomat. Aikakauslehdissä hän oli toimittajana Koti-Postissa; Elokuva-Aitan toimittajana hänen haastateltaviinsa kuului mm. Omar Sharif Tohtori Živagon kuvausten aikana Suomessa 1965. Me Naisissa hän oli toimitussihteerinä ja toimituspäällikkönä sekä vuoden 1973 jälkeen toimittajana naistenlehti Jaanassa. Hopeapeilin päätoimittaja Seppälä oli 1979.[3]

Apu-lehdessä hän piti seurapiiripalstaa 1971 lähtien nimimerkillä "Mata Hari". Julkkishaastateltavia olivat mm. Roger Moore elokuvan 007 ja Kultainen ase kuvausten aikana 1973, Persian šaahitar Farah Diba tämän Suomen-vierailun aikana 1970, Lenita Airisto, Ursula Rainio sekä näyttelijät Sylvi Salonen ja Ella Eronen.[3]

Helsingin Sanomien toimittajana Seppälä työskenteli 1980-luvun puolestavälistä lähtien ja jäi eläkkeelle vuonna 2004.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käytös- ja tapatieto. Kirjoittaneet Anu Seppälä ja Anu Virkkunen; piirroskuvitus Pekka Vuori. WSOY 1977, 2. uus. painos 1978, 6. painos 1985.
  • Hyvän käytöksen kirja. Kirjoittaneet Anu Seppälä ja Anu Virkkunen. WSOY / Valitut Palat, Helsinki 1978.
  • Poloneesi: Romaani. WSOY 1978.
  • Belladonna: Romaani. WSOY 1981.
  • Mummiliiga. Gummerus 1982.
  • Villa Julia: Romaani. Gummerus 1983.
  • Elämäni hotellit. Kirjoittaneet Mauri Lindgrén ja Anu Seppälä. WSOY 1990. (hovimestarin muistelmat)
  • Isa Gripenberg: Aatelisnaisen tarina. Otava 1995.
  • Lallukka ja Lallukan lapset. Kirjoittaneet Jaakko Okker, Simo Kärävä ja Anu Seppälä. Ajatus, Helsinki 2002.
  • Jääkukkia keisarinnalle: Alma Pihlin uskomaton elämä. Ajatus, Helsinki 2003.
  • Elämän ruhtinattaria. Ajatus, Helsinki 2004.
  • Sisarukset Värmlannista: Maahanmuuttajat puolentoista vuosisadan takaa. Anu Seppälä, Helsinki 2012.

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sauri, Eero: Idearikas toimittaja uudisti aikakauslehtimaailmaa. Helsingin Sanomat, 21.4.2021, s. B 19. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2021.
  2. Kuka kukin on 2003, s. 1138. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
  3. a b c d e Nenonen, Säde: Emigranttien tarinat kiehtoivat Helsingin Sanomat. 12.5.2004. Viitattu 12.1.2021.
  4. Valtari, Hanne: Myrskyävä onni, s. 12. AMK-opinnäyte. (PDF)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.