Valtionvelka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri valtioiden velka suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen.

Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto. Kotimaisen velan aiheuttajina voivat olla julkisten sijoitusmenojen rahoittaminen, valtion käyttöbudjetin vajaus tai poikkeusoloissa sotamenot.[1]

Valtionvelka voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Pitkäaikaisen velan muotoina ovat tavallisesti olleet valtionobligaatiot sekä ns. ainaiskorkolainat. Joskus otetaan käyttöön ns. pakkolaina.[1]

Jos kotimainen valtionvelka on suuri se voi supistaa valtion talouspoliittista liikkumatilaa, heikentää rahanarvoa ja vaikeuttaa täystyöllisyyden ylläpitoa.[1] Ulkomainen velka voi johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä maan kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että kansantuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja kuoletukset.

Maailmanpankki on herättänyt keskustelua siitä, voiko pahasti velkaantunut valtio tehdä konkurssin.[2]

Jokaisella valtiolla on omat velkajärjestelynsä. Suomen valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtiovarainministeriö vastaa valtion budjettitalouden velkasalkun hoidon strategisesta ohjauksesta. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtiovarainministeriö laatii vuosittain toimintaohjeen, jossa määritellään Valtiokonttorille valtion budjettitalouden velanhoidossa noudatettavat riskirajat ja käytettävät instrumentit. [3]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tietosanakirja Facta, 1970, osa 10, "valtionvalka", s. 340
  2. Should Countries like Argentina be able to Declare Themselves Bankrupt? International Monetary Fund 2002
  3. Valtiovarainministeriö : Valtionvelka

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]